panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

^ Mä kuuluin siihen koulukuntaan, joka halusi olla koko ajan tietää, mitä tapahtuu. Sitten jos kätilö jossain kohdassa unohti sanoa, niin olin paniikissa huutamassa, että mitä nyt tapahtuu, mitä nyt tapahtuu!

 

Mutta kiitos vastauksista, ehkä jotain on mahdollista tehdä seuraavalla kerralla paremmin ja juttelemallahan se tosiaan sitten selviää! Helpottavaa ainakin tietää, että tikkaus ei välttämättä olekaan joka kerta kivulias toimenpide.

 

Niin ja seuraavalla kerralla annan kyllä vauvan isälleen tikkauksen ajaksi, koska se vaikeutti suuresti mun keskittymistäni/"rentoutumistani".

Edited by Doremifa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tikkaus tosiaan voi olla myös kivutonta. Epämiellyttävää se oli. Mutta mulla siis 3. asteen repeämät joita tikattii yli puoli tuntia. Kaksi viimeistä tikkiä sattui kun puudutus oli lakannu/tai ei oltu puudutettu tarpeeks pitkälle. Ilokaasua vetäsin ja sanoin että anna nyt mennä ne loput sitte. Mutta en siis kipua tuntenut ja tikkejä tuli paljon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla laitettiin aluksi joku puudutuspiikki (kai, mä olin niitä, jotka ei halunneet kovin tarkasti tietää) ja pitkään oli tikkaus kivutonta. Jossain vaiheessa sitten tunsinkin piston ja ihan spontaanisti kiljahdin. Suihkuttelivat sitten jotain puudutusainetta, kunnes en enää tuntenut kipua. Tuo suihke siis ei ainakaan itsessään sattunut yhtään. Kannattaa tosiaan sanoa heti, kun sattuu, ei sen aina tarvi ja voivat varmasti sille jotain (yrittää) tehdä pyynnöstä.

Edited by Kärpänen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, se puudutussuihke on sellaista, mitä laitetaanesim. ihan pinnallisiin kudosvaurioihin, mitkä ei vaadi kuin ihan pienen korjauksen. Sitä voidaan käyttää myös kuvailemassasi tilanteessa. Puudutuspiikki laitetaan sitten kyllä herkästi, jos korjattavaa on yhtään sen enempää.

Edited by vaude09

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekassa sain pari tikkiä ja ilmeisesti puudutettiin tolla suihkeella. Siinä tilanteessa tikkaus ei kyllä tuntunut miltään. Tuntui, että alapää oli sen verran turvoksissa, että ihan sama mitä olisivat tehneet.

 

Kannattaa pyytää aikaa pelkopolille juttelemaan asioita mm. just noista että pitää kertoa mitä tapahtuu ja siitä, että tikkaamisessa puudutettaisiin kunnolla. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko tikkaus mahdollista tehdä niin, ettei se satu ollenkaan?? Tosin ei se kipu siinä kaikkein pahin ollut, vaan se, että mua ronkittiin, enkä pystynyt näkemään, mitä mulle tehdään. Kivuttomuus olisi vaan auttanut mua pysymään rauhallisempana siinä tilanteessa.

 

Mulla ei sattunut ollenkaan, vaikka opiskelija vielä hoiti tikkauksen (eli voisi kuvitella että vähemmän kokeneempi henkilö). Puudutus oli niin hyvä, että jonkin aikaa sen jälkeen vielä kun menin suihkuun niin ihmettelin miksen pestessä tunne mitään, luulin että synnytys oli jotenkin vaurioittanut alapään :D

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kyllä täysin kivuton tikkaus. Tikattiin episiotomia, toisen asteen repeämä ja kaksi suonta jotka oli puhjenneet ponnistusvaiheessa. Sain kaksi puudutetta ja lisäksi epiduraalin olin saanut tuntia ennen kuin vauva syntyi. Oon itse sitä mieltä että epiduraali kyllä vaikutti vielä tuossa vaiheessa koska en todellakaan edes tuntenut tikkauksen aikana sitä mitä tehtiin

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli myös ihan kivuton tikkauskokemus, jossa ommeltiin episiotomia, ja pari tikkiä sain myös emättimeen ja välilihaan. Sain puudutussuihkeen ja mullakin epiduraali taisi tikkausvaiheessa vielä vaikuttaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain epiduraalia lisää vielä synnytyksen jälkeen niin reippaan annoksen, etten pystynyt jalkoja liikuttamaan tai peppua nostamaan. Ihan siis leikkauspuudutus, joten tikkaus oli kivuton. Tosin mulla irroteltiin kohtuun jääneitä istukan riekaleita ja ommeltiin 3. asteen repeämä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpas monella ollut kivuton tikkaus! Herää epäilys, että mahdettiinkohan mua hoitaa ihan asianmukaisesti. Yli tunnin kestänyt tikkaus ei varmaan ollut kuitenkaan mikään ihan pieni toimenpide (vaikka olikin vain 2.asteen), joten ihmetyttää, miksi kunnollista puudutusta ei annettu.

