Tyhmät kysymykset synnytyksestä

[Molly]

Jos isällä on mahdollisuus pitää vauvaa ihokontaktissa sektion jälkeen, millainen paita olisi kätevin? Vai saako isä ehkä sairaalasta jonkun paidan, jonka alle vauvan saa hyvin?

[Kasma]

Jos isällä on mahdollisuus pitää vauvaa ihokontaktissa sektion jälkeen, millainen paita olisi kätevin? Vai saako isä ehkä sairaalasta jonkun paidan, jonka alle vauvan saa hyvin?

 

Saatiin sairaalasta aikoinaan ohjeeksi, että isälle mukaan joku väljä paita, jonne vauva mahtuu alle ja sellainen, että jos siihen tulee jotain sotkua, niin asia ei haittaa.

Itse pesisin sen etukäteen allergia-liiton hyväksymillä pesuaineilla. 

[Molly]

Pitäisikö siinä olla joku syvä v-aukko tai jotain, ettei vauva tukehdu sinne? Kai vauvan pään on tarkoitus olla ulkona..?

[Kasma]

^Ei harmainta hajua. Me päädyttiin ottamaan napillinen paita, jolloin sitä korkeutta voi säätää. Mutta me ei ikinä päästy noin pitkälle, että en tiedä mikä olisi ollut lopputulos. Ehkä joku viisaampi osais vastasta?

[aamuaurinko]

Niin, toisessa synnytyksessähän mä sain Primperania, ja voisin nyt tähän samaan yhteyteen kysyä jos joku tietäisi, että voiko sitä saada myös "normaalisynnytyksessä", elävän lapsen kanssa siis? Kun vaikka just sanoin, että ei ollut kovin paha olo, niin oli siis semmoinen normiraskausheikotus kuitenkin. Ja kun oksennuskammoinen olen, pelkään jännittäväni liikaa pahaa oloa ja voivani siksi vielä vähän huonommin. 

 

Mä veikkaisin, että ei. Mä olen kanssa oksennuskammoinen, ja sektioon mennessä jotain pahoinvointilääkettä pyysin, niin lupasivat laittaa sitä kanyyliin heti, kun vauva on ulkona. Niin sitten tekivätkin. Voi tietysti vaihdella käytännöt. Mulla oli kyllä pahoinvointirannekkeet siihen asti, että sektioon mentiin, normaalissa synnytyksessä ne saa tietysti olla, jos niistä jotain apua kokee saavansa. Mulla taisivat auttaa ihan vaan siksi, että uskoin nihin .

Edited January 24, 2013 by aamuaurinko

[Solja]

Molly: esim. joku löysähkö, kokovetoketjullinen huppari on kuulemma hyvä tai sitten tosiaan joku muu paita, jonka alle vauva mahtuu niin että kroppa on siellä paidan sisällä lämpimässä ja pää ulkopuolella (eli joko kokonaan avattava tai tosi syvällä kaula-aukolla). Tosin meillä miehellä ei tällaista ollut ja kun jouduin synnytyksen jälkeen leikkaussaliin annettiin miehelle sellainen avonainen paita, jonka sisällä sai vauvaa pitää kengurussa (tämä oli tosin kesällä, ehkä tarvii jotain lämpöisempää maaliskuussa?).

[mei]

Pitäisikö siinä olla joku syvä v-aukko tai jotain, ettei vauva tukehdu sinne? Kai vauvan pään on tarkoitus olla ulkona..?

 

Ei se vauva sinne tukehdu mun miehellä oli ihan isohko T-paita vaan.. Ja kyllä ne miehet sinne kurkkii ja ilma vaihtuu jo ihan senkin takia Ei mun ymmärtääkseni se vauvan pään tarvi olla paidan ulkopuolella.

[Bim]

Ja jos tuntuu että alkaa epäilyttää ja päällä on huono paita, niin mä kyllä kannoin sairaalaan mukanani sakset juuri siksi, että voin omaakin paitaani avata vielä vähän enemmän jos siltä tuntuu

[Kasma]

Meillä oli mukana matkalaukku, eikä mikään pieni käsimatkatavara vaan ihan täyskokoinen matkis. Kätilön ilme ei värähtänytkään, joten tuskin oltiin ekat. Laukussa oli mm. miehelle useampi paita just tota kengurujuttua varten. Me tiedettiin, että saadaan perhehuone, joten mukana oli vaatetusta kolmelle: miehelle, mulle ja vauvalle.

