panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

Ja myös tuo annosmäärä on vaihteleva. Osassa sairaaloita pn käytössä jatkuva infuusio js tuolloin puudutetta saa niin kauan kuin sitä tarvitsee. Toistoannostelussa yleensä käytetään puudute-opiaatti yhdistelmää ja tuossa nimenomaan tuo opiaatin, eli vahvan kipulääkkeen määrä on se rajoittava tekijä. Talosta riippuen annoksia saa yleensä 3-5 ja sen jälkeenkin yleensä pelkän puudutteen saaminen on mahdollista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meillä oli käytössä juurikin jatkuva syöttö ja silti oli tuo raja, kuinka monesta putkilosta syötetään kokonaisuudessaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tottahan kaikissa puudutteissa myös on tuo maksimiannos olemassa, mutta enpä ole koskaan kuullut että se oikeasti olisi synnytyksessä vastaan tullut. Jos synnytys näyttää etenevän kovin hitaasti, niin sillon sitten yleensä vauhditetaan oksitosiinilla, tai jos kyse on tarjontavirheestä joka estää etenemisen, niin silloin on edessä sektio...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei se mullakaan siis ehtinyt vastaan tulla, kun sektioon juurikin päädyttiin. Mutta kyllä sillä "uhkailtiin". Oksitosiini oli ollut jo pitkään käytössä. Elän itsekin toivossa, että uudelleensynnyttäjällä ei ehtisi tuo raja tulla lähellekään.  :girl_sigh: Ja että yhden tarjontavirhesektion jälkeen toiseen mentäisiin tarvittaessa ehkä hiukan nopeammin. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi kutsutaan sitä synnytyksestä ja sairaalassa oloajasta tehtyä tarkkaa selostusta? Onko se epikriisi? Sain jälkeenpäin postissa sellasen tosi ylimalkaisen tiivistelmän, mutta tiedän että tarkemmin ne siellä kirjasi. Pojan paperit näin lähtötarkastuksen yhteydessä, mutta ei ne niitä sellasena kotiin lähettäneet. Vaan tosiaan jonkun lyhennelmäjutun, niinkun mun omistakin. Ja mihin mun pitäis olla yhteydessä, jos haluan itelleni nuo täsmälliset kertomukset?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epikriisi tai loppulausunto on nimeltään se tiivistelmä. Omia sairaskertomuksiaan voi pyytää sieltä osastolta, missä on ollut hoidettavana, ne neuvovat sitten jos pyyntö pitää tehdä jonnekin tiettyyn paikkaan ja/tai kirjallisena. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle sanottiin, että hoitajien omat muistiinpanot yms (=se tarkka selostus) on vain sisäiseen käyttöön. Se "tiivistelmä" taas olisi julkinen ja se lähetettiin neuvolaankin. Syyksi sanottiin, että kiireessä tulee kirjattua epäkorrekteillakin tavoilla ja niitä ei voi pistää ulos. (Esim. mä olin jossain vaiheessa nelinkontin pyrstö pystyssä ja pää alhaalla happinaamarin kanssa, niin se oli kuitattu vain yhdellä hyvin kuvaavalla sanalla, joka taatusti herättäis joissakin kränää.) Sain tosin neuvolasta sen vaikutelman, että olivat tottuneet vähän laajempiin loppulausuntoihin että näissäkin on varmaan jotain toteutuseroja eri paikkakunnilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaw, mä olen kyllä kuullut, että kokenut kätilö tai doula voi seurata synnytyksen etenemistä vallan hyvin ilman sisätutkimustakin. Mutta se edellyttää sitä, että viettää paljon aikaa synnyttävän seurana ja tarkkailee tilannetta. Tämä ei ole mahdollista sairaaloissa, joten siitä syystä sisätutkimuskin tehdään jatkuvasti (ainaki mulle)

 

Kasma, oletko harkinnut ottavasi synnytykseen mukaan doulaa? Ensi ja turvakotien liiton kautta löytyy! Ei tarvi olla suunnitelmana mikään luomusynnytytys, jotta doula kannattaa ottaa. Doulan kanssa voisit etukäteen keskustella toiveistasi ja hän osaa ehkä puolisoa paremmin ja pontevammin ne henkilökunnalle välittää. En tiedä mikä sua sairaalassa pelottaa, mutta IMHO usein pelätään sitä miten henkilökunnan kanssa synkkaa. Doula on synnytyksen ammattilainen (usein kätilöitä) tai vähintäänkin valistunut maallikko, ja ihminen joka tietää toiveesi ja olisi sun rinnalla ihan niin pitkään kuin toivot.

