panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

 

Välillä tulee sellainen tunne, että jos sanon kätilölle/hoitajalle, että en tykkää olla sairaalassa, niin heiltä tulee puolustusreaktiona automaattivastaus, että täällä pitää silti olla. En tiedä pelotellaanko ne jossain koulutuksessa siitä mitä kaikkea kamalaa voi tapahtua, jos äiti lähtee liian aikaisin. Yleensä joudun myös lisäämään, että kyse ei ole mistään henkilökemia jutusta. Ehkä se on vaikea kuulla, että toisen kiva työpaikka on toiselle ikävä paikka vaikka kuinka tarkoitettaisiin hyvää?

Kyllä mä luulen että kaikki ymmärtää ettei kukaan sairaalassa tahdo olla. Se on toki totta että jonkun aikaa täytyy olla, mutta miksi neljää vuorokautta niin en heti kyllä tajua. Toki tietämättä sun ensimmäisen synnytyksen taustoja on vaikea tätä ymmärtää, sitten jos siinä toipumisessa on ollut hankaluuksia niin voisin edes hiukan koittaa tajuta..

Osa lastenlääkäreistä ei tee kotiuttamistarkastusta vaikka sitä kätilötkin toivoisi. Sitä miksi näin on en aina tajua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei varmaan ole mahdollisen seuraavan synnytyksen kohdalla mahdollisuutta polikliiniseen kun esikoiselle tuli Erbin pareesi? Kun eikös siihen jotenkin vaikuta se miten aiemmat synnytykset on menneet...?

Share this post


Link to post
Share on other sites
 mutta miksi neljää vuorokautta niin en heti kyllä tajua. Toki tietämättä sun ensimmäisen synnytyksen taustoja on vaikea tätä ymmärtää, sitten jos siinä toipumisessa on ollut hankaluuksia niin voisin edes hiukan koittaa tajuta..

 

Kesken alatien lähti sydänäänet laskuun ja monotoonisiksi. Tehtiin sektio. Ei pitäisi olla mitään estettä alatiesynnytykselle tai kätilön sanoin "on hyvät mahdollisuudet". Varsinaista synnytystapa-arviota ei ole vielä tehty ja mun pitäisi nyt viikonloppuna päättää, että kumpaan sairaalaan pyydän neuvolaa tekemään lähetteen.

 

Ehkä mä vaan hakkaan turhaan päätäni seinään ja pääsisin helpommalla isossa yo-sairaalassa. Kun nyt kerran se yleellisyys, että saa valita. Jos joku jäi ihmettelemään, niin se aluesairaala on ihan hyvä ja suosittelisin sitä esikoisen kokemuksen pohjalta: perhehuone, imetysohjaus jne. Sairaalat vaan yleisesti ei ole mun juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kasma, eli mikään ei selitä mikai sinne pitäisi pidemmäksi aikaa jäädä. Se kaksi vuorokautta on yleinen suositus aina jotta lapsikin saadaan samalla reissulla tarkastettua ja toisaalta vanhempien ei tarvitse pelästyä esim. iästä kohtuvia sivuääniä sydämessä jos tarkastus voidaan tehdä vasta tuolloin. Mutta neljä vuorokautta on suositus sektiolle, ei hyvin sujuneelle alatiesynnytykselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko yliopistollisessa sairaalassa, kuten tyks, yleensä useampi lastenlääkäri tekemässä noita kotiinlähtötarkastuksia? Että jos jostain syystä yksi lääkäri kieltäytyy tekemästä kotiinlähtötarkastusta, niin löytyykö sitten toinen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen saanut sen käsityksen, että täällä paikallisessa keskussairaalassa voi synnyttää polikliinisesti vain uudelleensynnyttäjät, joilla aikaisemmat synnytykset ja niistä toipuminen on sujunut ilman ongelmia. Ja parin päivän päästä pitää sitten käydä vauvan kanssa synnärillä lääkärintarkastuksessa. En tiedä, onko siellä polikliininen synnytys mahdollinen sellaiselle, jolla on takana yksi sektio ja yksi hyvin sujunut alatiesynnytys. Mutta siis vähintään yksi hyvin sujunut alatiesynnytys pitää olla takana, mikäli aikoo kotiutua samana päivänä kuin vauva syntyy. Ja iltapäivällä ja illalla synnyttäneiden pitää jäädä joka tapauksessa yöksi sairaalaan, vaikka alunperin olisi mitä sovittu, koska yötä vasten tai yöllä ei ketään kotiuteta.