[Molly]

Kiitos vastauksista! Noi saksethan olikin hyvä vinkki, ottaa jonkun pois heitettävän paidan ja vähän leikkelee sitten.

[Dorothea]

Niin, toisessa synnytyksessähän mä sain Primperania, ja voisin nyt tähän samaan yhteyteen kysyä jos joku tietäisi, että voiko sitä saada myös "normaalisynnytyksessä", elävän lapsen kanssa siis? Kun vaikka just sanoin, että ei ollut kovin paha olo, niin oli siis semmoinen normiraskausheikotus kuitenkin. Ja kun oksennuskammoinen olen, pelkään jännittäväni liikaa pahaa oloa ja voivani siksi vielä vähän huonommin. 

 

Mä veikkaisin, että ei. Mä olen kanssa oksennuskammoinen, ja sektioon mennessä jotain pahoinvointilääkettä pyysin, niin lupasivat laittaa sitä kanyyliin heti, kun vauva on ulkona. Niin sitten tekivätkin. Voi tietysti vaihdella käytännöt. Mulla oli kyllä pahoinvointirannekkeet siihen asti, että sektioon mentiin, normaalissa synnytyksessä ne saa tietysti olla, jos niistä jotain apua kokee saavansa. Mulla taisivat auttaa ihan vaan siksi, että uskoin nihin .

Mä sain 9kk sitten kanyylin kautta Primperania samaan aikaan petidiinin kanssa. Lääkkeet sain heti synnytyssaliin siirtymisen jälkeen ja vauva syntyi noin kahdeksan tunnin kuluttua. Primperan auttoi tosi hyvin, huonoa oloa ei tullut lainkaan eikä tarvinut yökkiä.

 

Kannattaa siis kysyä asiasta!

[Nat]

Katsotaan muistankohan kaikkia kysymyksiä...

 

Perätilasta ilmoitus kaitvaihtelee sairaaloittain. Aika harvassa ilmoitetaan. Edellisessä työpaikassani imukupit ilmoitettiin aina, johtuen siitä, että sektiot tehtiin sitten aina yöaikaan sen yhden talossa olevan leikkaustiimin voimin. Tuolloin oltiin sitten hätäsektiovaralla, mikä tarkoitti, että leikkuriin ei otettu uutta potilasta ennen kuin tuli ilmoitus joko syntymästä tai hätäsektiosta.

Nykyisessä työpaikassa ei sitten noista kupeistakaan ilmoiteta. Tarvittaessa hätäsektioon juoksee yöaikaan anestesiahoitaja heräämöstä 2 kerrosta ylenpää ja instrumenttihoitajaksi menee synnärillä äitiä hoitanut kätilö. Varsinaiset päivystävät hoitajat soitetaan kotoa,ja he ottavat omat paikkansa sitten kun tulevat. Mut saliin on siis aina henkilökunta olemassa, joten ilmoitusta hätäsektion vaarasta ei tarvita.

 

Rintsikoista oon tainnut vastata jo toistuvasti, mutta tässäpä jälleen. Syitä niiden poisoton suosittelemiseen on monia. Jos lähdetään synnärin päästä, niin kannattaa muistaa että päällä olevat liivit likaantuu vauvasta todella paljon... Eikä sairaalassa pesetys todellakaan onnistu. Kotiutumisen jälkeenkin puhdistus on sitten tosi hankalaa lian laadun vuoksi. Mut tuo on pientä. Kun katsotaan asiaa leikkauspuolelta niin syyt on painavammat. Ensinnäkin aseptiikka sekä puudutuksessa että leikkauksessa. Eli pesualue on tosi laaja ja ulottuu yleensä ihan liivialueelle asti. Toiseksi äidin elintoimintojen seuranta. Sydänkäyrän seuraamiseen tarvittavien elektrodien oikea paikallaan olo on mahdotonta liivien kanssa, lisäksi kaarituet tekevät kyrään häiriöitä. Kolmanneksi jälleen tuo polton käyttö leikkauksessa. Maadoitus ei toimi kunnolla tai ollenkaan jos liivissä on kaarituet. Metalli iholla aiheuttaa palovammariskin. Neljänneksi napakat liivit rajoittavat äidin hengitystä (tämä tietty myös synnytyssalin puolella), ja saattavat näin yhdessä puudutuksen tai nukutuksen kanssa aiheuttaa dramaattisen laskun äidin (ja tätä kautta vauvan) happitasoissa. Ja viimeisenä vielä sitten se, että liivit ovat mahdollisessa elvytystilanteessa suoraan estämässä tehokasta rintakehän painelua.

