panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

TYKSissä myös vauva nostettiin suoraan rinnalle ja siinä se sitten könysi heti syömään :girl_in_love: Ja kakkas mun päälle.. Mut ei se paljoa haitannut siinä tilanteessa :grin:

 

Hetken kuluttua vauva meni siihen viereen pyyhittäväksi ja mitattavaksi isän kanssa ja sitten pikkuinen pääsi isin paidan alle siksi aikaa kun mulle laitettiin tikkejä ja sain jotain syötävää. Lapsi oli siis koko ajan jomman kumman iholla :give_heart: olikohan se ekat 6h, kun TYKSissä lasta pidetään suorassa ihokontaktissa sen ihanan mekon/sairaalapaitulin alla. Sen jälkeen lapsen sai halutessaan pukea ja laittaa koppaansa..

Edited by mei

Share this post


Link to post
Share on other sites

Salia; Sektion jälkeen pääkaupunkiseudulla ei valitettavasti ole (vielä) mahdollista olla vauvan kanssa. Isä saa tietysti olla ja saa vauvan ihokontaktiin, jos vauva on hyvävointinen. Äiti viettää heräämössä sen parisen tuntia ja kohtaa vauvan sitten lapsivuodeosastolla. Yleensä vauva pääsee vierailulle heräämöön tilanteen niin salliessa. Mutta alatiesynnytyksen jälkeen kyllä saa vauvan kaikkialla ihokontaktiin vauvan voinnin sen salliessa. NKL:lla ei kylvetetä lapsia, mitat otetaan synnytyssalissa vanhempien vieressä ennen lapsivuodeosastolle siirtymistä. Vauvasta ei siis tarvitse olla erossa lainkaan, jos äidin tai vauvan vointi ei sitä jostain syystä vaadi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sektion jälkeisestä tilanteesta on jonkin verran juttua tässä ketjussa. Joku tuolla oli viety synnytyssaliin tai vastaavaan heti sektion jälkeen oleskelemaan vauvan kanssa mutta enimmäkseen iloitaan, jos nähdään vauvaa 10 minuuttia ensimmäisten tuntien aikana. :girl_sigh: Lähinnä varmaan miehen pitää "vaatia" vauva ihokontaktiin, jotta edes jommankumman vanhemman iholla vauva pääsisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tuon ketjun innoittamana tulinkin tänne kyselemään. Hirveä ahdistus iski, kun edelliseen synnytykseen mentiin luottavaisena että jos sektio tulee niin vauva saadaan suoraan rinnalle ja kokeilemaan imetystä jos vaan molempien kunto suinkin sallii. Onpa todella ikävää jos tämä ei ole Suomessa mahdollista. Täytyy kysellä kun sinne asti päästään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin esikoisen Kättärillä sektiolla 2009. En saanut vauvaa heräämöön (salissa sain hetkeksi syliin), tyttö oli isän paidan alla ihokontaktissa sen aikaa. Imetystä kokeiltiin ekan kerran illalla, n. 5 tuntia syntymästä. Ihan hyvin lähti sujumaan, ja vaikka mulla nousikin maito vasta kotona, ja sairaalassa annettiin lisämaitoa, niin kotona päästiin heti täysimetykselle :)

Jos sulla on esikoisen kanssa imetys onnistunut, niin tuskin se aloituksen pieni viivästys haittaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noissa heräämötilanteissa voi varmaan vaikuttaa myös se, että jos on ns. yleisiä heräämöitä (eli siellä myös muita potilaita) niin heitä ajatellen ei tuoda ylimääräisiä henkilöitä siihen tilaan. Tilanne on varmasti toinen, jos on yksin heräämössä niin sitten sitä voi kysyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hölmö kysymys tosiaan, mutta kumpi teillä on soittanut osastolle kun ollaan lähdössä tai epäillään, että pitäisi lähteä? Pystyykö silloin vielä itse keskustelemaan tai haluaako edes (mututuntumalla se fiilis, että itseä ei varmaan puhelinasiointi voisi vähempää siinä vaiheessa kiinnostaa)?

 

Mies soitti. En halunnut olla puhelimessa, koska mua jännitti. Koin myös, että mies tajuaa paremmin tilanteen, jos hän soittaa. Mulla meni vedet ensin ja vasta 1,5 h sen jälkeen tuli eka synnytyssupistus. Eli siinä oli ihan normaalisti järjissään. :)

 

Meillä oli ehdoton vaatimus että äidin pitää itse olla puhelimessa vastailemassa kysymyksiin.