 

Mulla itselläni ei ole mitään mahdollisuuksia polikliiniseen synnytykseen, koska mulla on niin monenlaista vaivaa ja vastusta loppuraskaudesta. Lisäksi osalla lapsista on ollut syntymänsä jälkeen sellaisia ongelmia, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa. Itse olen toipunut synnytyksistä varsin nopeasti, ja elintoiminnotkin ovat normalisoituneet raskauden jäljiltä tosi nopeasti, vaikka joku veriarvo olisi ollut juuri ennen synnytystä niin pahasti pielessä, että sen vuoksi synnytys on käynnistetty jo 2-3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Mutta ihan oikeesti, en edes uskaltaisi lähteä kotiin 6 tunnin kuluttua synnytyksestä, vaikka en sairaalaelämästä yhtään tykkääkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä lähdin itse kotiin 6 tunnin päästä synnytyksestä. Kyseessä oli 3. lapsi. Synnytys ja raskaus sujunu täysin ilman ongelmia, vauvalla kaikki hyvin. Halusin polikliinisen synnytyksen, kun 2. lapsen kanssa jouduin olemaan aika kauan laitoksella niin, että ainoa syy haluta nähdä kätilöä oli kysyä, milloin päästään kotiin. Silloin mulla oli perhehuone yksin, mies oli kotona esikoisen kanssa. Mies pääsi käymään hetkeks esikoisen kanssa, mutta muuten olin täysin yksin pienen vauvan kanssa. Ajattelin, että saan enemmän apua kotona. Polikliinisen synnytyksen jälkeen jäädään sairaalaan 6 tunniks, sillä lääkäri tarkastaa lapsen sen 6 tunnin jälkeen ennen kuin päästää lähtemään. Seuraavana päivänä kätilö soitti ja kysyi kuulumisia (kysyi, miten lapsi on syönyt, pissannut, kakannut, minkälaista jälkivuoto on, jne.). 2 päivän päästä kävin osastolla, jossa tehtiin se virallinen "kotiinpääsytarkastus" lapselle.

 

Ja 2. lapsen kanssa kävi niin, että sunnuntaina vuorossa ollut lääkäri ei suostunut tekemään kotiinlähtötarkastuksia alle tietyn ikäisille, joten jouduttiin jäämään sinne ylimääräiseks päiväks. Jotkut muut ovat taas päässeet myös sunnuntaina samanikäisen lapsen kanssa kotiinlähtötarkastukseen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällähän on mielenkiintoisia kysymyksiä. Kasma, tietääkseni TYKSissä on edelleen yksi lääkäri kerrallaan tekemässä kotiinlähtötarkastuksia. Ne tehdään 2 vrk iässä, koska silloin esim. tietyt sivuäänet sydämestä ovat tulleet esiin joita ei välttämättä alussa vielä kuulu. Suurimman osan näistä tarkastuksista tekee ainakin arkena erikoislääkäri, joka on erittäin hyvä tyyppi ja tekee erittäin huolellista työtä. Tiedän sen koska hän on minut opettanut kurssiaikana vauvoja tutkimaan, ja sattumalta tutki viime kesänä oman vauvani. Ylipäätään TYKSissä hoidetaan mielestäni hyvin sekä äidit että vauvat. 

