Tyhmät kysymykset synnytyksestä

[Guest vieras_]

Kiitos aamuaurinko, tuo vastasikin mun pohdintaan. Valitettavasti toki vastaus ei ollut kovin mieleinen.

 

mei, mä vähän kauhulla odottelenkin reilun viikon päästä olevaa neuvola-aikaa, kun saan alkaa perustelemaan pelkoani ja vaatimaan aikaa. Tunnen itseni liian hyvin tietääkseni, että en oikeasti näytä neuvolassa pelkoani tarpeeksi hyvin ja varmasti mun yli yritetään kävellä. Psyykkaankin itseäni tuota käyntiä varten mm. kyselemällä teiltä näitä juttuja jo valmiiksi, että tietäisin sitten vähän paremmin mitä vaadin, missä ja milloin. Jos joku voi lähettää mulle uhmaa, vaatimisvoimaa ja vinkkejä tuota keskustelua varten, vastaan otetaan!

[mei]

^ Mä voin lähettää mä olen tosi hyvä pysymään tiukkana! Eli täältä lähtee: puuuuuuh!

 

Voisko sun mies tulla mukaan (jos SE osaa pysyä jämäkkänä)? Joskus auttaa myös se, että kirjottaa jo etukäteen paperille ajatuksiaan ja miettii vähän mitä se toinenkin puoli vois meinata sanoa.. Niitä "mua vähän pelottaa synnytys" -ihmisiä on kuitenkin niin paljon, että sitä lähetettä ei pelkopolille saa ihan tosta noin vaan pyytämällä välttämättä (ja monilla se pelko menee sitten istestäänkin ohi, koska aika harvassa taitaa olla ihmiset, joita se synnytys ei missään vaiheessa mitenkään mietitytä). Ja voithan sä sanoa, että sä et nyt tässä tilanteessa pysty edes ajattelemaan alatiesynnytystä, ellet sä itse hyvissä ajoin saa varmaa TIETOA siitä että se olis fyysisisten seikkojen perusteella mahdollinen! Ja että saattaisit pystyä kuvittelemaan sitä alatiesynnytystä mahdollisesti vaihtoehtona, jos se varmuus saataisiin ja sä pystyisit sitä asiaa ajoissa käsittelemään. Ja jos neuvolan terkka ei osaa sanoa siitä, milloin se mittaus olis mahdollista tehdä, niin kysy keneltä voisit sitä asiaa itse selvittää.. Mä en muista missä kohdin se eka (vai oliko niitä vaan yksi?) neuvolalääkäri on, olisko siitä mitään apua? (sen lähetteen sä taidat noihin tutkimuksiin ja pelkopolille joka tapauksessa tarvita)

 

Kai se tosi harvinaista on, että lapsi ei mahdu tulemaan. Ainakin mulla vaan käsikopelolla arvioitiin ja sanottiin, että normaalit lanteet, kyllä se mahtuu. Vähän itseä mietitytti kyllä, kun tiesin että lapsi oli iso.. Käytiin loppujen lopuksi jopa kaksi kertaa kokoarvioissa, kun mulla maha pompsahti loppuvaiheessa vielä tosi paljon ja mä aloin pelätä hirveästi sitä mahtumista. Kyllä se alakautta tuli joka tapauksessa ja ilmeisesti lähinnä hieman huonon asennon takia ponnistusvaihe oli pitkä. Sitten kun autettiin hiukan imukupilla liikkeelle, niin plopsahti kuin plussapallo..

Edited May 6, 2012 by mei

[Guest vieras_]

Kiitos mei, puhurit napattu kiinni!

