Guest Noose

Vinkkejä isälle...

32 posts in this topic

Mulla on ihana mies ja saan kyllä hyvää kohtelua muutoinkin. :wub: Tässä näitä viimeisimpiä:

 

-Iltaisin vatsarasvaus/vauvan kuuntelu ja sille höpöttely. Monasti laulaakin! Usein rasvaus leviää myös selkään ja jalkoihin.

 

-Kantaa kaikki painavat asiat. Ja esim. jos soitan kaupungilta että on paljon ostoksia niin tulee fillarilla mua vastaan.

 

-Kiipeilee yläkaapeille ja muihin korkeisiin paikkoihin.

 

-Pyydettäessä kiikuttaa evästä ja juotavaa/muita tavaroita minulle, jos en jaksa nousta ylös. (Yleensä olen tällöin kipeä tai sitten minua hävettää kamalasti pyytää=olen laiska)

 

-Nyt oon äippälomalla siivonnut paljon niin joskus yllättää siivoamalla "mun alueita". Meillä siis aika jaetut siivousjutut.

 

-Ymmärtää ja kuuntelee kun tahdon jutella.

 

-Etsii aikaa mulle ja vauvalle. Esim. yhtenä iltana myöhästyi opiskelupalaverista kun mä esittelin kestovaippojen käyttöä. Vasta jälkeenpäin sanoi että hänen täytyisi lähteä...

 

-Pitää huolen että oon ostellut riittävästi asioita ja muistanut hemmotella myös itseäni kaupungilla etten vaan vauvaa ajattele. Harvoin mitään isoa teen, mutta on kiva kun toinen oikein kannustaa moiseen toimintaan. On kivempi käyttää yhteisiä rahoja.

 

-Ja aina puhelimessa muistuttaa että jos on nälkä niin käy kahvilla tai hampparilla yms. Tietää, että mä harvoin menen vaan odottelen kotiin pääsyä.

 

-Jos oon väsynyt yrittää tehdä parhaansa että arki silti toimii.

 

Tässä näitä mieleen tulleita.

Edited by Sannatus

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Mies ei anna mun enaa kayda yksin kaupassa jos yhtaan painavia kantamuksia.

-On ottanut inhoamani imuroimisen kontolleen, ihanaa!!!

-Hieroo mahaan oljyja ja voiteita joka ilta.

-Hieroo myos mun jalkoja/reisia/selkaa tms paivittain.

-On hankkinut muutamat lahjakortit hierojalle, kampaajalle, kasvohoitoon ja pedikyyriin.

-On ahkerasti kayttanyt mua ulkona syomassa etta ollaan saatu nauttia naista viimeisista kahdenkeskeisista ajoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä mies on ollu aivan uskomattoman ihana ja korvaamaton apu kaikin puolin...

 

Kun oon ollu tosi pahoinvoiva ja väsyny, niin on hoitanu kaikki kotihommat, koiran ulkoilutukset ja hemmotellu mua vielä hieronnalla mistä ikinä kolottaa. Ja koko alkuraskauden toi mulle aina aamupalan sänkyyn, ettei mun tarvinnu nousta maha tyhjänä, koska tuli aina heti tosi huono olo. Ja kaiken päälle kestää vielä kaikki kiukuttelut sillon tällön.

 

Ai niin ja sain vielä hääpäivänä Mother to be- kokovartalohoidon lahjaksi. :) Suosittelen muuten lämpimästi niitä, tuli tosi hyvä olo!

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Täällä mies on ollut koko raskauden ajan todella huolissaan ettei kukaan töni tai kaadu päälle humalassa (olen halunnut käydä raskaudesta huolimatta kuuntelemassa keikkoja ja kesällä parit festarit).

 

-Mitään en saa kannella ja kauppakasseja jos edes yritän nostaa, hän älähtää että eieiei!

 

-Ihanasti on tuonut suklaata silloin tällöin, kun tietää että siihen on tullut ihan hirvittävä himo raskauden aikana (en ole normaalisti niinkään suklaan ystävä).