 

Jos voisi saada tuollaisen leikkauspuudutuksen, jonka Sormustinkukka oli saanut, niin se olisi kyllä tosi hyvä juttu. Mieluummin vähän liian järeet keinot kuin henkinen hajoaminen, kiitos!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tikkaus kesti melkein kaksi tuntia ja oli kivulias! Tikattiin epparin jäljiltä ja sen lisäksi vielä repeytymiä. Muistan vain tiklaajan sanoneen että kun noin hyvin kestit synnytyksenkin ilman epiduraalin vaikutusta, niin kyllä tämänkin kestät, yritä jaksaa pian ohi.. Siinä itkua väänsin hysteerisenä ja yritin vain keskittyä olemaan puristamatta poikaa aina kun neulaa työnnettiin.. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna en yhtään ylläty tuosta, kun synnytys oli muutenkin traumoja jättävä ja kamala kokemus..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Hyvänen aika mitä tikkauskokemuksia! Eihän tuommoiseen pitäisi joutua, mitä Doremifa ja Hannans ovat kokeneet. Synnytysloukkaus -sivustolla olen lukenut jotain vastaavaa. Minusta kyllä lähentelee aika vahvasti hoitovirhettä tuollainen.

Minä sain aikanaan puudutuksen kun eppari ja repeämät tikattiin, kokemus oli lähinnä epämiellyttävä, mutta ei kivulias. Veljen vaimo ei muuten saanut tarpeeksi puudutetta sektiohaavan tikkaukseen, hänenkin kokemustaan sitten mitätöitiin hoitohenkilökunnan taholta >:(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on tikkaukset aina sattunu, vaikka on ollu vain pieniä nirhaumia. Jotain puudutussuihketta on laitettu, mutten usko, että se on vaikuttanut ollenkaan. Mä kestin paljon paremmin kaiken muun kivun synnytyksessä kuin sen tikkauksen. Ehkä siinä oli sit se, etteivät puuduttaneet piikillä vaan suihkeella, eikä se mulla tehonnut yhtään...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Doremifa, mulla oli ihan sama juttu. Ihan tuntia ei tikattu mutta kauan ja jestas se sattui... Mutta eipä siinä oikein muuta mahdollisuutta ollut kun oli niin pahasti revennyt. :( Kyllä mullekin jotain puudutetta laitettiin mutta siinä kun koitin hönkiä ilokaasua ja tihrustin itkua kätilö vaan aina koitti lohdutella ja sanoi tietävänsä että on inhoittavaa ja tekee kipeää, ja tsemppasi että kohta se on ohi. Eli sen mukaan ihan normaalia että sattui??

 

Mulla oli ensi-imetys samaan aikaan kun tikattiin ja meni kyllä ihan ohi. Mies ja kätilöopiskelija laittelivat vauvaa takaisin tissille kun eksyi. Ja minä vaan puuskutin kivusta. Toiseen asteen repeämä emättimessä ja eppari oli revennyt melkein peräsuoleen asti, kolme verisuonta katkennut. Eli tikattavaa löytyi kyllä. Ihan "kiva" kuulla että sen pitäisi olla kivutonta. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli ensi-imetys samaan aikaan kun tikattiin ja meni kyllä ihan ohi. Mies ja kätilöopiskelija laittelivat vauvaa takaisin tissille kun eksyi.

