panda

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

985 posts in this topic

^Toisaalta suunnitellussa missävaan pystytään paremmin varautumaan siihen, että salissa ei ole lateksipölyä jne.. En oikein usko sektioon, koska se on ylipainoisella äidillä kuitenkin riskialttiimpaa kuin alatiesynnytys plus sitten se lateksialtistusongelma. (Hmm, saisikohan tuolla perusteella perhehuoneen kun se on helpompi pitää lateksittomana? :grin:)

 

Ja kun ensisynnyttäjää ei kuitenkaan ihan heti päästetä pois.

 

Pitää muistaa kysyä neuvolatädiltä.

 

 

 

Edited by Chiamaka

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle laitettiin epiduraaliin yks lisäannos (siis yhteensä kaksi) ja olisi laitettu toinenkin (yhteensä kolme), paitsi että kun sitä kolmatta ruvettiin antamaan niin olinkin jo ihan auki eikä tarvittu siis enää vaan piti ryhtyä toimeen. Eli kaksi lisäannosta olisi saanut ainakin Jorvissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Toisaalta suunnitellussa missävaan pystytään paremmin varautumaan siihen, että salissa ei ole lateksipölyä jne..

 

Suunnitellussa käynnistyksessähän äiti yleensä odottelee tavallisella osastolla ja pääsee saliin vasta suunnilleen samaan aikaan (eli samassa synnytyksen vaiheessa) kuin kotoa tuleva spontaani synnyttäjä. Mun on vaikea uskoa että sairaalassa pidetäisiin yhtä salia useita päiviä puhtaana lateksipölystä odottamassa että se käynnistettävä vihdoin tulee saliin, synnytyssaleja on kuitenkin yleensä aika rajallinen määrä. Mutta en todellakaan tiedä, parempi tosiaan kysyä siltä neuvolatädiltä jos se tietäisi (en kyllä usko että tietää), tai vielä paremman vastauksen varmaankin saat kysymällä rakenneultrassa tai muuten sieltä sairaalasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua käynnisteltiin yli viikko,minkä siis himmailin osastolla,joten se ei aina ole se nopea ja näppärä reitti synnytykseen.. Eli spontaani synnytys lienee toivotumpi,koska siinä olet mahd.pitkään kotona. Kun oireet rupeaa viittaamaan että lähtö olis lähellä niin soitto sairaalaan niin osaavat varautua..

Share this post


Link to post
Share on other sites

nykyiset lateksihanskat muuten on huomattavasti laadukkaampia kuin esim. 10v sitten eikä niistä merkittävissä määrin lateksihiukkasia enää irtoile. JA aina kun potilaalla on lateksi/kumiallergia, ainoastaan suoraaa kontaktia vältetään. Mikäli siis todella saat oireita jo pelkästään oleilussa tilasta jossa on laatikossa lateksihanskoja, olet todellinen harvinaisuus Chiamaka. Yleensä siis vain suora kontakti laukaisee reaktion.

Mutta siis normaalisti lateksiallergikko on synnyttäjänä aivan kuten kuka tahansa, ainoa muutos on tosiaan noi hanskojen ja hoitovälineiden muutaminen lateksittomiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Jos ollaan oikein positiivisia niin missäänhän ei ole niin turvallista saada anafylaktista shokkia kuin sairaalassa. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kysyin kuinka monesti epiduraalin voi saada ja kätilö sano että joskus joku oli saanut 6 annosta. Eli kyllä sitä useemman voi saada. :girl_smile: Mutta harvinaista kuulemma on että sitä kovin montaa kerkeää ottaa, yleensähän synnytystä sitten joudutetaan puhkasemalla kalvot tai oksitosiinilla (vai mikä se nyt on :girl_wink: )..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalista: sehän on siis sellainen ohut putki eli katetri, joka uitetaan selkäydintilaan. Sitä pitkin voidaan lisätä puudutetta tarvittavia määriä vaikka kuinka monta kertaa. Kirurgisilla vuodeosastoilla leikkauspotilailla käytetään pitkäänkin kivunhoidossa siten, että sinne menee joko jatkuvasti pieniä määriä ainetta pumpun kautta ja sitten annosta pienennetään pikkuhiljaa. Eli epiduraaliin itsessään voi saada lääkettä esim. viisi päivää (minkä aikaa mikään synnytys ei kestä), mutta tavallisesti sitä synnytyksessä käytettävää puuduteaine-kipulääke -seosta annetaan vain muutamia kertoja. Itse asiassa usein annetaan alkuannos, sitten infuusio (eli pumpusta menee jatkuvasti pieniä määriä) ja sitten tarvittaessa annetaan uudestaan bolusta eli isompaa määrää kerralla jos tarvii. Ponnistusvaiheen alkaessa mulla ainakin laitettiin pumppu kiinni, kun sanottiin, että puudutus kestää sen yli vaikka uutta lääkettä ei enää tulisikaan. Eli kyllä se auttaa siihen ponnistusvaiheeseenkin, ettei siinä tuntuisi niin voimakasta kipua, vaikkei lääkettä enää annetakaan.