 

-Kun olin töissä, soitteli joka päivä että miten menee ja oonhan muistanut syödä (välillä uppoudun niin paljon töihin että eväät jää syömättä... :grin: )

 

-Tarjoili myös oma-aloitteisesti kyytejä kotiin töistä ettei tarvitse julkisilla kulkea (julkisilla siis tunnin työmatka oli siihen aikaan).

 

-Huonojakin puolia ylihuolehtivaisuudessa on tietysti... Mies ei myöskään ole kovin paljon uskaltanut koskea minuun siitäkin huolimatta että olen vakuutellut ettei se vahingoita vauvaa. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei erityistä huomaavaisuutta ole ollut havaittavissa, mutta toisaalta pidän miestäni arjessa muutoinkin huomaavaisena: mokoma kantaa kaupassa aina painavat kassit ja pakkaa minun kasseihini vain kevyitä tavaroita (vaikka olen miestäni vain kaksi senttiä lyhyempi, enkä muutenkaan mitään "maailman pienin nainen" -kisan ainesta), avaa aina auton oven ensin minulle (siis meillä oli pitkään niin ikivanha auto, että ovet piti avata käsin lukko kerrallaan), käskee sohvalle lepäämään jos vaikutan väsyneeltä, tekee evästä jos huomaa minun kiukuttelevan nälkäisyyttäni...

Toisaalta homma toimii kyllä molempiin suuntiin, kyllä minäkin koetan miettiä jatkuvasti, että miten teen hänelle asioista helpompia ja miten olisikin itsestäni ainakin kiva, jos olisi vaikka välipalaleivät tarjoiltaisiin valmiina suoraan eteen odottamatta, jne. Meillä siis toista huomioidaan arjessa paljon ja se on luonteva osa elämäämme. Meillä esimerkiksi illalla on tapana, että jos katsomme yhdessä telkkaria, tehdään jalkadiili eli minä rapsutan hänen jalkojaan samalla kun hän hieroo samaan aikaan minun jalkojani. Kotitöissä autetaan, eivätkä meillä työt jakaudu oikeastaan minun tai miehen töihin, vaikka suosikkihommamme meillä kummallakin on. Vaihtelemmekin vuoroja sen mukaan, kumpi ehtii, jaksaa ja on enemmän kotona. Jos tulee jotakin eteen, jota emme osaa, opetamme toisiamme. Minä esimerkiksi opetin miestä avaamaan viemärin hajulukon ja käyttämään ompelukonetta, tämä taas opetti minut vaihtamaan autoon renkaat.

 

Ehkä selkeimmin olen huomannut sen, että jos esimerkiksi touhuan jonkin homman kanssa liian innokkaasti, mies saattaa todeta, että nyt olisi ehkä tauko paikallaan. Kun intän tyypilliseen tapaani vastaan tässä vaiheessa, mies toteaa ovelasti, että eihän hän niin huolissaan muutoin olisi, mutta lapsi väsyy jo. Siihen ei voi mitään vastaväitteitä käyttää ja on otettava hetki lepoa. Ihan hyvähän se vain on opetella, minä kun olen tottunut tekemään ja olemaan aina liikkeessä. Aika luottavaisin mielin suhtaudun myös siihen, että tilanteen edetessä saan apua ja hoivaa sitä tarvitessani. Pidän myös siitä, ettei mies ole ylivarovainen, vaan luottaa siihen, että minä kykenen täysipäisenä ihmisenä varomaan itsekin ja teen esimerkiksi fyysistä rasitusta vain siihen asti kuin itsestä tuntuu vielä hyvältä. Vaikka varoittelu hyvää tarkoittaisikin, minulla se menisi pian yli.

 

Muistakaa kiittää ja kehua niitä ihania mussukoitanne, kun tekevät jotakin tärkeää ja kultaista, vaikka se olisikin pientä. Näitä lukiessa tuli ainakin itselle hyvä mieli siitä, miten hyviä ja ihanaisia miehiä meillä onkaan. Muistakaa siis sanoa se ääneen ja osoittaa toiselle, että miten paljon arvostatte toista ja tämän tukea.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä hieroo mies niskat ja hartiat pyydettäessä ja välillä ilman pyytämistäkin. Juomisesta ja syömisestä pitää huolen :) Ja jos vihjaan jotakin niin hän kyllä huomaa sen ja tekee. On niin kiltti ja huolehtivainen <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now