Posted December 9, 2012 · Report post Kiitos tiedosta, kuulostaa ihan loogiselta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 · Report post Ota mukaan jotain kotoista! Jätä päällesi jotain omaasi, vaikka iso ihana yöpaita ja ihanat lököhousut tai hame. Juo ja syö niitä kotiherkkuja, kuuntele musiikkia, ota oma peitto tai tyyny, tuo vaikka jouluvalot jos pidät hämärästä jne. Ei ne ole kiellettyjä, mutta voi vaikuttaa suuresti oloosi. Jokaiselle nämä asiat tietysti on eri juttuja, mutta koska täällä asuu toinen jo kolme lasta synnyttänyt pelkuri (enkä kertaakaan vielä ole kerinnyt synnytyssaliin saakka) niin jo tieto siitä mitä siellä kassissa on olemassa tukalaa hetkeä varten rauhoittaa! Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 (edited) · Report post ^ Tarkoitatko mua? Valitettavasti nuo eivät auta mua, sillä pelon syyt ja seuraukset ovat ihan muualla. Mutta kiitos yrityksestä. Perusjännittäjälle nuo varmasti toimisivatkin. Kiitos Cecilia sullekin vastauksesta. Jäin miettimään sitä ja unohdin kiittää. Minkä erityisalan lääkäri tekee synnytystapa-arvioinnin? Onko hän sama ihminen / saman erityisalan ihminen, joka tarvittaessa tekee myös suunnitellun sektion? Edited December 10, 2012 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 · Report post Jos synnytystapa-arvio tehdään äitipolilla, sen tekee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, eli gynekologi. Saman alan lääkäri tekee tosiaan myös tarvittaessa sektiopäätöksen myöhemminkin (esim. kiireellisenä) ja myös suorittaa leikkauksen. Leikkauksessa on toki paikalla myös muuta väkeä, mm. lääkäreistä anestesiologi osan aikaa ja lastenlääkäri jossain hollilla vähintään. Joskus arvioija saattaa olla myös erikoistuva, mutta niillä on aina erikoislääkäri lähellä jos tapaus on vaikea, eli voivat tarvittaessa pyytää tätä paikalle katsomaan myös. (Kun synnytystapaa arvioidaan neuvolassa, niin neuvolalääkäri on yleensä tavallinen yleislääkäri.) Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 (edited) · Report post Mä saan lähetteen läheiseen aluesairaalaan eli siis gynekologi. Pienissä sairaaloissa ei varmaan ole kuin yksi gyne? Sitten aika on kai samalle henkilölle, josta mulle jäi viime kierroksella ikävä fiilis. Taas yksi lisäasia jännitettäväksi. Kiitos J A W vastauksesta. Jos haluaisin suunnitellun sektion pelon vuoksi, mutta synnytystapa-arvion tekevä lääkäri ei suostu, niin voinko viedä asiaa eteenpäin "esimiehille" tai kokeilla uudestaan toisessa sairaalassa? Jos teoriassa voi, niin riittääkö käytännössä aika? Arviohan tehdään aika loppuvaiheessa. Neuvolan th otti itse sektion puheeksi, joten kai mulla siihen perusteet olisi. Th:lla oli vaan sellainen näppituntuma, että tyksistä sen sais helpommin ja viime raskaudessa tyksin synnytystapa-arviossa kysyttiin, että haluanko sektion. Valitettavasti Tyks isona sairaalana on mulle myös pelottavampi ja mun pitäisi sitten sektion jälkeen kestää siellä päivä tolkulla puolikuntoisena. Aluesairaala olisi "siedettävämpi". Mutta sektio tyksissä olisi silti parempi kuin pakko-alatiesynnytys aluesairaalassa. Riskeeraanko jotain menemällä aluesairaalaan vai en? Edited December 10, 2012 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 · Report post Mun ystava jonka ensimmainen synnytys oli katastrofi ja meinasi paattya seka aidin etta lapsen kuolemaan, joutui todella tappelemaan saadakseen suunnitellun sektion tokalla kerralla ja joutui kaymaan useammalla laakarilla ja vetaisemaan parit itkupotkuraivarit ennenkuin lupa irtosi. Jos tiedat tahtovasi sektion niin vaatimalla vaadi heti alusta saakka alaka anna periksi, sina itse tiedat parhaiten. Tsemppia. