panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

^^ On niitä langattomiakin vehkeitä olemassa, eli todennäköisesti muistat oikein. :)

 

^ Semmosta pientä virhetarjontaa, missä on esimerkiksi otsa edellä eikä päälaki, ei käsittääkseni välttämättä voi havaita ennen kuin sitten kun synnytys on jo edennyt jonkun verran, jos sittenkään. Nat korjaa jos oon väärässä. :)

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eikö sitä missään vaiheessa tarkisteta, että missä asennossa vauva on? Miten se on voinut tulla yllätyksenä? Vai kuuluuko virheasentoiset vauvat synnyttää alakautta vaikka asento tiedettäisiin? :huh:

 

Tarkistetaan ja ei. Eli mahan päältä kätilöt tunnustelee missä asennossa vauva on (jos on suuri BMI niin se on erittäin vaikeaa) ja tekevät "painoarvion". Nää on silloin kun tulee sairaalaan, tai ainakin pk-seudulla on. Sitten sitä vauvan asentoa/pään asentoa voi arvioida sisätutkimusten yhteydessä, miten ne päässä olevat aukileet sekä saumat siellä tuntuu. Kovin alussa olevasta kohdunsuun tilanteesta on siis vaikea sanoa miten se pää siellä on. Ja toisaalta jos on alussa virhetarjonnassa niin sille ei tehdä heti mitään, sillä kuten aiemmin täällä joku kirjoittikin niin vauva tekee kiertoliikettä siellä mahassa - se kenen vauva sen tekee tai jättää tekemättä- on "arpapeliä". Myös kaikkeen vaikuttaa synnyttäjän lantionmalli ja tilavuus vaikuttaa tähän. Se millainen se on voi varmasti sanoa pelvimetrialla (röntgen/magneettikuvaus) tai sitten sectiossa kun on näkyvyys juuri sinne lantion sisäaukeamiin.

Eli alatiesynnytystä lähdetään yrittämään, sillä virheasennossa oleva vauva voi hyvinkin syntyä normaalisti. Kaikkeen vaikuttaa myös vauvan koko ja supistusten voimakkuus (normi vauva+hyvät supistukset vs. iso vauva +heikot supistukset).

 

Saikohan tästä mitään selvää... :blush:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en osaa sanoa kuin omalta kohdaltani, mutta meidän poika syntyi naama edellä ja synnytyksessä lähes koko ajan ollut kätilö totesi vasta syntymisen jälkeen suunnilleen "ai tämä tulikin kasvot edellä". En sitten tiedä, tiesikö joku viime hetkellä salissa olleista yhdestä lääkäristä ja kolmesta kätilöstä tilanteen paremmin. Luulisi, että edes imukupilla synnytyksen hoitanut lääkäri olisi asian tiedostanut. Itse en ollut synnytyksen jälkeen siinä kunnossa, että olisin mitään tajunnut kysyä. Olen kyllä synnytyksen jälkeen kuullut sekä neuvolantädiltä että gynekologilta, ettei sitä aina voi tietää, miten päin vauva tulee ulos. Mä en kyllä muista supistuksien olleen erikoisen kivuliaita, itse synnyttäminen ja ponnistaminen taas aivan kamalia. Olisi tosiaan kiva tietää, voiko asian jollain tavalla varmistaa synnytyksen aikana. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä luulin, että sen näkis ultralla ja niitä koneita olisi sairaalassa ihan yleisesti henkilökunnalla käytössä.  :ph34r: 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauva tekee avautumisvaiheessa rotaation eli kääntyy yleensä kataomaan sinne äidin selkää kohden. Toinen rotaatio tapahtuu sitten pään synnyttyä kun vauva kääntyy niin että hartiat ovat pystussä. Tämä johtuu ihan lantion muodosta. Sitten on niitä joiden lantion malli voi estää laskeutumisen kokonaan, kääntää aina avosuiseksi tai jopa mahdollistaa syntymän ilman kääntymisiä.

