Sign in to follow this  
Followers 0
Smultron

Fyysisesti rajoittuneita odottajia/äitejä?

24 posts in this topic

Edit: poistettu asioita, joista tunnistaa henkilöllisyyteni

 

Olisikohan tämä oikea osasto...

Meillä on suuret vauvapohdinnat menossa ja mietin, löytäisinköhän täältä vertaistukea. Minulla on ollut vauvakuume jo iät ja ajat, ja mieskin toivoisi jo pikkuhiljaa perheenlisäystä.

Kolmen vuoden aikana olen sairastanut neljä jännetupin tulehdusta. Nyt käteni ovat tulehduksettomat, mutta todella heikot ja tulehtuvat helposti uudelleen. Olen pohtinut tätä vauva-asiaa loputtomasti; pitäisikö odottaa kenties vuosia vai aloittaa jo yritys ja uskoa parantumiseen. Mitä jos kädet eivät paranekaan? Onko täällä fyysisesti vakavasti rajoittuneita odottajia/äitejä tai joku, joka on saanut lapsensa hoidosta rasitusvamman? Oletteko selvinneet ja kuinka? Olisin hirveän kiitollinen kokemuksista.

Edited by Hasabu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei ole kokemusta, mutta tuskinpa tilanteesi aivan toivoton on. :)

 

Ensimmäisenä tuli mieleen, että mikä on miehesi tilanne? Onko hänellä mahdollisuutta jäädä kotiin hoitamaan vauvaa ja jos, niin kuinka pitkäksi ajaksi? Toinen ajatus on, että onkohan teillä mahdollisuus saada kotiin joku avustaja?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvaa hoitaessa kyllä helposti tuntuu ranteet rasittuvan, vaikkei aiemmin olisi mitään ollutkaan. Paljolta kyllä välttyisi jos olisi kunnon "työtavat". Minä kipeytin ranteeni huonolla imetysasennolla, onneksi nyt olen saanut ne jo paremmaksi eikä tullut kroonista vaivaa (imetysasento on kyllä edelleen lähes yhtä huono :rolleyes:). Toisilla olen kuullut kipeytyneen ranteiden esim. pyllynpesusta, kun sitä on joutunut tekemään paljon. Ja jopa hankalakäyttöisellä rintapumpulla voi saada ranteensa rikki.

 

Varmasti noilla lähtökohdilla, mitä sinulla Hasabu on, kannattaisi joka tapauksessa miettiä asiaa fysioterapeutin kanssa. Vaikka saisitkin ranteet kuntoon ennen vauvan tuloa, niin ne voivat todella nopeasti kipeytyä uudestaan jos ei asiaan kiinnitä huomiota. Mutta jos miettii jo etukäteen miten kaiken hoitaa, niin homma voi sujua paljon helpommin. Esim. imetystyyny (näitä ehkä kannattaa hankkia muutama erilainen, jos tietää että ilman ei pärjää), pyllynpesu juoksevan veden sijasta pesulapulla, kunnollinen rintapumppu (jos tarve tulee niin sähkökäyttöisen voi vuokratakin), mies auttaa vauvan nostamisessa silloin kun on kotona jne. Uskon että ammattilaisella olisi vielä paljon parempiakin ehdotuksia kuin minulla :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen pahoillani, ettei minulla ole antaa mitään erinomaisia vinkkejä, mutta tuli tuosta suutikusta mieleen, että oletko jo kysynyt neuvoja esim. reumayhdistyksiltä? Minulla itselläni on ongelmana selkä, joka raskautumisen myötä koki "ihmeparanemisen" (3v enemmän tai vähemmän huonona, pääsi kerran niin pahaksi etten enää pystynyt istumaan, mutta plussan jälkeen ei ongelmia ole ollut *kop kop*). Voikohan noin käydä muidenkin ruumiinosien kanssa? :huh: En tietenkään pysty edes kuvittelemaan, miten hankala tilanteesi käsien kanssa on, joten ehkä siksi - tuosta mahd. endosta johtuen - rohkaisisin kuitenkin yrittämään raskautta ennemmin aiemmin kuin myöhemmin. Toivottavasti asiat järjestyvät ja kädet vahvistuvat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksista, ette usko, miten ihanalta tuntuu kun joku sanoo ettei tilanne ole toivoton! Käsisairaita äitejä ei taida kauheasti olla, joten niiden puutteessa hyvät ideatkin ovat tervetulleita. :)