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 10, 2012 · Report post Luin foorumin synnytyskertomuksia, ja siellä ainakin ennen hätäsektiota juotettiin jotain litkua, mitä se on ja minkä vuoksi sitä juodaan? Lisäys: Aine oli natriumsitraattia. Tuo kaamealta maistuva aine tosiaan on natriumsitraattia ja sen tarkoitus nimenomaan on neutralisoida vatsan happoja. Sekä aikaisemmassa että nykyisessä työpaikassani tuo litku juotetaan ainakin kaikille päivystyssektioon tulijoille, mutta en kyllä keksi miksei sitä annettaisi elektiivisessä sektiossakin Se on yksi tapa entuudestaan lisätä leikkauksen turvallisuutta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 · Report post ^TAYS:ssa annetaan nimenomaa elektiivisissä sektioissa natriumsitraattia, ei kiireellisissä eikä hätäsektioissa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 · Report post ^Mä kyllä join tuon aineen Taysissa kiireelliseen sektioon joutuessani kaksi vuotta sitten. Riippuu kai sitten kiireellisyyden tasosta, ehditäänkö se snapsi antaa vai ei. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 · Report post Ok, voi hyvinkin olla. Niissa kiireellisissä sektioissa, joissa itse opiskeluaikaan olin, ei sitä annettu. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 · Report post Kiireellisissä natriumsitraatti annetaan kyllä lähes poikkeuksetta. Hätäsektioissakin annetaan jos antaminen ei muuten toimintaa hidasta, eli annetaan jos ehditään, mutta usein pullo on varattuna huoneen eteen jo siinä vaiheessa kun kätilöt aavistelevat päätöksen tulevan pian. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 · Report post sit mulla on ihan totaalisen väärä muistikuva. Kiitos selvennyksestä! Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 11, 2012 (edited) · Report post Kysyn uudestaan, jos joku tietäis. Hypoteettinen kysymys, mutta olisi kiva tietää. Jos haluaisin suunnitellun sektion pelon vuoksi, mutta synnytystapa-arvion tekevä lääkäri ei suostu, niin voinko viedä asiaa eteenpäin "esimiehille" tai kokeilla uudestaan toisessa sairaalassa? Jos teoriassa voi, niin riittääkö käytännössä aika? Kiitos Fifi tsempeistä! Edited December 11, 2012 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2012 · Report post Mulle myös on taysissa hätäsektio tehty ja natriumsitraatin vetäisin nopeasti kurkusta alas. Ja jokaisen sektiopotilaan kohdalla itse asian kyllä tarkistan, kiire- tai elektiivisissä sektioissa jos ei ole juotuna niin sitten litku haetaan saliin ja juodaan siinä. Eli itse en äitiä yleensä puuduta jos natriumsitraattia ei nautittuna ole. Hätäsektiossa tuo yleensä aika hyvin on otettuna ja siinähän se nukutuksen vuoksi oikeastaan kaikkein tärkein onkin... Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2012 (edited) · Report post ei sittenkään mitään. Edited December 12, 2012 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 12, 2012 · Report post Kasma, eihän ketään voi pakottaa synnyttämään alakautta, joten lääkärin on siihen vaan suostuttava. Ja jos ei suostu, niin tottakai sitten pitää viedä asia eteenpäin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 27, 2012 · Report post Neuvolassa oli juttua sektiosta, joten luin sen riskeistä. Toisaalla sanotaan, että se on länsimaissa turvallinen ja toisaalla varotetaan mm. tappavista veritukoksista leikkauksen jälkeisinä päivinä. Kumpi on totta? Tää minuakin kiinnostaisi! Aina puhutaan leikkauksen riskeistä, mutta tilastoja niistä harvoin näkee. Entäs sitten kun vertaillaan ei-ihan-niin-tavalliseen synnytykseen, esim. käynnistettyyn? Itse kyllä valitsisin "normaalin" alatiesynnytyksen mieluummin kun leikkauksen, mutta entäs jos tälläkään kertaa se ei ole vaihtoehtona? Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 27, 2012 (edited) · Report post ^mä näin jossain jotain perustilastoja, mutta en mitään tarkkaa. Jossain oli, että länsimaissa vois kuolla alatiehen 1/49000 äitiä ja hätäsektioon 1/5500. Se olisi sitten kai isossa sairaalassa yksi alatiesynnyttänyt äiti reilussa 10 vuodessa? Tien ylittäminen lienee vaarallisempaa. Edited December 28, 2012 by Kasma Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 (edited) · Report post Äitikuolemat länsimaissa on varsin harvinaisia, tarkkoja tilastoja en nyt kännykällä pääse katsomaan. Suomessa äitikuolleisuus on maailman matalin, kiitos toimivan neuvolajärjestelmän. Meillä siis ns riskiäidit otetaan kiinni ajoissa, ja vakavat komplikaatioraskaudet puretaan ennen kuin isot ongelmat ehtii kehittyä. Alatiesynnytys on luonnon oma tapa saada vauva maailmaan, ja tutkimusten mukaan se on liitetty vauvan vähäisempiin allrgioihin ja mm. imetyksen sujumiseen. Tämä riippumatta siitä, onko synnytys käynnistetty vai spontaani. Noi nyt vaan esimerkkeinä mitä tulee ekana mieleen. Myös äidin toipuminen tavallisesti on nopeampaa alatiesynnytyksessä. Sektiossa riskeinä ovat sekä veritulpat että verenvuodot, haavatulehdukset, haavojen aukeamiset sekä puudutuksiin liittyvät ongelmat ja toki on myös muistettava, että sektio leikkauksena on yksi suurinpia ihmiselle rutiininomaisesti tehtävistä leikkauksista. Tämä siis jo pelkästään elektiivisissä ja kiireellisissä sektioissa. Hätäsektiossa riskit kaikkeen nousevat kymmenkertaisiksi. On vauvan välitön kuolemanriski jonka vuoksi sektioon päädytään. Nukutus sisältää omat suuret riskinsä joita vaikeuttavat erikseen vielä sekä raskaus, synnytys että äidin syöminen edeltävien tuntien aikana. Tie vauvalle tehdään nopeasti, myöhemmin sitten korjataan tehdyt vauriot. Kaikenkaikkiaan hyvin hallinnassa oleva tilannekin voi näyttää varsin kaootiselta. Hätäsektiossa ei tunnelma ole leppoisa eikä rauhallinen, siinä ihan oikeasti on aina kyse kahden hengen pelastamisesta... Edited December 28, 2012 by Nat Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 · Report post ^Kiitos Nat selvennyksestä. Tuon luettuani olen loppujen lopuksi tyytyväinen siihen että vauva saatiin ulos imukupilla, vaikka anelin sektiota ponnistusvaiheen pitkityttyä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 · Report post En taaskaan muistanut kysyä neuvolassa tätä asiaa joten kysympä täällä jos joku vaikka sattuisi tietämään: Voiko häntäluu mennä jotenkin paikoiltaan synnytyksessä? Mulla ei ollu raskauden aikana häntäluu kipeä mutta nyt on jos istun pienenkin hetken kovalla alustalla niin johan on kipeä. Jos päivän aikana istun monta kertaa esim. kovalla tuolilla niin tulee todella kipeäksi Synnytyksestä on aikaa noin neljä kuukautta joten tuskin on mikään nopeasti ohi menevä vaiva Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 · Report post Häntäluu voi ainakin murtua synnytyksessä, eikä ole mikään harvinainen juttu.... Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 · Report post En taaskaan muistanut kysyä neuvolassa tätä asiaa joten kysympä täällä jos joku vaikka sattuisi tietämään: Voiko häntäluu mennä jotenkin paikoiltaan synnytyksessä? Mulla ei ollu raskauden aikana häntäluu kipeä mutta nyt on jos istun pienenkin hetken kovalla alustalla niin johan on kipeä. Jos päivän aikana istun monta kertaa esim. kovalla tuolilla niin tulee todella kipeäksi Synnytyksestä on aikaa noin neljä kuukautta joten tuskin on mikään nopeasti ohi menevä vaiva Kyllä voi mennä. Sen paraneminen voi kestää pitkäänkin, toivotaan, että se alkaa kohta jo toipua Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2012 · Report post Mitä tämä selkokielellä tarkoittaa (kopion sairaalasta saamastani synnytyskertomuksesta): "Salissa ktg klo 01 monotoninen ja terävää I-dippiä piirtyy. Klo 02.30 ktg reaktiivisempi, eikä enää dippaile. Klo 04.50 ktg monotonisia, 1-2 dippejä, vessassa käynnin jälkeen äänet monttuun, korjaantuu hitaasti konttausasennossa" Mitä tuo dippailu tarkoittaa, ja onko se hyvä vai huono asia? Mä en salissa oloajastani muista/ymmärrä paljon muuta kuin että ilmeisesti pojan sydänäänet olivat jotenkin liian tasaiset supistuksiin nähden? Täsmääkö se yhtään tuohon ylläolevaan? Muistan vaan että yhtäkkiä piti mennä kontilleen, koska pojan sydänäänissä oli kai jonkinlainen romahdus? Tuosta konttausasennosta mentiinkin sitten sektioon. Ja sitten toinen kysymys. Vauva oli avosuisessa tarjonnassa, minkä vuoksi ilmeisesti synnytys ei edennyt (lapsivesien menon ja 26h säännöllisten kivuliaiden suppareiden saldo 4cm auki) vaan päädyimme sektioon. Kotiinlähtökeskustelussa kätilö painotti moneen kertaan, että mikäli mahdollinen toinenkin raskauteni päätyy sektioon, on kolmas sitten jo suunniteltu sektio. Jotenkin mulla jäi nyt sellainen mielikuva että ei ole kovinkaan epätavallista että toinenkin synnytys päätyisi sektioon. Onko siinä mitään perää vai johtuukohan se nyt vain siitä että kätilö siitä toisesta sektiosta niin korostetusti puhui? Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 29, 2012 · Report post Monotoninen tarkoittaa nimenomaan liian tasaista sykekäyrää ja dippailu äkillistä sykkeen toistuvaa laskua. Tavallisesti vauvan syke vaihtelee synnytyksen aikana varsin reilusti ja silloin ktg on sellaista sahalaitaisen näköistä. Monotoninen käyrä on huomattavan kapeaa, kaukaa katsoen lähes tasaista. Noi dippaukset on yleensä supistusten aikaisia ja kuuluvat asiaan, mutta jos eivät nopeasti korjaudu supistuksen jälkeen, niin silloin vauvalla saattaa olla liian tukalat oltavat. Silloin sanotaan äänten jäävän monttuun. Ihan oikein siis astiat salista muistat. Tarjontavirheet saattaa kertoa äidin lantion muodosta ja silloin tilanne saattaa toistua. Toisaalta kyse voi olla ihan vaan vauvan huonosta lähtöasennosta tai liikkeestä synnytyksen aikana. Eli uusi synnytys voi edetä ihan miten vain. Jos samalla äidillä kuitenkin kaksi peräkkäistä synnytystä ajautuu tarjontavirheen vuoksi kiiresektioon, niin todennäköisesti niin kävisi myös tulevissa synnytyksissä. Toisaalta monta kertaa leikattu kohtu on seinämältään heikonpi, eikä välttämättä kestäisi supistusten painetta. Siksi yleensä kahden sektion jälkeen suositellaan suoraan sektiota. Share this post Link to post Share on other sites