 

Primperanista en kyllä keksi miksei sitä voisi normaalissa alatiesynnytyksessäkin saada. Sillä kun on suotuisa vaikutus myös maidon nousuun... Kannattaa siis kysyä. Muut pahoinvoinnin estolääkkeet on sitten asia erikseen... Niillä kun joniinverran on ns sedatoivaa vaikutusta ja sitä ei vauvaan haluta.... Synnytyksen jälkeen voidaan sitten antaa niitäkin.

 

Ja tosiaan, vauvat kyllä mahtuu ihan perus paidan sisälle....

Edited January 25, 2013 by Nat

[Guest vieras_]

Kiitos aamuaurinko, Dorothea ja Nat noista Primperan-vastauksista! Meinaan kysyä asiaa myös jo heti pelkopolille päästyäni, mutta hyvältä kuulostaa, että edes ehkä voisi saada. Viimeksi tuo lääke tuntui toimivan hyvin niin uskoisin, että vähintään henkistä apua voisin siitä saada toistekin.

[Anna Rosa]

Nykyisessä työpaikassa ei sitten noista kupeistakaan ilmoiteta. Tarvittaessa hätäsektioon juoksee yöaikaan anestesiahoitaja heräämöstä 2 kerrosta ylenpää ja instrumenttihoitajaksi menee synnärillä äitiä hoitanut kätilö. Varsinaiset päivystävät hoitajat soitetaan kotoa,ja he ottavat omat paikkansa sitten kun tulevat. Mut saliin on siis aina henkilökunta olemassa, joten ilmoitusta hätäsektion vaarasta ei tarvita.

 

Tässähän herää lisää kysymyksiä sitä mukaa kun vastauksia tulee. En nyt tiedä, meneekö jo vähän OT:ksi, mutta kun kerran on asiantuntija vastaamassa, niin käytän tilaisuuden hyväkseni.   

 

Olen ymmärtänyt, että hätäsektio todella tarkoittaa hätää ja vauva pitää saada ulos minuuteissa. Eihän ne päivystävät hoitajat ehdi itse leikkaukseen mukaan, jos tulevat kotoa, vai? Jos joku herätetään kotoa, niin eikös siinä nyt voi mennä tovi jos toinenkin (pk-seudulla helposti yli puoli tuntia), jos hoitaja asuu kaukana työpaikasta. Mitä he sitten tekevät, kun saapuvat paikalle?

 

Jos äitiä synnärillä hoitaneella kätilöllä on muitakin asiakkaita kuin hätäsektioon vietävä äiti, kuka ottaa heidät hoitaakseen? No varmaan toiset vuorossa olevat kätilöt, mutta jääkö leikkaukseen menevällä kätilöllä yhtään aikaa briiffata toisia hoitajia toisesta(toisista) potilaistaan? Jos ei, niin ovatko toiset hoitajat täysin sen tiedon varassa, mitä koneella lukee?

[Nat]

Tapoja tuon hätäsektiovalmiuden järjestämiseen in varmasti niin monta kuin on sairaaloitakin. Tuossa nyt oli kaksi erilaista esimerkki omista työpaikoistani. Yleensä päivystäjän pn oltava työpaikalla 20min kuluessa soitosta, joten varsin usein nuo varsinaiset hoitajatkin leikkauksern mukaan ehtivät. Vaikka vauva syntyy nopeasti, menee äidin kasaanlaitossa enemmän aikaa. Sit leikkauksen jälkeen on tietysti laitettava sali kuntoon mahdollista uutta hätäsektiota varten: tarkistettava et tarvittavat välineet ja lääkkeet on paikoillaan, tehtävä instrumenttipöytä valmiiksi, tehtävä uudet nesteet, jne... Tekemistä siis on, vaikka joskus sitä miettii itsekin mikä järki tuossa on.