 

Nadda,

Mies voisi parhaimmillaan jäädä lyhyelle isyyslomalle. Minä kun opiskelen niin mies on ainoa joka kantaa talouteen rahaa. Tuo avustaja käväisi minullakin nopeasti mielessä. Pitäisi ottaa selvää, voisiko esim. KELA korvata avustajan (joutilaita sukulaisia ei ole saatavilla)... Ajatus vieraasta ihmisestä hyörimässä kodissamme ja nostelemassa lasta, jota en itse voi, tuntuuu ahdistavalta. Mutta kai siihenkin sopeutuisi odotusaikana.

 

Minusta myös tuntuu, että olen täysin epäonnistunut naisena jos en omaa lastani pysty itse hoitamaan. :(  Vaikka tiedän, ettei tällaisia ajatuksia pitäisi alkuunkan viljellä..

 

Miinanen,

Olen arvellutkin käsien kipeytyvän normaalistikin vauvan hoidosta, mikä saa jutun epäilyttämään vielä enemmän... Fysioterapeutille pitää joo ehdottomasti mennä opettelemaan oikeita tekniikoita, jos raskaaksi tulee. Toimintaterapeutti voisi osata neuvoa mahdollisten apuvälineiden ideoinnin kanssa. Itse olen tähän mennessä keksinyt sängyn ja vaunut, joissa olisi korkea pohja nostomatkan vähentämiseksi sekä jonkinlaisen vyötärölle kiinnitttävän vaunujen työntöaisan kun en voi käsillä työntää. Tuo pyllynpesu pesulapulla oli hyvä idea kun olen tuotakin miettinyt. Tosin nyt ei käsien kunto riittäisi edes toistuvaan pyyhintäliikkeeseen, mutta ehkä sitten jo...

 

foorumilla näkyvä nimi,

Ihmeparantuminen! :lol:  Mulle kans yks sellanen!

Mitä neuvoja ajattelit, että voisin kysyä reumayhdistyksiltä?

 

Kiitos kannustuksesta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle tuli tuosta vaunuista mieleen, että suosittelen kolmipyöräisiä vaunuja. Kun etupyörä on kääntyvä, vaunuja on helppo kääntää, kun ei tarvitse olla niistä koko ajan nostelemassa mutkissa. Saattaisi helpottaa huomattavasti :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mies voisi parhaimmillaan jäädä lyhyelle isyyslomalle. Minä kun opiskelen niin mies on ainoa joka kantaa talouteen rahaa. Tuo avustaja käväisi minullakin nopeasti mielessä. Pitäisi ottaa selvää, voisiko esim. KELA korvata avustajan (joutilaita sukulaisia ei ole saatavilla)... Ajatus vieraasta ihmisestä hyörimässä kodissamme ja nostelemassa lasta, jota en itse voi, tuntuuu ahdistavalta. Mutta kai siihenkin sopeutuisi odotusaikana.

 

Minusta myös tuntuu, että olen täysin epäonnistunut naisena jos en omaa lastani pysty itse hoitamaan. :( Vaikka tiedän, ettei tällaisia ajatuksia pitäisi alkuunkan viljellä..

 

Minä itse ajattelin tuosta avustajasta myös, että varmasti kestää aikansa totutella ajatukseen, että joku vieras hoitaa vauvaa. Luin epämääräisesti jokin aika sitten lehdestä jutun jonkinsortin vammaisesta vanhemmasta, joilla oli perheessään avustaja. En kyllä nyt kuolemaksenikaan muista juttua tarkemmin, mutta pointti kaiketi oli, että fyysisen vamman takia kotiin oli saatu avustaja.