 

Lateksikeskusteluun: tosiaan ei sairaalassa mitään tiloja lateksivapaiksi pölystä tms siivota, mutta kontaktissa käytetään sitten lateksittomia käsineitä ja välineitä lateksiallergikolla. Uskoisin, että jos olisi niin herkkä lateksiallergia, että pölystä tulisi jo oireita, niin eiköhän se anfylaksia olisi jo tullut...vaikka toisaalta tuohan on harvinaisen totta, että sairaalassa se anafylaksia kannattaa saada :girl_wink: tosin mun mielestä siinä synnytyksessä on hommaa itessäänkin ilman mitään extraa :girl_haha: Ei ole tullut itelle koskaan vastaan sellaista tapausta, et ois tullu lateksipölystä anafylaksia, vaikka lateksiallergiaa kyllä. Meillä on lateksiallergiaa perhepiirissäkin, muttei koskaan lääkärikään ole puhunut tuon pölyn välttämisestä :girl_sigh: johtuukohan siitä, kun on kuitenkin aikuisiällä työperäisessä altistuksessa todettu allergia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä on varmaan typerä kysymys...mutta jos on ahdas emätin, tuleeko silloin todennäköisemmin pahoja repeämiä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ En usko, että tuo korreloi mitenkään repeäminen kanssa. Enemmän merkitystä on varmaan kudostyypillä, vauvan koolla sekä sillä, millainen synnytys on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ En tiedä, miten paljon voi kaikesta kieltäytyä, mutta kaikkeen voi vaatia kunnon perustelut. Vesialtaaseen ei voi noin vain marssia, kun se ei ole valmiina, jos ei tiedetä, että sinne on joku menossa (eli ei oo vettä jne.). Jos tuntuu siltä, ettei tule kätilön kanssa ollenkaan toimeen, voi pyytää toista kätilöä. Mulle ainakin sanottiin, että kätilön voi vaihtaa, synnyttäjää ei ;) Ja tiedänkin yhden tapauksen, jossa synnyttäjä on heti vaatinut toista kätilöä, kun ei tullut ensimmäisen kanssa toimeen...

En tiedä, voiko sisätutkimuksista kieltäytyä täysin, mutta ainakin voi neuvotella siitä, missä ne tehdään, eli kätilö voi tehdä sen niin, että synnyttäjä on esim. jumppapallon päällä, eikä synnyttäjän ole pakko olla sängyllä (tämä tietenkin riippuu varmaan kätilöstä).

Siinä synnytystilanteessa sit kuitenkin koko ajan myös miettii vauvan hyvinvointia. Ne tutkimukset yleensä tehdään varmistaakseen, että vauvallakin on kaikki hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Ei kai ketään voi mihinkään varsinaisesti pakottaa. Eli jos et halua sisätutkimuksia, niin sitten niitä ei tehdä. Eri asia on sitten se, kuinka järkevää on synnytyksessä kieltäytyä sisätutkimuksista, saati sitten marssia vesialtaaseen kalvojen puhkaisusta huolimatta. Sitähän ei siis saa tehdä nimenomaan vauvan takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käsittääkseni synnyttäjä saa tosiaan vielä lain mukaan vaarantaa syntyvän henkeä niin paljon kuin lystää, eikä toimenpiteisiin sinänsä voida pakottaa. Tosin siinä vaiheessa jos oikeasti hätä on niin yleensä toiminta on sen verran ripeää ja äiti sen verran uupunut, että siinä ei kauhean syvällisiä keskusteluja asiasta enää käydä, vaan tehdään kaikki mahdollinen molempien asianomaisten hengen ja terveyden pelastamiseksi.