 

Eli se että lääkäri "kieltäytyy" tekemästä kotiinlähtötarkastusta alle tietyn ikäisille ei johdu lääkärin uppiniskaisuudesta vaan siitä, että heillä on perusteet toimia niin kuin toimivat, ja aika vahva vaikuttaja on myös keskolan ylilääkäri, joka on laatinut paljon talon suosituksia vastasyntyneiden hoidosta. Ketään ei tietenkään voida väkisin sairaalassa pitää, mutta kyllä heitä kannattaa silti kuunnella. TYKS oli ainakin muutama vuosi sitten tilastollisesti Suomen turvallisin paikka synnyttää.

 

Ja kyllä siinä kotiinlähtötarkastuksessa näkee äitikin lääkärin. Selvennetään nyt vielä sen verran, että lastenlääkäri ei ole se joka kotiuttaa äidin ja vastasyntyneen osastolta, vaan sen tekee kätilö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia vastauksista. :)

 

Tarkennan nyt vielä, että en aio vauvaa viedä pois sairaalasta, jos vauva on sairas. Tai jos tulee sektio tai jotain muuta ikävää. Koitan tehdä kuten potilaan lääkärilehdessä kehotettiin ja välttämään liikaa pessimismirealismia, sillä positiivisuudella kuulemma toipuu (ja kotiutuu?) nopeammin. :D  http://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/realismi-on-terveysriski/

 

Olkoot kuinka turvallinen paikka hyvänsä, jos pelottaa, niin tuntuu pahalta. Jos pari päivää tsemppaa veren maku suussa, valvoo ja itkee, niin ei se ole hyvä alku imetykselle tai äiti-lapsi-suhteelle. Jos joku sairaala haluaisi olla mulle psykologisesti turvallinen paikka synnyttää, niin niiden pitäisi antaa meille perhehuone johon saisi ottaa mukaan myös esikoisen (!). Sitten voitais olla ja pesiä ihan rauhassa pidempäänkin.

 

Neuvola kirjoitti mulle lähetteen tyksiin. Katsotaan mitä siellä sanotaan ja sen jälkeen päätetään mitä sen jälkeen tehdään ja missä. 

 

Voiko kätilö kotiuttaa ilman lastenlääkärin lausuntoa / lupaa? Jos lääkäri antaa luvan, niin voiko kätilö kieltäytyä kotiuttamasta? Onko lääkäri se joka päättää ja kätilö se joka toteuttaa päätöksen? Jos lääkäri on päättäjä, niin voiko hän tehdä kielteisen päätöksen pelkkien papereiden / kätilön kertoman perusteella näkemättä itse vauvaa tai perhettä? (mun veikkaus on: ei, ei, kyllä ja kyllä)

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käsittääkseni joissain sairaaloissa kyllä saakin ottaa esikoisen perhehuoneeseen? Lähde: jostain vaukkareista luin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, mm. Salossa, joka on toinen meidän lähisairaaloista. Mutta sit kätilö tapas meidän esikoisen. Sen jälkeen alkoi puhumaan siitä, miten synnyttäneiden äitien ja heidän vauvojensa lepo on tärkeämpää kuin meidän esikoisen oikeus äitiinsä. Ilmeisesti niillä on liian ohuet seinät.