 

En itse suostu lähtemään synnyttämään ilman doulaa enää. Tarvitsen jonkun tuekseni, ja miehellä ei ole tarpeeksi rohkeutta siihen hommaan.

 

 

Muoks: ja kyllä sulla Kasma on oikeus saada kaikki paperit!! Ei ole mitään sisäisiä muistiinpanoja!

Edited by Rautalanka

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lain mukaan ihmisellä on oikeus saada luettavakseen omat sairaskertomusmerkintänsä. Jos niissä on jotain sellaista mitä ei väärinkäsitysten pelossa voi antaa paperilla käteen, pitää järjestää tilaisuus lukea ne niin, että esimerkiksi hoitaja tai lääkäri on läsnä ja hämärät kohdat voidaan käydä yhdessä läpi. Sellaisia sisäisiä muistiinpanoja joita ihminen itse ei saa halutessaan nähdä ei saa tehdä.

 

Sinänsä on totta, että yleensä loppulausunto pitäisi kirjoittaa niin, että yritetään kuvata asiat mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, jolloin siitä yleensä saa enemmän irti kuin niistä tapahtumien aikaisista ensisijaisesti toisille ammattilaisille tarkoitetuista muistiinpanoista, joissa taas ei olla keritty miettiä miten asiat kannattaa ilmaista.

 

Rautalanka, sori, mutta en usko. Toki jotain näkee kokenut päälle, mutta ylläreitä tulee aina (klassinen "oho, en ois uskonut että noilla supistuksilla..." -tilanne).

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rautalanka: Mulle näytettiin ja selitettiin sairaalan aloitteesta kaikki merkinnät ennen kotiin lähtöä ja musta toi systeemi on hyvä. Kunhan kerroin edelliselle kysyjälle millaiseen järjestelyyn olin törmännyt. :)

 

Mun pelko juontaa juurensa jonnekin historian hämärään, kai lapsuuden juttuihin. Esikoisen synnytyskokemus vaan pahensi tilannetta ja nyt mä pelkään samalla tavalla kuin jotkut pelkää vaikkapa suljettuja tiloja tai hämähäkkejä. Ko. sairaala on silti hyvä ja suosittelisin sitä lämpimästi kavereilleni. Niillä oli esim. todella hyvää imetysohjausta!

 

Olen pohtinut tota Doulaa, mutta en oikein ymmärrä mitä kiksejä se doula saa siitä, että katsoo toisten synnytyksiä. Jotenkin synnytys tuntuu liian intiimiltä. En mä makuuhuoneeseenkaan haluais ketään, vaikka se parantaisikin lopputulosta. :D Mut neuvola ehdotti samaa, joten mä harkitsen asiaa. Kiitos vinkistä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

mä mietin että olisko tässä kohta synnytys lähellä. Miten paljon teillä on mennyt esikoisen ja toisen synnytykset samalla lailla?

Mulla nyt toinen synnytys edessä, rv 38+4. (Viimeksi synnytys rv39+2) Muutaman päivän ollut huonoa oloa (ruoka saattaa etoa, välillä heikottaa kovastikkin) Tän takia en ehkä synnytystä epäile, lähinnä ihmetyttää tällainen alkuraskauden olo..

eilen kuvittelin et masukki liikkui vähemmän/rauhallisemmin, viimeks oli rauhallisempi ilta/illat ennen synnytystä. Samoin tänään päivällä, nyt illalla tosin tyyppi jumppaillut kovasti :D Ja tää väsymys mietityttää myös kun olen tänään saanut oikeastaan vaan olla kun tyttö oli yökylässä eikä silti ole ollut virtaa mihinkään, vaikka toisaalta pitkin päivää keksinyt kaikkia kodin siivous/uudistusideoita mitkä pitäis päästä toteuttamaan.

Mahdollisesti limatulppaa alkanut irrota toissapäivästä, viimeksi irtosi klönttinä muutamaa päivää ennen synnytystä. Joten tästä nyt tuskin voi vetää mitään johtopäätöksenä?

Oon pari viikkoa kärsinyt jostain häpyliitos/lantion/litoskivuista, tänään on onneksi ollut vähän kivuttomampi. Ja yöllä ei tullut kuolema jokaisella kyljen kääntämisella ja vessareissulla ja päivänäkin kävely ei ole sattunut ihan joka askeleella :D Tai no tästä kivuttomuudesta..nyt illalla tonne alas oikein vihloo..nyt aika tauotta. Voiko nää kipuilut olla vähän kuin supistuksia? Mitään paineentunnetta alapäässä ei oo ollut vaan kipuja ja tänään tuota vihlontaa ihan levossakin.