 

Vaikka kätesi olisivatkin heikossa kunnossa, niin pystythän kuitenkin tekemään paljon - eikö? Tietenkin aluksi saattaa tuntua siltä, että kaikki tehdään käsillä, mutta itse ainakin haluaisin uskoa, ettei lapsi tule välttämättä jäämään yhtään sen vähemmälle hoidolle tai huomiolle vaivastasi huolimatta.

 

Jos sinusta tuntuu, että haluat lapsen, niin eikun toimeksi. ;) Kyllä lapselle pystyy tarjoamaan rakkautta ja hyvän kodin fyysisistä rajoitteista huolimatta. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hasabu: Lähetin sulle yksityisviestin :)

Edited by Rellu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo mainitsemasi toimintaterapeutti neuvoineen on just sitä, mitä ajattelin esim. reumayhdistystenkin kohdalla: erilaiset yhdistykset ovat yhteistyössä jäsentensä kanssa kehittäneet keinoja selviytyä arjesta tilanteissa, joissa kroppa ei toimi ns. normaalisti. Ja jos yksi yhdistys ei osaa auttaa, osaavat varmasti neuvoa, mistä kannattaa kysyä. Uskoisin Suomessa olevan kokonaan kädettömiäkin äitejä (tai muutoin fyysisesti huomattavasti rajoittuneita, tai mikä nyt on oikea ilmaus, mutta ymmärtänet pointin), joten sinuna en jättäisi lasta hankkimatta tällaisen rajoitteen vuoksi. Toki omat voimavarat kannattaa miettiä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Uskoisin Suomessa olevan kokonaan kädettömiäkin äitejä (tai muutoin fyysisesti huomattavasti rajoittuneita, tai mikä nyt on oikea ilmaus, mutta ymmärtänet pointin), joten sinuna en jättäisi lasta hankkimatta tällaisen rajoitteen vuoksi. Toki omat voimavarat kannattaa miettiä. :)

 

Nyt kun foorumilla näkyvä nimi mainitsi asiasta, niin muistan nähneeni telkkarista joskus pätkän kädettömästä äidistä. En muista tarkemmin, miten kaikki käytännönasiat oli järjestetty, mutta se jäi mieleen, että nainen vaihtoi vauvansa vaipat varpailla tosi näppärästi, ja teki jaloillaan muutenkin lähes kaikkea. Vaatii varmasti valtavasti harjoitusta, mutta jos täysin kädetönkin äiti pystyy selviämään vauvan kanssa, en usko sinun tilannettasi täysin toivottomaksi!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä jäin oikein miettimään tätä. En kyllä suosittele että jäisit odottamaan käsien parantumista. Mitä jos sitä ei tapahdu etkä sitten ole edes yrittänyt saada lasta? Se tuntuisi varmaan katkeralta. Lapsen hoito käy kuitenkin koko ajan fyysisesti helpommaksi, ja ensimmäisiin vuosiin teillä kyllä on oikeus saada apua. Vaikka kätesi eivät ikinä paranisi, se ei sinusta tee huonoa äitiä. Täytyy vain pitää pää kovana kuntoutuksia ja tukia anoessa, ja kertoa ettei ilman todellakaan tulla toimeen. Onnea ja rohkeutta teille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oikeanlaisista ortooseista voisi varmaan olla iso hyöty. Siis jotain tämäntyyppistä:

 

787903.JPGshort_opp.jpg

 

hand-web.jpgwhfo.jpg

 

510301_d.jpgWrist_Hand_Orthosis.jpg

 

EO2.jpg

 

Yksilöllisen ortoosin sinulle voi tehdä/tilata juurikin toimintaterapeutti tai fysioterapeutti. Sen saa päälle ja pois aina tarvittaessa :).