 

Hätäsektiossa muut synnyttäjät itseasiassa jäävät hetkeksi todella niukalle miehitykselle. Tässä nykyisessä työpaikassani kätilöitä on yövuorossa synnytyssalissa muistaakseni 7 (oikaise laura jos muistan väärin) ja hätäsektiossa tuolla leikkaussalissa kätilöitä tarvitaan kaksi, yksi instrumentteihin avustamaan leikkaajaa, toinen sitten ns passariksi, eli hakemaan tavaroita ei-steriililtä alueelta. Lisäksi tarvitaan kätilöitä hoitamaan vauvaa, siihen uppoaa helposti 3-4 kätilöä (pari lastenlääkärin avuksi vauvan ympärillr, yksi kirjaamaan ja kellottamaan tietoja, yksi antamaan tavaroita ja vetämään lääkkeitä). Joten aika vähiin jää muiden hoito tuossa kohtaa. Kannatta kuitenkin muistaa,että tuo aika jona kätilöt oikeasti ovat kiinni, on varsin lyhyt, vain joitain minuutteja. Lapsen tilanteen rauhoittuessa palataan vähitellen omiin töihin, eikä oma synnyttäjä välttämättä edes huomaa mitään tuossa välissä tapahtuneen. Eiväthän kätilöt muutoinkaan kokoajan siinä vieressä ole.

Jos sektiossa olevalla kätilöllä on samaan aikaan muita synnyttäjiä, niin sitten sektion ajan joku muu kätilöistä käy synnyttäjän luona tarvittaessa. Raporttia harvoin ehditään antaa, mutta yleensä oma kätilö pääsee palaamaan omaan saliinsa taas alle aen puolen tunnin....

[Anna Rosa]

^Kiitos vastauksista.

[Kasma]

Aluesairaalan kätilö sanoi, että hyvin menneen alatien jälkeen heillä on oltava 4 päivää osastolla. Hyvällä tuurilla lastenlääkäri voi suostua kotiutukseen jo toisena päivänä, mutta sain sen käsityksen, että se on enemmän teoreettinen kuin todellinen vaihtoehto. Eivät halua päästää kotiin ennenkuin ovat varmoja, että vauvalla on kaikki ok ja sen näkee kuulemma aikaisintaan 3. päivänä. Sen sijaan yliopistollisesta sairaalasta on vaukkareiden ja neuvolan mukaan päästy seuraavana päivänä kotiin. Molemmissa tapauksissa oletuksena siis on, että perhe on normaali, vauvalla ei ole mitään hätää ja vauvaa käytäis näyttämässä ihan mielellään sairaalassa kotiutumisen jälkeen vaikka pari kertaa päivässä. Jäin miettimään, että onko tuo "olemispakko" vain suositus kaikkien parhaaksi vai onko sairaalalla ihan lakiin perustuva oikeus pitää väkisin paikalla? Ja jos on, niin koskeeko se vauvaa, äitiä vai molempia? Älkää nyt säikähtäkö, en mä ole tekemässä mitään dramaattista. Näin yön pimeinä tunteina sitä vain huomaa miettivänsä kaikenlaista outoa. Joutuuko kotisynnytyksen jälkeen menemään neljäksi päiväksi sairaalaan makaamaan? Sektiostakin pääsi viidentenä päivänä kotiin.

 

[Nat]

Ns. Polikliinisessä synnyttyksessä äitija vauva voivat kotiutua jo puolen vuorokauden kuluttua ongelmattomasta synnytyksestä. Vauvalle tehdään kuitenkin se tarkastus tuossakin tilanteessa kolmantena päivänä, eli silloin on sitten tultava uudestaan osastolla käymään.