 

Jos taas olet tarpeeksi kunnossa marssiaksesi ulos sairaalasta, olet varmaan tarpeeksi kunnossa marssiaksesi ihan itse sitten takaisin kun päätät, että haluatkin apua... Sairaalaanhan ei ole pakko mennä alunperinkään, jos ei halua, eikä siellä ole pakko pysyä, jos ei halua, ja jos lähtee synnytyksestä aikaisin kotiin, saa tulla takaisin halutessaan. Ei se sairaala mikään vankila ole. Suosittelen kuitenkin, ettet lyö kätilöä matkalla, kumpaankaan suuntaan. grin.gif

 

Synnytys on myös sen verran raju tapahtuma, että vähänkään kokeneemmat kätilöt on kokeneita myös siinä suhteessa, että ovat takuulla tavanneet vaikka minkäluonteista synnyttäjää erittäin huonoilla hetkillä. Eivät siis ihan vähästä kiukkuamisesta hetkahda, ja asiallisiin kysymyksiin siitä, voisiko sisätutkimuksen tehdä esim. puolen tunnin päästä kun nyt ei ole hyvä hetki suhtautunevat järestään kaikki asiallisesti. Jos et tule yhden kätilön kanssa toimeen, voit pyytää vaihtoa.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sairaalaanhan ei ole pakko mennä alunperinkään, jos ei halua, eikä siellä ole pakko pysyä, jos ei halua, ja jos lähtee synnytyksestä aikaisin kotiin, saa tulla takaisin halutessaan. Ei se sairaala mikään vankila ole.

 

 

 

Elikkä jos minä päätän lähteä sairaalasta kälppimään vaikka heti seuraavana päivänä synnytyksestä, niin voinko ottaa vauvanki mukaan? Vai onko vauvalle joku minimi aika mikä siellä on pakko olla, vaikka kaikki olis ok?

 

Astarte kuulostaa paljon itseltäni, voisin hyvin kuvitella itteni häipymään sairaalasta heti kunhan vaan jalat kantaa, kammoan sairaaloita, kaikkia hoitohenkilökuntaa, vieraita ihmisiä ja paikkoja, hrrrr. Ajatuskin puistattaa.

Edited by panda

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Polikliinisessä synnytyksessä sairaalaoloaika taitaa olla sellaista kuuden tunnin luokkaa. Lysy-hoidossa sitten taisi olla niin että saman päivän aikana pääsee kotiin. Ja sellainen normiaika on kaksi vuorokautta. Itse olin synnytyksen jälkeen 1,5 vuorokautta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleensä ensisynnyttäjä on sairaalassa n. 2-3 vrk jos kaikki menee ok, mutta ei se mikään laki ole. Ei ole olemassa mitään laissa tms määrättyä minimiaikaa, mikä pitää sairaalassa olla. Googleen "polikliininen synnytys" tai sama avainsana neuvolaterkkarille, niin löytyy lisää tietoja.

 

Nopea kotiutuminen edellyttää tietysti, että sekä synnyttäjä että syntynyt ovat terveitä. Jos henkilökunta on sitä mieltä, että lähteminen vaarantaisi vauvan terveyden, ettekä suostu selittämällä tätä uskomaan, eivät he voi teitä siellä väkivalloin pitää, mutta heidän velvollisuus on ilmoittaa aikeistanne lastensuojeluviranomaisille.

 

Ite kyllä on pakko sanoa, että en ymmärrä kotisynnyttäjää. Mulle synnytyssairaalan valinnassa yksi tärkeimpiä kriteerejä oli välimatka lasten teholle, ja epiduraalipuudutus osoittautui ihan ykkösjutuksi. Erityisesti ensisynnyttäjälle ehdottomasti suosittelen, että käy nyt kerran katsomassa hyvissä käsissä että mitä se touhu on, ennen kuin alat itse suuremmin suunnitella, että mitenkä synnytyksen pitäisi mennä. Se on takuulla erilainen kokemus kuin odotat, odotit sitten ihan mitä hyvänsä.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kotoa pääsee kuitenkin sairaalaan, eikä päätös kotisynnytyksestä tarkoita sitä että siellä kotona on pakko loppuun asti olla kun (ja jos!!) kivut yltyvät.

Myös sen vauvan seurannassa kätilö onkin avainasemassa. Mikäli pienintäkään huolta on nähtävillä, kätilö kyllä lähettää synnyttäjän "oikeaan osoitteeseen".

Toki aina kaikessa voi tapahtua jotain odottamatontakin, mutta onko se aina hengenvaarallinen tilanne silloin, se onkin jo toinen juttu :) Monetkin tutkimukset nykypäiviltä puhuu sen puolesta että normaaleissa matalanriskin synnytyksissä myös kotisynnytys on erinomaisen loistava vaihtoehto, jopa sairaalaa parempi.