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

:-D Mutta vihjailiko se vaan, vai kielsikö? Jos edellistä niin eikö sen voi vaan jättää omaan arvoonsa? Kyllä ne vastasyntyneet siellä kiljuu sen verran että siinä ei yksi isompi lapsi paljoa tunnu.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meistä se kuullosti kiellolta. Kyseessä oli pelkopolin kätilö. Jos en voi luottaa häneen, niin kehen sitten? Lisäksi hän kertoi, että meidän pitäisi olla siellä 4 päivää. Se on esikoiselle vähän liian kauan. Neuvolan mukaan Tyksistä voi päästä 1-2 päivässä, jos käy näyttämässä vauvaa. Sen takia olen täällä kysellyt noista kotiuttamishommista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me kotiuduttiin nuoremman tytön kanssa heinäkuussa 2011 2vrk:den iässä Tyksistä. Oltais päästy jo päivää aiemmin, mutta tytöltä kuului sydämestä sivuääni (joka oli vrk:den päästä hävinnyt). Näin ollen lastenlääkäri sanoi, että hän ei suosittele kotiutumista vielä. Eli mun nähdäkseni lääkäri päättää ja kätilö toteuttaa. Papereiden perusteella kieltäytymisestä en kyllä tiedä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kasma: mä ihmettelen vieläkin mitä se kätilö on sulle Salossa jutellut. Siis just tuota perhehuoneasiaa ja kotiutumista. Mun tapaamani kätilö kun jutteli ihan muuta. Voisiko olla, että kyseinen kätilö vaan toi vahvasti omat mielipiteensä esiin ikään kuin ne olisivat ainoa oikea totuus? Mitä jos esikoinen ei olisi ollukaan mukana? Ei kai sitä perhehuonetta voi sen perusteella evätä mitä mieltä yksi kätilö esikoisesta on? Samaten se neljän päivän kotiutumisaika kuulostaa ihan kätilön omalta suositukselta/mielipiteeltä, koska toinen kätilö sanoi mulle, että sairaalan lastenlääkärit suosittelevat vain, että osastolla oltaisiin kahden vuorokauden ikään asti (syynä lääkärintarkastus ja se, että silloin sydämestä kuulee jotkut sivuäänet tms. paremmin, siis sitä mitä Pikku-haisukin puhui). Mitä jos soittaisit vielä Saloon ja kysyisit nuo jutut joltain toiselta kätilöltä?

Edited by Dandelion

Share this post


Link to post
Share on other sites
 

Ja kyllä siinä kotiinlähtötarkastuksessa näkee äitikin lääkärin. Selvennetään nyt vielä sen verran, että lastenlääkäri ei ole se joka kotiuttaa äidin ja vastasyntyneen osastolta, vaan sen tekee kätilö.

Täytyy tietysti tulla kertomaan että tähän voi toki olla poikkeuksiakin. Me oltiin aikanaan esikoisen kanssa kolme päivää synnytyksen jälkeen sairaalassa. Kotiinlähtöpäivänä poika sai lähtöluvan jo aamupäivällä lääkärintarkastuksen jälkeen, mutta minä itse vasta sitten kun olin nähnyt synnytyksessä olleen lääkärin. En osaa sanoa oliko kotiuttamispapereissa kätilön vai lääkärin nimi, vai kenenkö lie, mutta se lääkäri piti kuitenkin tavata, ja hätähän odoteltiinkin monta tuntia... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on kyllä pakko sanoa, että ei muutkaan aina kovasti nauti siitä sairaalassaolosta ja kyllä mä vetäisin vielä jotkut ylimääräiset kierrokset, jos mun pitäisi sen sairaalassaolon lisäksi sietää jonkun toisen perheen lasten huutoa. Ja ei, jonkun vilkkaan tai uhmaikäisen huudot eivät ole sama asia kuin vastasyntyneiden itku. (Lisäksi kaikkki vauvat eivät itke paljoakaan. Oma vauva itki sairaalassa tasan ne kerrat kun vaipanvaihdossa tuli kylmä ja rauhoittui samalla sekunnilla kun sai housut takaisin jalkaan.) Tai siis mä meinasin nyt jo menettää järkeni siihen, että jouduin niitäkin kuuntelemaan, saati että siihen olisi lisätty jonkun uhmahuudot. Niitä saa kiitos kuunnella kotona ihan tarpeeksi. 

 

Eli todella toivoisin, että perheet miettisivät niiden omien oikeuksiensa lisäksi myös niitä muita perheitä ja heidän oikeuttaan lepoon.