[Kasma]

^ Sillä mä ihmettelinkin tuota 4 päivän "pakkoa". Erityisesti kun olin just selittänyt, että sairaalat ei ole mun juttu ja kyse oli pelkopolin käynnistä. Ilmeisesti kaikissa sairaaloissa toi poliklininen synnytys ei onnistu? En mä tiedä, mut sen kuvan se pelkopolin kätilö antoi. Mun on vaikea luottaa sairaaloihin, kun yksi sairaala sanoo yhtä ja toinen toista ja molemmat antaa ymmärtää, että tämä on the totuus. Välillä käy mielessä, että puhuuko ne faktaa vai henkilökohtaisia mielipiteitään. Molemmat olisi mulle ok, kunhan ne erotettais selvästi toisistaan tyyliin "täältä saa lähteä puolen vuorokauden kuluttua, mutta minusta olisi viisasta jos olisitte kuitenkin 4 päivää".

 

Sorry, mä taas vaan angstaan.

 

edit. Kuinka yleisiä noi ongelmattomat synnytykse on? Onko niitä suurin osa, puolet vai onko ne lähinnä urbaania legendaa? Mitä ongelmaton oikeastaan tarkoittaa? Vauva on kunnossa, mutta onko äidillä väliä? Saako olla välilihan leikkausta tai pari tikkiä? 

 

edit.   Kiitos nat

Edited January 26, 2013 by Kasma

[Dandelion]

Kasma, hassua että sulle on puhuttu neljästä päivästä. Mulle sanottiin torstaina siinä samassa aluesairaalassa, jossa säkin kävit, että pitävät mielellään lääkärintarkastukseen asti eli kaksi vuorokautta syntymästä. Jos kaikki on hyvin, niin sitten voi päästä kotiin.

[J A W]

Selvennetään nyt vielä, että sairaalalla ei ole mitään lakisääteistä oikeutta pidättää osastolla täysjärkistä aikuista ihmistä eikä kenenkään vauvaa. Sinänsä jos sairaala katsoo, että lähteminen vaarantaa vauvan terveyden, heillä on velvollisuus ilmoittaa lastensuojelulle. Mutta eiköhän tästä selviä yhteistyössä neuvotellen, eikä tarvitse vedota lakiin.

Edited January 26, 2013 by J A W

[Nat]

Tikkien määrä ei sairaalassaoloaikaa vaikuta. Lähinnä niitä syitä minkä vuoksi kannattasi jäädä, olisi esim. suuret vuodot (tarkoitan siis sellaista n litran ylittävää), vauvan huonovointisuus, leikkussalia vaatineet toimenpiteet (sektiot, istukan käsinirrotus, suuret repeämän korjaukset), jne... Lähinnä siis halutaan antaa äidillekin rauhassa aikaa toipua.

 

Lain perusteella ihmistä ei tosiaan voi vastentahtoiessa hoidossa voi pitää muuta kuin mielenterveyslain puolesta, psykoositilantessa. Kuten JAW sanoi, jos sairaala katoo että lapsen terveys vtisi seurantaa ja silti äiti päättää vastoin suosituksia kotiutua, niin silloin kyse on lastensuojeluun liittyvästä asiasta. Omalle terveydellen saa tehdä ihan niin kuin haluaa, siihen ei voida puuttua.

 

Kaikissa sairaaloissa ei ole rutiinia tuo polikliininen synnytys, joskin yhä enemmän resurssipulan vuoksi siihen suuntaan ollaan menossa. Harvassa talossa se kuitenkin on täysin kiellettyä ja ennen kuulumatonta.

Edited January 26, 2013 by Nat

[Dandelion]

Lisään vielä, että siinä aluesairaalassa, jossa minä ja Kasma ollaan käyty juttelemassa, suositeltiin mulle, että olisi osastolla siihen saakka, että lapsi on kahden vuorokauden ikäinen. Kätilö vielä korosti, että se on sairaalan lääkäreiden suositus, ei mikään pakko (niinkuin ei voidakaan pakottaa). Sairaalan nettisivuilla mainitaan myös polikliininen synnytys, eli sen takia mua kummastuttaa se, miksi Kasmalle on puhuttu neljästä päivästä.

[Kasma]

Kasma, hassua että sulle on puhuttu neljästä päivästä. Mulle sanottiin torstaina siinä samassa aluesairaalassa, jossa säkin kävit, että pitävät mielellään lääkärintarkastukseen asti eli kaksi vuorokautta syntymästä. Jos kaikki on hyvin, niin sitten voi päästä kotiin.