Jos kohdunsuu on täysin auki ja pää ei laskeudu, tarkistetaan pään asento yleensä ultralla jos sisätutkimus jättää tuloksen epäselväksi.

Liian aikaisin katsottuna on aina virheellinen tarjonta syntymää ajatellen, sikai niitä ei katsella ultralla ennen synnytyksen alkua..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä missään vaiheessa syntymää kukaan ei ainakaan sanonut mitään tarjonnasta. En kyllä sellaista tajunnut kysyäkään (niin kuin en oikein mitään muutakaan, kuten peräruisketta). 

Voiko jollain tavalla tutkia, onko minulla "virhetarjontalantio"?

Mä en edelleenkään ole varma, miten tulen synnyttämään tämän toisen lapsen. Ensi kerran neuvolassa neuvolantäti luultavasti (toivottavasti) tekee lähetteen pelkopolille, aikaisemmin oli puhetta, että rv30+ menisin sinne. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
^^ On niitä langattomiakin vehkeitä olemassa, eli todennäköisesti muistat oikein. :)

 

^ Semmosta pientä virhetarjontaa, missä on esimerkiksi otsa edellä eikä päälaki, ei käsittääkseni välttämättä voi havaita ennen kuin sitten kun synnytys on jo edennyt jonkun verran, jos sittenkään. Nat korjaa jos oon väärässä. :)

Tähän tarkennan sen verran että eikös takaraivo ole se optimaalisin tarjoutuva osa :)

 

Mulla esikoinen ( otsa edellä kasvot ylös) huomattiin ponnistusvaiheessa kun ei laskeutunut kunnolla ja kiilautui kiinni. Tuli ulos imukupilla. Tätä ennen en edes tiennyt että sillä on mitään suurempaa väliä miten tulee kunhan on pää edellä. Toisen kanssa (laki edellä, kasvot ylöspäin) olin itse aavistellut, perätilaultrassa rv 37 oli kääntynyt tähän tarjontaan jossa se näkyi myös ultralla tottakai. Synnytyksessä kysyin asiaa ja sisätutkimuksen tehnyt lääkäri sanoi vauvan olevan täydellisessä tarjonnassa takaraivo edellä (eli tunnusteli aukileet väärin). Tämäkin syntyi alakautta ja tällä kertaa ilman imukuppia.

 

Päänympäryksellä ja äidin lantiolla on iso merktys tuleeko alakautta, meidän lasten päät ovat oleet 34 senttiä, eli ei mitään suuria.

 

Vertailuna vielä näissä, että esikoinen ei tahtonut laskeutua, kakkonen laskeutui, molemmissa supistukset tuntuivat selässä to-del-la kipeinä ja ponnistusvaiheessa omien supistusten teho ei riittänyt vaan tarvittiin tippaa (esikoisesta jo avautumiseen).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, olet tietysti oikeassa, mitä lienen ajatellut edellistä kirjoittaessa. En vissiin juuri mitään. :-D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei virheasentoa voinut nähdä mistään ennen synnytystä, kävi ilmi vasta ponnistusvaiheessa. Ja mä sentään ravasin ultrissa tämän tästä, mm. vielä LA:na. Vauva oli tulossa siis avosuutarjonnassa ja pää vinossa. Eihän siitä mitään tullut, joten oli pakko mennä sektioon. Hyvä niin, saatiin vauva vahingoittumana ulos ilman pelkoa happivajeesta, tms. :) No, sainpahan kokea lähestulkoon molemmat tavat synnyttää, kun ehdin melkein grande finaleen saakka... ;)