 

Mä olin siis itse juuri sairaalassa tasan 24h eli sen verran mitä pakottivat olemaan verenhukan vuoksi ja lähdin heti kun pystyin, koska en saanut siellä ollenkaan levättyä ja ahdisti. Jonkun toisen taapero siihen olisi saanut mutkin varmaan huutoitkuraivareihin. Optimi tilanteessa täällä meillä tosiaan saa lähteä kotiin 6h synnytyksestä, mutta nyt piti odotella jonkin aikaa osastolla. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aiettä, meidän vauva se itki kaiket yöt (ja päivälläkin aika paljon) ja sitten kun se ei itkenyt, niin todennäköisesti naapurivauva itki  :grin: En mäkään saanut siellä nukuttua ollenkaan, kun oli valoa ja outoja ääniä, mutta sellaista se on, sairaalassa. Lähdin kotiin heti kun pääsi (olisko ollut 3. päivä tai joku, lapsi syntyi puolenyön aikaan), lapsella oli keltaisuutta ja mulla paikat aika kipeänä. Ei mulla se sairaalassa viihtyminen ollut mistään muiden itkuista kiinni, kun en vaan osannut nukkua siellä. Ens kerralla lähden kyllä heti kun vaan voi ja aktiivisemmin ehkä kyselen sen mahdollisuuden perään. Ei sairaala ollut mulle mikään lepokoti, todellakaan.. Sisko taas viihtyi siellä päiväkaupalla  :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eli todella toivoisin, että perheet miettisivät niiden omien oikeuksiensa lisäksi myös niitä muita perheitä ja heidän oikeuttaan lepoon.

 

Niinhän me tehdäänkin. :) Epäilen muuten, että ne sairaalat joissa on vähemmän synnytyksiä ovat hiljaisempia kuin ne joissa on enemmän vauvoja. (esim. salo 1 000 vs tyks 6 000)

 

Harmittaa vaan, kun ekassa synnytyksessä mainostettiin, että sitten ensi kerralla tulette tänne koko perheen voimin. Otatte vaan esikoiselle oman pinnasängyn mukaan. Kyllä mä jonkin verran näitä mietin aikoinaan ennenkuin annettiin vauvalle lupa tulla.

 

edit. pakko vähän puolustaa meidän esikoista. Se on utelias ja aktiivinen, mutta myös sosiaalinen. Ei se turhia itke. Sitäkin ahdisti se kätilön tapaaminen ja huoneen tunnelma.

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eli todella toivoisin, että perheet miettisivät niiden omien oikeuksiensa lisäksi myös niitä muita perheitä ja heidän oikeuttaan lepoon.

 

Niinhän me tehdäänkin. :) Epäilen muuten, että ne sairaalat joissa on vähemmän synnytyksiä ovat hiljaisempia kuin ne joissa on enemmän vauvoja. (esim. salo 1 000 vs tyks 6 000)

 

Harmittaa vaan, kun ekassa synnytyksessä mainostettiin, että sitten ensi kerralla tulette tänne koko perheen voimin. Otatte vaan esikoiselle oman pinnasängyn mukaan. Kyllä mä jonkin verran näitä mietin aikoinaan ennenkuin annettiin vauvalle lupa tulla.

 

edit. pakko vähän puolustaa meidän esikoista. Se on utelias ja aktiivinen, mutta myös sosiaalinen. Ei se turhia itke. Sitäkin ahdisti se kätilön tapaaminen ja huoneen tunnelma.

 

Nojoo, musta aika tylsä tehdä sen kätilön jotain päätelmiä sen yhden tapaamisen parusteella. Varsinkin, kun tosiaan lapsikin varmasti myös vaistosi sen tunnelman. Voittehan te lähteä siitä, että koko perhe on paikalla, MUTTA jos siitä ei tule mitään, niin sitten ootte miettineet, että mitä tehdä siinä tilanteessa :) siis jos ja kun teidän lapsi tuskin huutaa kuin hinaaja ympäri vuorokauden  :rolleyes:

 