Apua, anteeksi pitkä selitys :D tuntuu vahvasti että turhaan kuvittelen pääseväni kohta synnyttämään, turhaan vaan mietin kokoajan. Malttamattomanna alkaa hermot paukkua ;/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saako ennen selkäpuudutteita (epiduraali ja spinaali) paikallispuudutuksen? Mulla on ihan hirmuinen neulakammo ja etenkin nuo selkään laitettavat jutut saa paniikin aikaan. Olis mulle itelleni helpompi jos en tuntisi koko neulaa, 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle sanottiin myös, että sitä pidempää kertomusta ei saa itselle, kun sitä pyysin. Neuvolaan lähetetyt paperit sain automaattisesti äitiyskortin liitteeksi. Mutta varsinkin kun kotiutuskeskustelua vetänyt kätilö totesi, että ohhoh, onpa kätilöopiskelija kirjoittanut pitkät pätkät, niin mua kiinnostaisi lukea mitä se on sinne kirjoitellut.

 

Edit. unohtui sanoa, että perustelivat sillä, että yrittävät vähentää paperin tuhlaamista! :D Ettei mitään turhia juttuja tulostella. Teki mieli sanoa, että laittakaa mulle sähköpostiin sitten, mutta tuskin ois onnistunut :D

Edited by zallu

Share this post


Link to post
Share on other sites
Saako ennen selkäpuudutteita (epiduraali ja spinaali) paikallispuudutuksen? Mulla on ihan hirmuinen neulakammo ja etenkin nuo selkään laitettavat jutut saa paniikin aikaan. Olis mulle itelleni helpompi jos en tuntisi koko neulaa,

Epiduralissa iho puudutetaan ennen sitä varsinaista pistoa ja se siis tehdään aina niin. Tuo ihon puudutus sitten kyllä kirvelee jonkin verran ja tietysti se ihopuudutuspiikki tuntuu alkuun terävänä. Sen jälkeen varsinainen epiduraalineula tuntuu lähinnä paineen tunteena, ritinänä ja rätinänä.

 

Spinaalia laitettaessa ihoa ei yleensä erikseen puuduteta, johtuen ihan siitä, että tuo ihopuudutusneula on n 5 kertaa paksumpi kuin varsinainen spinaalineula. Spinaalissa saattaa ihopisto pikkaisen tuntua, riippuen siitä miten läheltä ihon pintahermoa neula sattuu. Menemään. Tuon jälkeen saattaa tuntua vähän sähköiskumaista tunnetta jos neula ihan hermon vietestä menee. Tyypillisesti se on kuitenkin varsin kivuton toimenpide. Tippakanyylin laitto kämmenselkään tekee huomattavasti kipeämpää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rontti, selkään laitetaan ensin pintapuudutus niin vähentää sitä itse epiduraalinlaitto neulan pistotuntemusta. Mulle on kummassakin synnytyksessä epiduraali laitettu ja ei ole sattunut kummallakaan kerralla sen laitto.

 

Kasma, ei ne doulat sitä kiksien takia tee. Eihän kätilötkään saa mitään kiksejä siitä sisätutkimuksen tai römpsän kopeloimisesta :D Doulat on sielä tukemassa äitiä ja erityisesti niillä äideillä hyvä lisä, joilla ei ole vaikka miestä mukana synnytyksessä. Kätilö hoitaa usein montaa synnyttäjää yhtä aikaa ja ei ehdi usein kuin vain pyörähtämään huoneessa avautumisvaiheessa. Kun äiti on kipeä niin usein hän kokee tarvitsevansa jotain läsnä huoneessa ettei joudu olemaan täysin yksin. Tällöin doula ajaa asiansa hyvin. Doulan kuten ei isänkään, tarvitse kuikuilla kiksien toivossa alapäässä ollenkaan ;) niitä voi käskeä pysymään ihan vain sielä pääpuolessa, jos ahdistaa liiallinen silmäparien tuijottelu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^En mä tarkoittanut, että Doulat olisi jotain pervoja. :D Intimiydellä tarkoitin sitä, että miten kukin reagoi kipuun ja muuhun sellaiseen. Kunhan mietin, että mikä saa ihmisen vapaaehtoisesti käyttämään vapaa-aikaansa siihen, että tulee mukaan jonkun toisen synnytykseen. Se kun voi alkaa vaikkapa keskellä yötä eli sitoo suht paljon. Kätilöt ymmärrän, koska se on niiden ammatti ja niille maksetaan siitä. Vai olenko ymmärtänyt koko doula-homman ihan väärin? Onko se sittenkin joku kätilöiden lisätienesti-juttu?