 

Mun mielessäni tilanne on itse asiassa juurikin tuo, että en osaa kuvitella itseäni synnyttämään alakautta kun pelkään liikaa. Haluaisin kuitenkin periaatteessa siihen kyetä, mutta kyetäkseni koen tarvitsevani sekä keskusteluapua että noita faktoja omista ja vauvan mitoista. En vaan ihan tiedä saanko sitä sitten tarpeeksi napakasti kellekään (oikealle taholle) sanottua, jotta minut tosissaan ottaisivat. Pelkään, että lopputuloksena kukaan ei mua usko, mutta sitten ei toinenkaan synnytys onnistu, kun olen jo ensimmäisestä supistuksesta kauhusta kankeana. Uskon, että onnistumiseen vaaditaan myös mm. luottoa omiin kykyihinsä, jotta voi rentoutua tarpeeksi ja ottaa supistukset vastaan, ja sitä luottoa ja rentoutta multa ei nyt löydy. Ilman tuota kunnon etukäteisapua.

 

Miehestä ei varmasti olisi apua. Se ei osaisi pysyä tiukkana. Vaikka mitä sille etukäteen sanoisin, eka kerran kun terkka sanoisi, että kyllä se siitä, mies olisi samaa mieltä sen kanssa. Enkä jotenkin osaa miehellekään edes sanoa miten paljon mua tuleva pelottaa. En halua sitä huolestuttaa, kun loppupeleissä sekään ei voi asialle yhtään mitään. Sitten jos alatiesynnytykseen päädyttäisiin (huomaan, että jotenkin mun mielessä mä koko ajan olen menossa suunniteltuun sektioon) se vaan pelkäisi asioita joita ei olisi muuten pelännyt ja olisi vielä kauheampaa. Olenkin jo päättänyt toisin päin, että en päästä miestä mukaan tuolle seuraavalle käynnille, jotta ehkä saisin paremmin sanottua sanottavani.

 

Liian paljon olen varmaan kuullut myös vastaavia kokemuksia, joissa ensimmäinen lapsi ei syystä tai toisesta tullutkaan alakautta, eikä sitten tullut toinenkaan. Aika harvassa on tuolla "eka synnytys sektiolla, miten toinen" ketjussa ne, joilla on yllättäen menty ekan kohdalla sektioon (eli ei kyseessä perätila) mutta toinen onkin sitten tullut normaalisti. Paljon saa lukea kokemuksia, miten ensimmäisessä synnytyksessä avautuminen on pysähtynyt viiteen senttiin, toisesta vakuutettu, että kyllä se tulee, ja käynyt samoin kuin eka kerralla. Ja viiteen senttiinhän siis mullakin avautuminen pysähtyi. Jos kyse olisi vain "melkein mahtui mutta ei ihan" tilanteesta, voisin jotenkin kuvitella, että kyllä tämä tulee, mutta kun ei tosiaan edes laskeutunut tai kohdunsuu avautunut, tuntuu, että ei se toinenkaan mahdu, kun on kuitenkin iso sekin. Niin ja mullahan ei ennen ekaa synnytystä (eikä tietysti sen jälkeenkään) arvioitu millään lailla lantion tilavuutta. Eli ei sitä kukaan tiedä yhtään vaikka olisi kuinka ahdas. Hokevat vaan tilastojen perusteella, että mahtuu mahtuu. Olisivat edes käsikopelolla tutkineet, niin luotto voisi olla vähän parempi.

 

Kiitos mei keskusteluavusta. Auttaa jäsentelemään omiakin ajatuksiaan paremmin ja toivottavasti sitten sylkäisemään ne ääneenkin. Sen olen jo päättänyt, että reilun viikon päästä olevalla neuvolakäynnillä mä asiasta terkan kanssa tosissani juttelen. Haluan saada asiaa eteenpäin jo ajoissa, ei ne pelot kuitenkaan yhdessä yössä katoa.

[Justiina.]

Jorvissa en tosiaan saanut tyttöä heti sektion jälkeen syliin vaikka kaikki oli hyvin, tyttö erittäin virkeä, hyvässä kunnossa ynm. Hänet näytettiin minulle ja vietiin sitten pesulle jne. kun minut kärrättiin pariksi tunniksi heräämöön. Elämäni pisin kaksi tuntia. Tärisin epiduraalista, itkeä tirauttelin

välillä (onnesta, ikävästä? ) ja mietin vain sitä ruttuista naamaa. Voi se hetki kun tytön sai rinnalle... *niisk*

[Evylin]

Missä vaiheessa synnytystä voi saada epiduraalin? Ja voiko sitä ennen saada voimakkaita kipulääkkeitä esimerkiksi heti sairaalaan saavuttaessa? Entä milloin voi vaatia häpyhermon ja kohdunkaulan puudutusta? Pelkään kipua niin paljon että haluan kyllä kaikki mahdolliset lääkitykset.