En mä tiedä onkohan se halunnut luoda sulle kuvan jostain worst case scenariosta (pitkä sairaalassaolo, esikoinen ei voi tulla mukaan), ettei sitten tulee liian suurena pettymyksenä, jos ette pääsekään sieltä heti pois tai jos esikoinen ei viihdy siellä (sekin voi olla mahdollista) tai jotain..  :girl_sigh: Jos sulla on ajatuksena päästä mahdollisimman pian kotiin jatkamaan toipumista (kunhan lapsen puolesta se vaan on ok), niin edelleen korostaisin aina ja kaikkialla, että se on sun tahto ja ajatus siinä tapauksessa, että lapsen ja sun vointi sen sallii :) kyllä mä sua ymmärrän, kun mullekin se sairaalassaolo oli kauhean raskasta ja oli iso helpotus päästä takaisin kotiin, jossa kaikki oli tuttua ja rauhallista ja mies auttamassa.. Ja kätilöt oli mukavia ja ruoka ihan hyvää jne., mutta en mä koe, että siitä olis ollut mulle kauhean paljon etua, että mä olin siellä enkä kotona. Paitsi se moottoroitu sänky, jonka sain ehkä vikaksi yöksi muistaakseni. Se oli ihan kiva, kun jo aiemmin oireillut kylki napsahti synnytyksessä taas.. Ja sitäkään ei mulle automaattisesti tarjottu, vaikka en meinannut päästä itse sängystä millään  :rolleyes: muuten me pärjäiltiin vauvan kanssa ihan kivasti kahdestaan, joten ei mua ihan kauheasti haitannutkaan, että ei siellä hirveästi käyty päivän aikana moikkailemassa. Soitin sille kelloa, jos oli jotain asiaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites
siis jos ja kun teidän lapsi tuskin huutaa kuin hinaaja ympäri vuorokauden   :rolleyes:

 

Niin no mä ehkä ajattelen tämän taas worst case scenarion eli  meidän oman perheen kannalta ja jos me yritettäis sulkea meidän 2v johonkin sairaalahuoneeseen ja yritettäisiin jotenkin viihdyttää sitä siellä, niin se tosiaan varmaan huutaisi ja kirkuisi ja karjuisi (kaikkea noita ja aivan helvetin kovaa) päivät päästään  :D

Että avainsanana tosiaan varmaan sen omaan lapsen tunteminen, mutta ihan kaikkia isompia lapsia ei kannata yrittää ottaa mukaan sairaalaan :)

Edited by Lainie

Share this post


Link to post
Share on other sites

^perhehuoneen vieressä on leikkipaikka ja ainakin viimeksi siellä oli jatkuvasti lapsia = leikkiseuraa. :) Se perhehuone on myös isompi kuin normihotellihuone. Mut joo, 4 päivää olisi liikaa. Eka päivä menis ihmetellessä ja toinen lelujen voimalla, mutta liika olisi liikaa. :)

 

Tämä on tosi pahasti OT. Mulla on syyllinen olo siitä, että olen vallannut koko ketjun. :(

 

Mut olisi mulla taas vaihteeksi kysymyskin. :D Kaikki alla puhutaan vauvan sydämen sivuäänistä, jotka ovat normaaleita ekana päivänä, mutta estävät kotiutuksen. Mitä haittaa näistä sivuäänistä on? Tarkoittaako se, että vauvalle voi tulla sydänongelmia ja siksi sen pitäisi olla sairaalassa, huutomatkan päässä lähimmästä elvytystaitoisesta kätilöstä?

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta sun ei tarvii olla ollenkaan pahoillasi, että olet "vallannut" tämän ketjun, koska sun kysymykset on sellaisia, että varmaan niitä joku muukin miettii tai ei ole edes tajunnut miettiä. Tosin ne ei ole tyhmiä, että jos otsikkoa tuijottaa niin oot kyllä väärässä ketjussa. :P

 

En mäkään omaa esikoistani ottais sairaalan perhehuoneeseen jossa pitäis samalla hoitaa vastasyntynyttä, vaikka se kiltti onkin.  :grin:

 

Ja jos synnyttäneiden osastolla saisi vaatia omaa leporauhaa sen kustannuksella, että muut ei saa toteuttaa oikeuksiaan hoitaa lapsiaan niin kuin haluaa, mä vaatisin välittömästi, että jokaiselle nälkää itsevälle vauvalle pistetään se lisämaitotuttipullo suuhun, vaikka äiti ois miten täysimetyksen kannattaja....;)

 

Sori OT.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.