 

Tutkimusten mukaan doulat oikeasti auttaa. Oikeasti en tiedä mikä siinä mua epäilyttää. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites
Epiduralissa iho puudutetaan ennen sitä varsinaista pistoa ja se siis tehdään aina niin. Tuo ihon puudutus sitten kyllä kirvelee jonkin verran ja tietysti se ihopuudutuspiikki tuntuu alkuun terävänä. Sen jälkeen varsinainen epiduraalineula tuntuu lähinnä paineen tunteena, ritinänä ja rätinänä.

 

Spinaalia laitettaessa ihoa ei yleensä erikseen puuduteta, johtuen ihan siitä, että tuo ihopuudutusneula on n 5 kertaa paksumpi kuin varsinainen spinaalineula. Spinaalissa saattaa ihopisto pikkaisen tuntua, riippuen siitä miten läheltä ihon pintahermoa neula sattuu. Menemään. Tuon jälkeen saattaa tuntua vähän sähköiskumaista tunnetta jos neula ihan hermon vietestä menee. Tyypillisesti se on kuitenkin varsin kivuton toimenpide. Tippakanyylin laitto kämmenselkään tekee huomattavasti kipeämpää...

 

Minulle tuli spinaalinlaittoyrityksistä synnytyksen jälkeen ns. post-spinaalinen päänsärky, jota korjaamaan laitettiin selkään "veripaikka". Muistelisin, että olisivat siellä sanoneet laittavansa sen jotenkin samanlaisella systeemillä kuin epiduraali yleensä, mutta olin kyllä niin hormooneissani ja päänsäryissäni, etten saa muistoista oikein kiinni... Se tuntui kuitenkin siltä, että selkään olisi napsautettu kunnon paineen kanssa joku nasta, ja jotenkin tuo ritinä ja rätinäkin kuulostaa tutulta. Olikohan se sitten samanlaista kuin epiduraalin laittaminen? Jos oli, niin ei ainakaan mahdollisissa tulevissa synnytyksissä tarvitsisi jännittää epiduraalia. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalin laitto ei tuntunut (sitä ihon puudutusta lukuunottamatta siis) mullakaan ollenkaan piikiltä, vaan ennemmin siltä niin kuin joku olisi painanut selkää lujaa jollain tylpällä asialla. Vähän rutinaa kuului myös. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kasma, ei se ole kätilöiden lisätienistijuttu :D Synnäri kätilöt saa ihan tarpeeksi touhuilla salissa muutenkin niin ne harvemmin doulailee enää vapaa-ajalla ;) En tiedä millaiset tyypit douliksi hakeutuu, mutta kai sitä kutsumuksenakin voi pitää. Kai halu auttaa toista naista niinkin luonnollisessa asiassa kuin synnytys. Antaa tukea kun ihminen sitä eniten tarvitsee. Opiskelukaverini ovat doulailleet opiskeluaikoinaan jonkin verran. Itse olen siis koulutukseltani kätilö. Kerran opiskeluaikanani synnyttämään tuli äiti yksin kun isä joutui jäädä esikoisen kanssa kotiin. Isovanhemmat oli lupautuneet alunperin hoitamaan esikoista, mutta olivat sairastuneet influenssaan niin joutuivat perumaan ettei esikoinen sairastu kun vauva tulee kotiin. Se äidin epätoivo ja pelokkuus oli käsinkosketeltavissa. Sinä yönä oli liikkeellä vähän synnyttäjiä niin ehdin olla paljon äidin luona konkreettisesti läsnä. Ei tarvinnut puhua, katseet ja pieni kosketus kädelle kun tuntui supistus pahimmalta riitti äidille. Ponnistusvaiheessa tietysti sitten kannustettiin ja tsempattiin äidin tarpeen mukaan. Äiti oli ikionnellinen synnytyksen jälkeen ettei tarvinnut olla yksin. Tälläisessa synnytyksessä doulalla olisi ollut paikkansa jos osastolla olisi ollut yhtään kiireempi yö. Doulasta voi olla myös hyötyä jos esim. isä kokee synnytyksen sellaisena, ettei osaa olla avuksi tai haluaa vain olla hiljaa huoneen nurkassa, mutta ei tunne omaksi olla itse äksönissä mukana. Doula voi toimia myös äidin ja kätilön välisenä tulkkina, selittää äidille eri vaihtoehtoja, hieroa äidin selkää jos isä ei kykene jne. Ei se silti ole kaikkien juttu. Ja jos yhtään mietityttää tai tuntuu epämukavalta niin ei varmaan kannata väkisin ketään ottaa synnytykseen mukaan. Mutta niitä doulia voi tavata useamman kerran myös ennen synnytystä. Sitten ei olisi niin vieras henkilö. Voisitte käydä läpi valmiiksi mitä toiveita sulla olisi synnytyksen suhteen ja mitä toivot häneltä saavasi. Haluatko, että hän huolehtii siitä, että ehdottelee eri kivunlievitysvaihtoehtoja, kertoo riskit ja hyödyt, auttaa eri asentoihin, käy läpi eri hengitystekniikoita, haluatko vain että joku on läsnä ja juttelee jne.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Olen pohtinut tota Doulaa, mutta en oikein ymmärrä mitä kiksejä se doula saa siitä, että katsoo toisten synnytyksiä. Jotenkin synnytys tuntuu liian intiimiltä. En mä makuuhuoneeseenkaan haluais ketään, vaikka se parantaisikin lopputulosta. :D ...... (Väliin vastaukseni ) Sitten sinulta kommentti: ^En mä tarkoittanut, että Doulat olisi jotain pervoja....