[inkeri__]

Sairaalassa minulla ainakin ennen epiduraali vaihetta anettiin tramalia mutta ei se kovin niihin kipuihin auttanut ja ilokaasu kannattaa kokeilla onko hyöytyä Epiduraalin sain kun olin 3 cm auki:) Amme on myös tosi hyvä kivunlievitys keino.

[Nat]

yleinen käytäntö on, että ensin kokeillaan ei-lääkkeellisiä keinoja (geelipussi, suihku, amme, jumppapallo, TENS, jne). Sitten tulevat suun kautta otettavat lääkkeet (Panadol, Tramal, Oxynorm), lihakseen pistettävät lääkkeet (Tramal, Oxanest) ja vasta sitten tehdään kajoavampia toimenpiteitä eli puudutuksia (PCB, epiduraali, spinaali, pudendus). Tuo siis on se perusperiaate ja suluissa siis vain esimerkkejä.

Jokainen synnytys etenee kuitenkin omaa tahtiaan ja jokainen synnyttäjä on erilainen. Samaten jokaisessa synnytyssairaalassa on hiukan omat tavat.

Kohdennetusti kysymyksiisi vastaten: epiduraalia aletaan yleensä järjestämään aikaisintaan siinä kohdassa kun kohdunsuu on 3-4 cm auki. Toki tuota ennenkin on puudutus mahdollista laittaa, joskus jopa ennen synnytyksen käynnistämistä pelkopotilaiden kohdalla. Tutkimusten mukaan aikainen (ennen tuota 3-4cm laitettu) epiduraali ei lisää sektioriskiä, mutta jonkin verran se kyllä imukupin tarvetta lisää.

Voimakkaita kipulääkkeitä voi saada sekä svo:lla että osastolla ollessa ja toki myös synnytyssalissakin. Niitä tosiaan yleensä koetetaan ennen epiduraalia jos kohdunsuu on vielä kovin kiinni tai äiti muuten ei ihan infermaalisen kipeä ole.

PCB eli parakervikaalipuudutus voidaan laittaa jo ennen epiduraalia, ja usein sitä käytetään esim. ensiapuna tilanteessa jossa epiduraalia syystä tai toisesta joudutaan odottamaan. Ja Pudendaalipuudutus puolestaa on tehokkain juuri ennen ponnistusvaihetta laitettuna.

[Salia]

Missä vaiheessa epiduraalia ei enää haluta/kannata/voida antaa?

[J A W]

Epiduraalin laittaminen kestää jonkun aikaa, ja ensimmäinen puoli tuntia sen jälkeen pitäisi olla aloillaan, ja sen vaikutuksen alkaminenkin kestää jonkun 10-15 minuuttia. Käsittääkseni näistä seuraa, että sitä ei ryhdytä enää laittamaan jos kohdunkaula on niin auki, että on kovin todennäköistä, että ponnistusvaihe alkaa pian. Ei kai ole mitään absoluuttista rajaa, vaan synnytyksen siihenastinen kulku ja varmaan sekin kuinka pian laittaja saattaisiin saliin vaikuttaa asiaan.

[tupasvilla]

^toisaalta sain itse ekan annoksen epiduraalia ollessani 6-7cm auki, toisen laittoi kätilö myöhemmin ollessani uudestaan kipeä ja huomasi sen jälkeen, että olin 10- auki ja seuraavalla supistuksella aloin ponnistaa. Epiduraali teki mulla ponnistusvaiheesta täysin kivuttoman, mutta ei vienyt ponnistuksen tuntua pois. Ei kyllä varmaan olisi laittanut toista annosta, jos olisi tiennyt mun olevan jo ponnistusvaiheessa.