 

Kyllä, tämä on toiveena, kun soitatte synnytysvastaanottoon. Äiti pystyy itse parhaiten kuvailemaan tuntemuksiaan, on yleensä parhaiten perillä siitä, miten päin vauva on kohdissa, vuotoasioista, vauvan liikkumisista, raskauden etenemisestä yms yms. Isä joutuu kuitenkin aina kysymään asioita sitten äidiltä mikä taas hidastaa asioita. Eli vaikka olette kipeitä, soittakaa ja puhukaa itse :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs, jos on synnyttänyt kiireellisellä sektiolla niin, että kohdunsuu on auennut viiteen senttiin? Lasketaanko se silloin auenneeksi vai ei? Ei tällä sinänsä väliä, alkoi vaan kiinnostaa.

 

Mua kiinnostaisi myös tämä, tuliko tähän vielä mitään vastausta? Itsekin avauduin kuuteen senttiin, mihin avautuminen sitten pysähtyi. Voisi kyllä kuvitella, että seuraavalla kerralla ainakin tuo alkuvaiheen avautuminen voisi käydä vähän sutjakammin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs, jos on synnyttänyt kiireellisellä sektiolla niin, että kohdunsuu on auennut viiteen senttiin? Lasketaanko se silloin auenneeksi vai ei? Ei tällä sinänsä väliä, alkoi vaan kiinnostaa.

 

Mua kiinnostaisi myös tämä, tuliko tähän vielä mitään vastausta? Itsekin avauduin kuuteen senttiin, mihin avautuminen sitten pysähtyi. Voisi kyllä kuvitella, että seuraavalla kerralla ainakin tuo alkuvaiheen avautuminen voisi käydä vähän sutjakammin.

 

Jos on synnytys ollut käynnissä ja kohdunsuu lähtenyt avautumaan mutta joutunut sitten sectioon syystä tai toisesta on synnytystapa vain section (vertaa alatiesynnytys).

Jos taas tehdään ns. kylmäsectio niin siinä kohdunsuu ei ole lähtenyt avautumaan ollenkaan.

 

Esim. Mollyn tilanteessa on varmaan ollut kyse pysähtyneestä synnytyksestä, jonka vuoksi pääsytty sectioon.

tosin vaikea sanoa tarkkaan yhtään mitään kun ei tiedä mitä on tarkasti/oikeasti tapahtunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin viimeksi auki 9,5cm kunnes homma pysähtyi ja siirryttiin kiireelliseen sektioon. Nyt oon menossa taas synnyttämään ja en kuulemma ole enää ensisynnyttäjä, vaikka alateitse en ole vielä lasta ulos saanutkaan koskaan. Jotenkin olisin halunnut olla ensisynnyttäjän kanssa samoilla viivoilla, mut ei.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyhmääkin tyhmempi kysymys. Onko kukaan (tois)synnyttäjä kulkenut paikat auki pitkään? Siis mulla tilanne, että takana 10 viikon täysvuodelepo ennenaikaisuuden uhan takia. RV 35+0 nousin ylös elämään ja rv 36+4 olin äitipolin kontrollissa 4cm auki. Nyt maanantaina supisti 2-5min välein 12h tunnin ajan. Olin synnärille mennessä 6cm auki. Supparit kuitenkin loppuivat ja viikkotilanteeseen ja vauvan pään takana olemiseen nojaten, synnytystä ei vauhditettu vaan lähdin kotiin! nyt vain siis odotellaan, että se synnytys OIKEASTI alkaisi... Alkaa jo vähän turhauttaa tämä homma. Ja samalla pelottaa.. Onneksi synnäri on 5min päässä kotoa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä olin pari viikkoa 4 cm auki, mutta kyllä tuo 6 cm kuulostaa aika paljolta. Tuosta neljästä sentistäkin tilanne eteni nimittäin todella nopeasti. Onneksi tosiaan ei ole pitkä matka!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tietääkö täällä joku, että minkä verran vauvan sykkeet saa pudota supistuksen aikana? Onko olemassa joku absoluuttinen raja-arvo, jolla lähdetään sektioon, vai miten tuo menee?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä on jotain suositusarvoja ja varsinkin jos sykkeet eivät nouse uudelleen supistuksen mentyä ohi. En muista tarkalleen noita arvoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei sitä mitään absoluuttista totuutta ole. Riippuu synnytyksen vaiheesta, miten ne sykkeet lähtevät palautumaan, onko ehkä otettu mikroverinäytteitä ja mitä niiden tulokset ovat olleet, onko juuri annettu jotakin lääkettä, jne. Siispä melkoinen palapelihän se on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voidaanko lantion mittoja synnytystä ajatellen kartoittaa jo aikaisessa vaiheessa raskautta, vai muuttuvatko ne jotenkin ajan kuluessa niin, että pitää tutkia vasta ihan viimeisillä viikoilla? Kun siis pelkään itse liian ahdasta lantiota mutta synnytystapa-arvio olisi tulossa vasta rv 37. Aion vaatia aikasempaa keskustelukäyntiä, mutta mietin voidaanko lantion tilavuuttakin mittailla jo aiemmin?