Tätä mä en tajua, miksi ihmeessä ensi-imetys pitää olla samaan aikaan kuin tikkaus?? Eikö sitä ensi-ihmetystä voisi vähän lykätä tai vaihtoehtoisesti tikkausta? Enkä nyt tietysti tarkoittanut tätä Victorialle hen.koht., koska tuskinpa sinä näin olit toivonut. Vaan ihmettelen synnärin käytäntöä. Mulla on esikoisen synnytyksestä jäänyt elävästi mieleen, kun poika oli nostettu rinnalle (en muista olinko silloin jo imettänyt vai en) ja kätilö sanoi, että alkaa tikkaamaan. Mä pyysin, että poika otetaan rinnalta pois ja kun mulle vastattiin, että poika voin hyvin siinä olla, aloin hysteerisesti toistamaan 'Ottakaa se pois, ottakaa se pois...'. Mä olin pitkittyneen ponnistusvaiheen jälkeen niin kipeä, että pelkäsin vahingossa rutistavani pojan rikki, kun mua sattuu. :(

Ei tainnut tulla parhaita äiti-pisteitä tuosta paniikista. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Mulla oli ensi-imetys samaan aikaan kun tikattiin ja meni kyllä ihan ohi. Mies ja kätilöopiskelija laittelivat vauvaa takaisin tissille kun eksyi.

Tätä mä en tajua, miksi ihmeessä ensi-imetys pitää olla samaan aikaan kuin tikkaus?? Eikö sitä ensi-ihmetystä voisi vähän lykätä tai vaihtoehtoisesti tikkausta? Enkä nyt tietysti tarkoittanut tätä Victorialle hen.koht., koska tuskinpa sinä näin olit toivonut. Vaan ihmettelen synnärin käytäntöä. Mulla on esikoisen synnytyksestä jäänyt elävästi mieleen, kun poika oli nostettu rinnalle (en muista olinko silloin jo imettänyt vai en) ja kätilö sanoi, että alkaa tikkaamaan. Mä pyysin, että poika otetaan rinnalta pois ja kun mulle vastattiin, että poika voin hyvin siinä olla, aloin hysteerisesti toistamaan 'Ottakaa se pois, ottakaa se pois...'. Mä olin pitkittyneen ponnistusvaiheen jälkeen niin kipeä, että pelkäsin vahingossa rutistavani pojan rikki, kun mua sattuu. :(

Ei tainnut tulla parhaita äiti-pisteitä tuosta paniikista. :D

 

Kaipa se on lapsen kannalta tärkeää, että pääsee heti rinnalle.. Sitä en tosiaan tiedä, onko sillä tikkauksella tulipalokiire. Kai siinä on ajatuksena, että saadaan äiti siihen kuntoon, että paraneminen voi alkaa ja kai kudoksetkin liimautuu parhaiten tuoreena takaisin kiinni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^mulla oli vauva iholla tikkauksen ajan mutta ensi-imetys tapahtui vasta myöhemmin kun miut oli tikattu. Ja ainakin miun kohdalla tikkauksella oli kiire kun menetin synnytyksessä 1,5 litraa verta

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kuopus oli isällä ihokontaktissa tikkauksen ajan. Mun mielestä tosi hyvä vaihtoehto. Esikoisesta en muista, mutta olettaisin samaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli paidan alla muttei siis rinnalla niiden parin tikin ajan mitkä muhun ommeltiin. Siinä kaikki ihasteltiin toisiamme ja en edes tiedä käytettiinkö muhun puudutuspiikkiä/-suihketta vai ei mitään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitääkö jossain kohti huolestua jos tuntuu, että vauvan pää painaa toiseen nivuseen? vai älyääkö se tuolta siirtyä oikeaan suuntaan sitten kun aika koittaa?

 

Ultrattu on 2 vkoa sitte ja lääkäri ei sillon sanonu että olis mitenkään hassussa asennossa. Tiedä sitte painaako joku muu osa siitä vauvasta sinne nivuseen kun kuitenkin pylly löytyy navan yläpuolelta keskeltä ja välillä haarusväli huutaa hoosiannaa kun siellä hakataan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka yleistä on, että vauva laitetaan isän paidan alle synnytyksen jälkeen? Ihan siis alatiesynnytyksessä, ei sektion yhteydessä. Olin yllättyny ku kuulin tämmösen jutun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katju: Mulla pari viikkoa vähemmän kasassa ja tuntuu kans toisessa nivusessa ajoittain joku "möykky", jonka ajattelin olevan vauvan pää. Mutta lääkärin kopeloinnin mukaan vauva on ihan oikeaoppisesti pääalaspäin ja se möykky jonka tunnen, on vauvan selkää, jota se välillä puskee nivuseen päin. Mulla kans peppu tuntuu tossa navan yläpuolella, välillä oikealla välillä vasemmalla, eli ilmeisesti kääntää vielä kylkeä. Mutta mä kyllä oon vähän vainoharhainen ja ehkä noin lähellä laskettua aikaa vielä soittelisin johonkin ja kyselisin ammattilaisen mielipidettä.. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.