[höpöli]

Mulle laitettiin ekassa synnytyksessä spinaali, vaikka olin täysin auki. Sain sit levättyä jonkin aikaa ennen ponnistamista. Toisen kanssa mulle tilattiin epiduraali, kun olin vain 4-5 senttiä auki, mutta mua rupes ponnistuttamaan jo ennen kuin epiduraali rupes vaikuttamaan, eli tilannetta ei tarkistettu just ennen epiduraalin laittoa, kun siinä meni vain vähän aikaa ennen kuin anestesialääkäri pääsi paikalle. Jouduin sit aloittamaan ponnistamisen sängyllä, kun en saanut vielä liikkua, mutta pääsin sit jakkaralle. Se epiduraali auttoi siinä, että se vaihe, kun rupesi ponnistuttamaan kunnolla ei tuntunut niin pahalta. Kolmannen kohdalla en halunnut puudutuksia ja menin vähän paniikkiin, kun yht'äkkiä tuli ihan kamala ponnistamisen tarve kesken supistuksen. Veikkaisin kuitenkin, ettei epiduraalia yleensä laiteta enää hirveän myöhäisessä vaiheessa, mutta spinaali voi olla silloinkin vaihtoehtona.

[Salia]

Kiitos vastauksista. Ai spinaalin voi saada vielä myöhäisemmässä vaiheessa kuin epiduraalin?

[J A W]

Spinaalipuudutus vaikuttaa vähän nopeammin kuin epiduraalipuudutus, käsittääkseni, että sikäli siinä olisi se semmonen 10-15 minuuttia ainakin enemmän pelivaraa jo ihan sen takia? Joku tietävämpi ehkä kertoo enemmän.

 

Mullehan kävi myös niin, että kun epiduraali oli jo paikallaan, sain uuden annoksen puudutetta aika vähän aikaa ennen ponnistusvaihetta, koska avauduinkin sitten ne viimeset sentit tosi paljon nopeammin kuin kätilöt ennakoi. Minusta se efekti oli kiva; ei sattunut juuri lainkaan, mutta tunsin kuitenkin mitä tapahtui. Muista syistä en kuitenkaan olis saanut nousta sängyltä, joten ei haitannut sekään.

Edited May 21, 2012 by J A W

[höpöli]

Spinaali tosiaan vaikuttaa nopeammin, mutta vähemmän aikaa. Mulle sanottiin silloin NKL:llä, että sen voi laittaa niin kauan, kun vauva ei oo ihan just tulossa, jos oikein muistan sanoivat, että niin kauan, kun vauvan pää ei näy...

[Nat]

Epiduraalin vaikutuksen alussa menee sellainen n 15-20minuuttia, spinaalissa taas alle 5 minuuttia. Spinaalin vaikutus puolestaan on sitten sen n 1-1½h kun taas epiduraalilla hiukan käyttötavasta riippuen 2-3h tai loputtomasti... Spinaalia käytetään usein uudelleen synnyttäjillä ja sitten tilanteessa joissa synnytys on edennyt vauhdilla ja äidille halutaan alntaa vielä lepotauko ennen ponnistusvaihetta.

[Guest vieras_]

Onko sektiossa laitettava spinaalipuudutus sama kuin alatiesynnytystä yrittäessä? (Joo, oikeasti tyhmä kysymys varmaan ) Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn.

[Armis]

Mulla tässä tuoreemmassa synnytyksessä kaikki tapahtui aika nopeasti ja aloin pyydellä tehokkaampaa puudutusta (eli epiduraalia) siinä vaiheessa kun olin 7 cm auki. Anesterialääkärillä kesti kuitenkin ikuisuus (eli n.20 minuuttia) saapua paikalle ja siinä vaiheessa oli jo ponnistustarve, joten antoivat spinaalin joka tehosi about heti ja 10 min sisällä syntyi vauvakin. Kuten Nat selittikin. Ymmärsin, että jos jostain syystä ponnistusvaihe olisi venynyt niin olisi kai voitu "muuttaa" neulan paikkaa niin että olisi vaihtunut epiduraaliksi? Jostain syystä en kauhean hyvin muista sitä syntymää edeltävää tuntia...