 

Toki näissä asioissa kunkin oma mielipide paistaa aina selkeästi läpi, joten vaikka mitä tutkimuksia kotisynnytystä vastaan oleville näyttääkin, hänen mielipiteensä tuskin on pykälääkään kevyempi asian suhteen vielä sen 20:nen tutkimuksen jälkeenkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aikaisemmin kysyinkin jo vauvan koosta ja repeämistä. Ilmeisesti tosiaan kudostyyppi, vauvan koko ja se, millainen synnytys on vaikuttavat repeämiseen.

 

Entä onko kokemuksia siitä, jos emätin on ahdas, tuleeko silloin useimmin pahemmat repeämät?? :girl_impossible: Normaalit sisätutkimukset sattuvat (gynet todenneet "ahtaat paikat"), lievää yhdyntäkipua jne. Repeämiä tuskin voi lainkaan välttää, mutta lähinnä pahempia repeämiä pelkään. Entä kuinka ahtaat paikat sitten palautuvat synnytyksen jälkeen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos nyt ajatellaan kuinka iso emätin ylipäänsä "normaalisti" on, niin ne kokoerot ahtaan ja tilavan ( :grin: ) emättimen välillä ovat kuitenkin aika pienet. Synnytyksessä paikat avautuvat reilusti. En usko että ahdas tai tilava emätin vaikuttaa mitenkään siihen, miten tilavat paikat ovat synnytyksen aikana. Enkä usko että tämä vaikuttaa kovin paljoa siihen repeämiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Bim, luotan nyt siihen, että et oikeasti tarkoittanut loukata tuolla, että näyttipä mulle mitä tahansa tilastoa, en uskoisi. grin.gif

 

Mulle ei ole kyse ainoastaan siitä, mikä on todennäköisyys, että oikeasti tapahtuu jotain todella pahaa. Kyse on myös siitä, että jos niin isossa jutussa kuin synnytys hommat alkaa mennä pahasti pieleen, haluan ihan oman mielenterveyteni vuoksi, että jotain tapahtuu nyt, eikä sitten kun on soitettu ambulanssi, matkustettu sairaalaan, ja saatu tilanne selitettyä polilla. Vaikka lopputulos olisikin ihan samalla todennäköisyydellä hyvä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aikaisemmin kysyinkin jo vauvan koosta ja repeämistä. Ilmeisesti tosiaan kudostyyppi, vauvan koko ja se, millainen synnytys on vaikuttavat repeämiseen.

 

Entä onko kokemuksia siitä, jos emätin on ahdas, tuleeko silloin useimmin pahemmat repeämät?? :girl_impossible: Normaalit sisätutkimukset sattuvat (gynet todenneet "ahtaat paikat"), lievää yhdyntäkipua jne. Repeämiä tuskin voi lainkaan välttää, mutta lähinnä pahempia repeämiä pelkään. Entä kuinka ahtaat paikat sitten palautuvat synnytyksen jälkeen?

 

Mulla on kans gyne todennut lievästi ns. "ahtaat paikat", mutta synnytyksestä selvisin muutamalla nirhaumalla emättimessä ja pienellä tikkauksella välilihassa. Palautumisesta paha sanoa vielä kun aikaa on mennyt vasta kaks viikkoa, mutta luulisin että ainakin sen ekan jälkeen palautuu ihan hyvinkin. :)

 

Niin ja lisätään vielä että tyttö oli aika pieni, 3000g ja 49cm.

Edited by Ida-Mari

Share this post


Link to post
Share on other sites

Bim, luotan nyt siihen, että et oikeasti tarkoittanut loukata tuolla, että näyttipä mulle mitä tahansa tilastoa, en uskoisi. grin.gif

 

 

Joo, en tosiaan tarkoittanut nimenomaan sua :D

Puhuin sikäli yleisesti niistä jotka kovin ahkeraan väittävät kotisynnytyksen olevan kuolettavan vaarallista touhua :) Siis niitä jotka eivät millään suostu taipumaan näkökannassaan, vaan pitävät omaa mielipidettään ainoana oikeana (ja ehdottoman ajantasalla olevana).

 

Oma mielipide saa olla ja sen mukaan saa toimia, mutta se että hypitään toisen näkökenttään ja dissataan hänen päätöstään (joka poikkeaa omasta) rankalla kädellä ei ole kenellekkään oikein. Ei ne kotisynnyttäjätkään dissaa sairaalasynnyttäjien päätöstä ;)

 

Ehkä vähän herkkä aihe itselle, mutta niin.. Pakko oli päästä sanomaan. Ei tosiaan sinulle henkilökohtaisesti mikään osoitettu asia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.