 

Taustana siis, että esikoinenhan ei mahtunut edes laskeutumaan, mutta silti hoitohenkilöstön mielestä ei ole ongelmaa vaan toinen tulee kyllä. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleensä synnytystapa-arvio on vasta juurikin 36-37 viikoilla jotta nähdään se todellinen tilanne lantio vs. sikiön koko. Laskeutumattomuuteenhan voi vaikuttaa myös esim. virhetarjonta, jolloin lantion tilavuudessa ei niinkään ole vikaa vaan sikiö on ollut sellaisessa asennossa ettei laskeutuminen mahdu aina tapahtumaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tuo on juuri se syy, että mullekin hoetaan, että mahtuu mahtuu. Mutta kun takana on jo ennestään pelkoa ahtaasta lantiosta (suvussa kovastikin), jota ensimmäinen synnytys ei todellakaan helpottanut, haluaisin saada asiaa tällä kertaa eteenpäin jo aiemmin. En siis halua uskoa ilman kunnon lantion mittauksia, että esikoisen kohdalla oli kyse vain ja ainoastaan virheasennosta. :girl_sigh: Tai siis en usko.

 

Kyse on siis paljolti mun pelosta, jota haluaisin päästä helpottamaan suuntaan tai toiseen jo aiemmassa vaiheessa kuin pari viikkoa ennen synnytystä. :girl_sigh: Onko se siis mahdollista ollenkaan vai eikö sitä vain haluta tehdä?

 

Kokoarviostakin ymmärrän miksi se halutaan tehdä vasta myöhäisessä vaiheessa, mutta kun esikoisen kohdalla paikkansa pitävin arvio saatiin rv 31, ei mun usko riitä siihenkään, että sitä ei voitaisi aiemmin yhtään arvioida. Lisäksi en pieneen vauvaan usko, jos sitä ei tosi pieneksi vakuuteta ja todisteta. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Jos kyse on pelosta niin puhu ihmeessä neuvolassa. Sairaaloissahan on pelkopoleja. Jos vaikka pääsisit sinne ja sitä kautta saisit asiaa eteenpäin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Niin mä meinaankin tehdä heti seuraavassa neuvolassa. Tai mainitsin jo ekassakin, mutta silloin siitä ei sen enempää puhuttu, kun oli vielä niin aikaista.

 

Mutta olen niin kärsimätön, että ajattelin kokeilla josko joku fiksu täällä netissä tietäisi vastauksen mun kysymykseen jo nyt, :grin: kun pelkopolilla mä saan sen selville vasta varmaan aikaisintaan parin kuukauden kuluttua.

 

Pelkopolille mä siis joka tapauksessa aion suunnata ja ajattelin, josko sitä kautta saisi aiemmin tuota lantion arviota, jos se siis on ylipäänsä mahdollista aiemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle neuvolassa sanottiin, ettei sitä lantion tilavuutta oikein voida mitata luotettavasti ennen kuin sitten joskus rv 37 siksi, että se raskauden edetessä voi jotenkin muuttua vielä(?). Näin siis kun sanoin, että olisi ollut kiva päästä sinne pelvimetriaan jo aiemmin, ettei sektio olisi tullut niin yllätyksenä (tosin mullahan pelvimetria tehtiin vasta rv 40+6).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sitä pelkopoliaikaa ja lantion mittausta kannattaa sitten varmaan ihan tosissaan vaatia. Riippuu tietysti kunnasta, mutta jos resurssit on pienet, niin ei niitä aikoja varmaan ihan tosta noin vaan saa (sulla kyllä kuulostais olevan ihan pätevä syy, mutta silti).. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kannattaa jo kysellä niiden perään :) jonot voi olla pitkät ja niissä onko se nyt kannattavaa ja tarpeen soutaa-ja-huopaamisissa saattaa mennä aikaa ja sitä ei sitten ihan siinä loppuvaiheessa ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.