Ja joo, täytyy kyllä myöntää, että kivut oli aivan helvetilliset johtuen virhetarjonnasta, mulla vauva painoi hermoa niin ettei epiduraali, spinaali, pudendaali tai petidiini auttanut. Koko arsenaali oli käytössä... ;) Lääkäri ihmetteli mun sisukkuutta, mutta mulla on aika korkea kipukynnys, että kyllä mä sen 2,5 vrk kestin... :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin avosuinen tarjonta huomattiin vasta ponnistuvaiheessa ja minulle siitä kerrottiin vasta tikkauksessa kätilö totesi:"yhtään tikkiä ei olisi tullut jos vauva ei olisi tullut nenä  edellä". Minulla tuo synnytys junnasi 3 päviää paikoillaan ja todella hitaasto aukesin 2 senttiin. Koko tuo aika ravatiin sairaalassa vähän väliä kun supistukset koveni ja sitten taas lakkasi koveni lakkasi. Viimein kun homma lähti käyntiin jotenkuten ni avuksi tarvittiin kylläki oksitoonia. Supistukset tuntui järkyttäviltä ja jotenki oli sellanen tunne että tää kipu ei oo nyt sellasta kun pitäs ( Vaikka tiesin kyllä että synnytys sattuu :D) Epiduraali ei auttanu ja lopuksi kiskottiin imukupilla happivajeentakia sekä sydänäänten laskun. Kätilö myös vaikkasi tuon synnytyksen hitauden liittyvän siihen että pää painaa tarjonnasta johtuen huonosti kohdunsuuta ja siksi hidastaa toimintaa mutta mistäpä sitä tietäisi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko toista kertaa synnyttäessä supistukset samanlaisia kuin ekalla kertaa vai muuttuuko ne helpommiksi/kivuliaammiksi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ mulla ainakin kipu oli (vähintään) yhtä kovaa mutta se oli helpompi kestää kun tiesi mitä on odotettavissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja minä taas jouduin synnyttämään melkein luomuna, koska en tajunnut herättää miestä, kutsua anoppia esikoiselle hoitajaksi ja lähteä taksilla sairaalaan heti, kun ne supistukset alkoivat. :lol: Mutta esikoista synnyttäessänikin totesin, että teini-ikäisenä olin "synnyttänyt" suunnilleen kerran kuukaudessa, sen verran kovista kuukautiskivuista silloin aikoinaan kärsin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saako synnyttäjälle antaa lisäannoksia epiduraalia ilman lupaa? Siis ilman että kysytään/ilmoitetaan etukäteen että laitetaan uusi annos? Mulle kun on papereiden mukaan annettu 3 lisäannosta mutta mä en mitenkään muista että niistä oltaisiin kysytty että laitetaanko. Tosin olin aika pöllyssä ilokaasusta ja kivusta ja mieskään ei koko aikaa ollut salissa... Että tuuppaako ne hoitajat/lääkärit sitä puudutetta jos vaan näkevät että tuo synnyttäjä ehkä sitä tarvii mutta ei vaan pysty itse vastaamaan? Tai sitten mä olen oikeasti ollut niin pihalla että oon sanonut kyllä kaikkeen enkä vaan muista sitä jälkikäteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä kysytään tai vähintäänkin informoidaan niin että on tilaisuus kieltää ennen kuin laitetaan lääkkeitä. Todennäköisesti olet vaan ollut pöllyssä / fiiliksissä / oman pääsi sisällä etkä muista. Mulla oli ekassa synnytyksessä omasta mielestäni ihan kirkas olo koko ajan lukuunottamatta yhtä puolituntista jonka olin ilokaasupilvessä, mutta silti muistikuvat on sen verran hatarat, että olen joutunut paperista tarkistamaan just tota lääkeannosten määrääkin.

 

Supistukset tuntui musta samanlaisilta molemmissa synnytyksissä. Sikäli oli toisessa helpompaa, että tiesin mitä ne on ja mitä on odotettavissa ja sain myös liikkua enemmän, mutta kiputuntemus sinänsä oli aika sama.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja koska ne lisäyksetkin edellyttää makoilun kylkeä vaihtaen sekä verenpaineen seurantaa, ei sitä ihan salaa voi kukaan tehdä..