[Nat]

Kärpänen: laittotekniikka ja välineet on samat mutta aineet ja määrät sitten hiukan erit. Eli sektiospinaali vie liikuntakyvyn hetkeksi, synnytyskipuspinaali taas ei.

 

Armis: Ihan neulan paikkaa muuttamalla tuo spinaalin muuttaminen epiduraaliksi ei onnistu, joskin haluttaessa on mahdollista laittaa ensin selkään epiduraalineula, sitten sen sisällä spinaalineula ja sitten tuon spinaalin laiton jälkeen vielä uittaa epiduraalikatetri paikoilleen. Tämä kuitenkin pitää tietää etukäteen sillä vaatii ihan tietynlaisen välineistön tuo kombinaatio. Toki on myös mahdollista laittaa tuo kombinaatio erillisinä pistoina jälkikäteen.... mutta hiukan enemmän siinä siis väsäämistä on kuin vain tuo neulan paikan muuttaminen.

[Lilynen]

Mulla on ollut jo monta viikkoa ennakoivia supistuksia, aika ajoin kovempiakin. Kun The Synnytyssupistukset alkaa, meneekö niissäkin vatsa kovaksi (kohtulihas kovettuu) supistuksen ajaksi?

[J A W]

Kyllä menee.

[Lilynen]

^ Kiitos

 

Kyselisin myös (ennakoivista) supistuksista. Mulla on ollut ennakkosuppareita jo monta monta viikkoa ja nyt on laskettu aika jo hurahtanut ohi. Torstaina lääkärin tutkimuksessa kohdunsuu oli auki 2cm, kanavaa jäljellä 2cm. Ronklaaminen sai aikaan tosi voimakkaat supistukset illaksi ja yöksi silloin torstaina, menivät kipulääkkeillä kuitenkin ohi (pahus). Sen jälkeen on ollut ihan eri tuntuisia supistuksia, paikoin tosi kipeitäkin mutta eivät vielä tarpeeksi pitkäkestoisia tai niin kipeitä ettenkö kotona pärjäisi. Siis, montako päivää tämmöinen voi jatkua ennekuin synnytys kunnolla alkaa?

[lafassa]

En tiedä missä olisin tätä voinnut kysyä mutta onko kenelläkään menny lapsivedet yskimisen seurauksena?

[Kasma]

^mä luulen, että vesienmenon alkaessa ihminen voi tehdä mitä vaan, vaikka yskiä. Itse nukuin.

[Liina]

En tiedä missä olisin tätä voinnut kysyä mutta onko kenelläkään menny lapsivedet yskimisen seurauksena?

 

Minulla meni vedet kun niistin nenää! Mietin vaan, että hups, nyt lirahti pissat housuun. Sekunnin sadasosassa kyllä tajusin, että nyt kylppäriin ja äkkiä, ennen kuin sänky lainehtii

[Ida-Mari]

^ Kiitos

 

Kyselisin myös (ennakoivista) supistuksista. Mulla on ollut ennakkosuppareita jo monta monta viikkoa ja nyt on laskettu aika jo hurahtanut ohi. Torstaina lääkärin tutkimuksessa kohdunsuu oli auki 2cm, kanavaa jäljellä 2cm. Ronklaaminen sai aikaan tosi voimakkaat supistukset illaksi ja yöksi silloin torstaina, menivät kipulääkkeillä kuitenkin ohi (pahus). Sen jälkeen on ollut ihan eri tuntuisia supistuksia, paikoin tosi kipeitäkin mutta eivät vielä tarpeeksi pitkäkestoisia tai niin kipeitä ettenkö kotona pärjäisi. Siis, montako päivää tämmöinen voi jatkua ennekuin synnytys kunnolla alkaa?

 

Mulla jatkui 8vko ennen kuin käynnistettiin. Eli kyllä, kauan.