 

Sori sain vaan sellasen kuvan sun tekstistä et kuvittelit niiden doulien olevan pervoja ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maimai: veripaikka laitetaan ihan juurikin aivan samalla tekniikalla kuin epiduraali. Ainoa ero on, että puudutteen sijaan epiduraalitilaan laitetaan potilaan omaa verta ja katetrin laiton sijaan kyse on kerta-annoksesta. Veren aiheuttama paineen tunne on hiukan voimakkaampi ja pitkäkestoisempi kuin puudutuksen, joten jatkossa jos epiduraalia tarvitset niin tuntemukset laitossa on tod näk jopa tuota veripaikkakokemusta lievempiä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noista papereista:

teillä on oikeus saada ihan jokaikinen teitä koskeva paperi, myös ns. clinisoft / miranda / yms. tulosteet, jotka on tarkoitettu vain ns. henkilökunnan luettavaksi. Normisti potilaat eivät edes näe näitä, elleivät tajua kysyä, vaan saavat ns. käyntikertomuksen tai epikriisin riippuen missä ovat olleet hoidossa ja kuinka kauan, eli onko kyse vaikkapa poliklinikkakäynnistä vai sairaalajaksosta.

 

Itse en suostuisi siihen, että en saisi kaikkia papereitani ja haluan todellakin nähdä jokaikisen paperin, mitä minusta on kirjoitettu. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Olen pohtinut tota Doulaa, mutta en oikein ymmärrä mitä kiksejä se doula saa siitä, että katsoo toisten synnytyksiä. Jotenkin synnytys tuntuu liian intiimiltä. En mä makuuhuoneeseenkaan haluais ketään, vaikka se parantaisikin lopputulosta. :D ...... (Väliin vastaukseni ) Sitten sinulta kommentti: ^En mä tarkoittanut, että Doulat olisi jotain pervoja....

 

Sori sain vaan sellasen kuvan sun tekstistä et kuvittelit niiden doulien olevan pervoja ;)

 

Joo, mä ymmärrän kyllä miksi. :) Ei multa ihan paras sanavalinta. :D

 

edit. jäin miettimään tätä. Kirjoitit, että synnyttäminen on luonnollista ja luulen, siinä olevan koko jutun pointti. Mulle synnytys ei ollut luonnollista, enkä tykännyt siitä. Mun on vaikeaa tajuta miksi joku haluaisi olla osallisena jossain minkä itse miellän epämiellyttäväksi asiaksi. Mulle synnytys on jotain mikä on pakko käydä läpi, jos lapsen haluaa. Silloin ilmeet tai eleet voi olla mitä vaan, kunhan prosessista selviää elävänä ulos. Ja tästä tuli se aasinsilta makuuhuoneeseen: sielläkin ilmeet voi olla mitä vaan. Tai no ainakaan mä en välitä miltä näytän, ei siinä mitään imagoa rakenneta. Tosin totaalisen eri syystä kuin synnytyssalissa. :D       

 

edit. 2 unohdin kokonaan kiittaa sua Cor. Sain taas lisää pohdittavaa. Ehkä mä vielä saan rukattua pääni siihen asentoon, että mustakin olisi synnyttäjäksi. Toivottavasti. :)

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.