Edited by dumb

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muo vähän häiritsee, että etsin kauan noita kuvia ja ketjuun ei ole tullut mitään vastausta :unsure::(.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vihdoinkin pääsen taas kirjoittamaan tänne. Kiitos kaikille rohkaisevista kommenteista ja neuvoista! Saitte minut vakuuttuneeksi siitä, että vauvanhoito ei olisi mahdotonta ja ehkäisy lensikin sen myötä nurkkaan. ;) Tuloksiakin ehti jo tulla, kuten tickeristä huomaa. :D Nyt on siis vertaiskokemukset ja hyvät neuvot vieläkin tervetulleempia. :)

dumb: Olen ollut poissa pitkään, enkä ole päässyt netiin ääreen kuin vähän, pari kertaa ehdin vastauksianne kurkkimaan. Kun tuon toisenki osapuolen pitää olla mukana sihteerinä (kun en voi itse kirjoittaa), täytyy olla kunnolla aikaa, että saadaan kirjoitettua pitempiä juttuja.

 

Galentin:

Kiitos neuvosta! Mietinkin jossain vaiheessa, mahtavatko kolmipyöräiset vaunut olla kevyempiä käyttää.

 

Nadda:

Uskon itsekin vauvanhoidon sujuvan muuten hyvin, mutta jotkut käytännön asiat pelottavat. En vielä selittänytkään tarkasti, mikä käsissä eniten huolestuttaa; käsiä käyttää helposti liikaa ja siitä ne tulehtuvat helposti. Tulehtuneilla käsillä ei oikein saa tehtyä mitään, hyvä kun pystyy itse syömään ja pukemaan. Pelkään, että kädet rasittuvat huomaamattani lasta hoitaessa ja jos niihin sitten tulee tulehdusl, ei kellään ole kivaa...

foorumilla näkyvä nimi:

Aa, nyt ymmärrän, mitä tarkoitit. Täytyykin ottaa yhteyttä paikallisiin yhdistyksiin.

 

dumb:

Kiitos kuvista. Noita muistuttavia, erilaisia tukia minulla onkin ollut jo pitkään käytössä. Täytyy päivittää tukiarsenaali asiantuntijoiden kanssa ennen vauvan tuloa.

Edited by Hasabu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Hasabulle!

 

Näin joku vuosi sitten (oisko ollut ylen kanavalta?) dokkarin jossa oli pienen vauvan äiti jolla oli hyvin lyhyet kädet(arvioisin että n.20cm). Hyvin hän lapsen kanssa pärjäsi ja tarvitsi vain hyvin vähän ulkopuolista apua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Hasabu :)

 

Jos tarvitset neuvoja tai ideoita voit ottaa yksärillä yhteyttä minuun. Minulla on omakohtaista kokemusta, vähän samoja ongelmia, rasitusvamma tuli opiskelujen myötä ja selkävamma autokolarin vuoksi <_<

 

Mä sain ainakin apua ihan neuvolan kautta, hoitajan kotiin ja joitain apuvälineitäkin. Tollanen käsituki ei ainakaan mun mielestä ole kätevä vauvanhoidossa, mutta itehän parhaat apuvälineet löytää kokeilemalla.

Meillä on kylla ihan tavalliset Teutonian vaunut ja on toimineet ihan hyvin, vaikka vaikeahan sellaiset on nostaa esim. autoon saati koota jos käsi on kipeä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos onnitteluista.  ^_^ Vastailen muutaman viikon päästä yksäreitäkin lähettäneille kun nyt on hirveä häähulina ja maanantaina lähdetään häämatkalle. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuonne reumaatikko-ketjuun jo kirjoittelinkin mun tilanteesta.

Itse aion ottaa raskausaikana ja vauva-aikana kyllä kaiken läheisten tarjoaman avun vastaan ja yritän olla olematta liian "ylpeä". Mulle on aika vaikeata myöntää, etten jaksa tai pysty tekemään jotain vaan haluaisin olla hyvinkin kykenevä ja super.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään kokemusta synnytyksestä häntäluu murtuneena? Häntäluuhan on paikka joka kerran hajottuaan ei välttämättä parane koskaan ja teininä sen rikkoneena pelkään mahdollisia synnytyksiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta mun äidiltä murtui myös häntäluu nuorena. Mun käsittääkseni se ei vaikuttanut synnytyksiin mitenkään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0