 

Kysyin ja lastenlääkärit käyvät sairaalassa myös viikonloppuisin aamupäivästä. Kysyin edelleen, että hoitavatko he kotiutuksia silloin ja siihen ei vastattu suuntaan tai toiseen. Muutenkin annettiin ymmärtää, että se ei ole mikään automaatio vaan neuvottelun tulos. Siinä ei vaan paljon neuvotella, jos ei näe koko lääkäriä.

 

 Sinänsä jos sairaala katsoo, että lähteminen vaarantaa vauvan terveyden, heillä on velvollisuus ilmoittaa lastensuojelulle. Mutta eiköhän tästä selviä yhteistyössä neuvotellen, eikä tarvitse vedota lakiin.

 

Jos lähteminen vaarantaisi vauvan terveyden, niin mä en veis vauvaa pois. Tässä ajatusleikissä on ollut taustaoletuksena mm. se, että vauva on kunnossa. Viimeksi sektion jälkeen olin ihan kiltisti 5 päivää sairaalassa enkä edes kysynyt nopeampaa kotiutusta. Vasta jälkeenpäin kuulin, että joillekin se on ollut mahdollista 3. päivänä.  edit. Mulla on hämärä muistikuva, että me oltais voitu lähteä jo 4. päivänä, mutta lastenlääkäri oli silloin kiireinen. Piti tulla iltapäivästä, mutta sitten se siirtyi seuraavaan aamuun. Asia oli silloin ihan ok, koska meillä oli perhehuone.

 

Lisään vielä, että siinä aluesairaalassa, jossa minä ja Kasma ollaan käyty juttelemassa, suositeltiin mulle, että olisi osastolla siihen saakka, että lapsi on kahden vuorokauden ikäinen. Kätilö vielä korosti, että se on sairaalan lääkäreiden suositus, ei mikään pakko (niinkuin ei voidakaan pakottaa). Sairaalan nettisivuilla mainitaan myös polikliininen synnytys, eli sen takia mua kummastuttaa se, miksi Kasmalle on puhuttu neljästä päivästä.

 

Välillä tulee sellainen tunne, että jos sanon kätilölle/hoitajalle, että en tykkää olla sairaalassa, niin heiltä tulee puolustusreaktiona automaattivastaus, että täällä pitää silti olla. En tiedä pelotellaanko ne jossain koulutuksessa siitä mitä kaikkea kamalaa voi tapahtua, jos äiti lähtee liian aikaisin. Yleensä joudun myös lisäämään, että kyse ei ole mistään henkilökemia jutusta. Ehkä se on vaikea kuulla, että toisen kiva työpaikka on toiselle ikävä paikka vaikka kuinka tarkoitettaisiin hyvää?

Edited January 26, 2013 by Kasma

[laura!]

Tosiaan hätäsektion aikana tilanne sitoo lähestulkoon kaikki kätilöt hetkeksi, mutta taitaa kaikissa sairaaloissa olla käytössä systeemi jossa taululla on kaikkien potilaiden tiedot (nimi, allergiat, lääkitykset, puudutukset, kohdunsuun tilanne, jne.) ja lisäksi tilanteista puhutaan jatkuvasti. Tarkoista toivomuksista tai suunnitelmista ei toki kukaan muu voi tietää, mutta koska tarve tuuraamiselle on hyvin harvassa ja lyhytaikaista ei ole ylitsepääsemätöntä kysyä asioita.

Toisaalta taas sitten ei kätilöillä synnytyssalissa pääsääntöisesti ole montaa potilasta yhtäaikaa. Omassa talossa on 10 + 1 salia ja minimi miehitys on 7 kätilöä eli todennäköisesti päällekkäisyya tulee siinä että jo synnyttänyttä hoitava kätilö voi samalla ottaa uuden potilaan tai seurannassa olevan potilaan kätilö voi hoitaa myös synnyttäjää samanaikaisesti jos tilanne ei vaikuta akuutilta.

Ja hätäsektioissakin pääsääntöisesti tilannetta osataan ennakoida hiukan, se jolla on tekemistä omassa synnyttäjässään ei vain lähde siitä omasta tilanteestaan pois. Harvemmin kaikki ihan yhtäaikaa synnyttävät ja osastojen välilläkin voidaan tehdä yhteistyötä, kätilöitä kun on muuallakin.