Todennäköisintä on että olet kertonut kivun palaavan ja siihen on kohdunsuun tilanteen arvioinnin jälkeen ehdotettu epiduraalin lisäämistä. Voi siis olla että kätilö on sen ehdottanut ja olet vain suostunut siihen ilman seb kummemmin haluamatta toista annosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin just. Itteäni vaan hämmentää ettei ole jäänyt mitään muistikuvia edes siitä ekasta epiduraalista, mun on täytynyt olla TOSI pihalla koska niin moni on sanonut että se on ihan hirveä kokemus jne ja mä en taas muista että niitä on laiteltu ollenkaan. Jospa sitä ens kerralla olis vähän skarpimpi... :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei epiduraalin laittaminen kyllä kaikkien mielestä mitenkään kamalaa ole ;) tai siinä vaiheessa se ei ole mitään supistuskipuun verrattuna, joten tosiaan olet ollut varmaan aika 'pihalla' :)

Edited by vaude09

Share this post


Link to post
Share on other sites
Niin just. Itteäni vaan hämmentää ettei ole jäänyt mitään muistikuvia edes siitä ekasta epiduraalista, mun on täytynyt olla TOSI pihalla koska niin moni on sanonut että se on ihan hirveä kokemus jne ja mä en taas muista että niitä on laiteltu ollenkaan. Jospa sitä ens kerralla olis vähän skarpimpi... :P

 

Kyllä siinä pitää olla niin paikallaan, että ei sitä ole voitu ihan sun tietämättä tehdä. Ellet oo ollut taju kankaalla siis :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä sen epiduraalin laittamisen tosiaan huomaa, muttei se munkaan mielestä ole kamalaa ollut millään kertaa. Viimeisimmässä synnytyksessä kun laitettiin ensin kanyyli käteen, niin väitin ettei keskimmäisessä ole moista pistetty. Anestesiahoitaja ei uskonut mua, vaan sanoi että aina pistetään ensin kanyyli. Että miten kuutamolla mä olen ollut keskimmäisen synnytyksessä, jos en moista ole huomannut? :o:D Se on kuitenkin aika inhottavan tuntuista.

 

Kyllä mulla oli ekassa synnytyksessä helpommat supistukset. Voi toki johtua siitäkin, että toisessa avauduin nopeammin ja epiduraali laitettiin vähän myöhemmin. Ekassa sain epin jo kohdunsuun ollessa 3cm auki. Eka oli käynnistetty synnytys ja supistuksia vauhditettiin oksitosiinilla. Toinen käynnistyi spontaanisti, ei tarvittu missään vaiheessa oksitosiinia vaan supistukset oli itsellään hyvin tehokkaita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli tokassa synnytyksessä vähän kipeämmät supistukset kuin ekassa, kun ne oli myös aika paljon tehokkaampia. Ekassa kesti n. 10-11 tuntia siihen, että avauduin 4 sentistä kokonaan, tokalla ja kolmannella kerroilla siihen meni alle tunti... Mä veikkaisin, että tokassa ja kolmannessa oli yhtä kipeät supistukset, mutta vikalla kerralla osasin suhtautua niihin paremmin, kun osasin arvata, ettei kestäis hirveän kauaa. Tokalla kerralla pelkäsin, että menee vielä lähes yhtä kauan kuin ekalla kerralla, niin pyysin puudutuksen, kun en olisi niin kauaa sitä kipua kestänyt. No, rupes ponnistuttamaan ennen kuin puudutus ehti vaikuttaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo kyllä sen epiduraalin laittamisen huomasin viimestään siinä kun kätilö piti mua aloillaan :D Kipua tai mitään en laiton aikana tuntenut, koska silloin tuli samaan aikaan niin järjetön supistus, että tunsin vain sen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä muistan kun pyysin epiduraali mutta sen jälkeen vaivuin ilokaasu pöllyihin ja seuraava "herääminen" takaisin tähän maailmaan oli se kun kätilö puoliksi istu mun päällä ja anestesia lääkäri mutisee liiallisesta ilokaasun käytöstä ja minä juttelen sekavia kaikille :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.