Guest *OA*

Tyhmät kysymykset imetyksestä

455 posts in this topic

Meillä esikoinen halus kanssa täyden palvelun. Jos ei heti ollut rinta oikein suussa, niin hän innostui huutamaan ja sitähän ei voinut lopettaa. Mut ihan järkevä lapsi siitäkin tuli. Noita erilaisia oppaita ei kannata ottaa ehdottomana totuutena. Sä tunnet oman lapses ja jos hän tarvii apua, niin sit sitä annetaan. :)

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaisiko joku neuvoa, miten voisin auttaa vauvaa nenän tukkoisuuden kanssa? Vauva on 3vkoa vanha, täysimetyksellä ollaan. Rinnat heruu aika reippaasti, mutta ei kuitenkaan ihan suihkuamalla. Kuulostaa siltä, että niellessä menee myös paljon ilmaa, ja välillä kiemurtelee tuskissaan tämän takia. Suurin ongelma, johon en oikein keksi apua, on maidon kulkeutuminen nenään ja sen aiheuttamat hengitysvaikeudet erityisesti yöllä.

 

Olen jo tehnyt seuraavaa:

- imetys mahdollisimman pystyssä asennossa

- Keittosuolatippoja sieraimiin

- nenä fridalla lähtee vain juokseva erite, ilmeisesti joku isompi möhkäle syvemmällä, jota kirnuaa edes takaisin

- pilkottua sipulia yöllä pään lähellä avaamassa hengitystä

 

Olen parhaani mukaan välttänyt makuulla imetystä, mutta loppuyöstä väsymys on jo niin kova, että turvallisuuden takia tästä on pakko välillä lipsua. Muuten pärjäisimme hyvin, mutta tuo kirnuaminen ja hengityksen rohina valvottaa meitä niin että välillä on epätoivoinen olo. Miten paljon vauva itse kärsii? Onko vauvalla refleksi avata suu, jos nenän kautta ei saa ilmaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun käsittääkseni ei ole. :( Niitä suolatippoja myydään myös suihkeena nimellä baby mist. Ne toimii ehkä vähän paremmin. Itse olen onnistunut myös tukemaan makuulla imettäessä tyynyillä niin, että mä olen makuulla, mut vauva ei. Tuo kirnuaminen ei kuitenkaan mun korviin kuullosta maito-nenä-ongelmalta. Oletko varma, että vauvalla ei ole räkää?

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pamina: ootko koittanut laittaa ensin keittosuolatippoja ja imeä siitä heti nenä-friidalla? Meillä kuivunut räkä ainakin pehmeni näin ja sen sai hyvin pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juurikin näin olen tehnyt, ensin tippoja nenään ja sitten imu nenä friidalla hetken päästä. Ei tehoa.

En tietenkään ole varma, etteikö olisi räkää, mutta kuumetta vauvalla ei ole. Neuvolassa veikkasivat maitoa.

Erikoista on, että imettäessä maidon alkaessa herua ja vauvan niellessä maitoa, kirnuaminen loppuu. Silti voisin vannoa, että ääni tulee nenästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpa ikävää. :( Paljonko sä pistät sitä suolavettä? Mä truuttasin sellaisen sentin mittasen ja melkein pikkusormen paksuisen yksittäispakatun jutun. Yritin just päinvastoin saada sen veden menemään syvälle, et se tulis suun kautta ulos ja putsais kaiken siitä matkalta. Jos on paha nuha, niin sit kokeilisin tota nenäfriida-temppua.

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pamina, oletteko kokeilleet nostaa vauvan sängyn päätyä reippaasti ylöspäin niin, että vauva nukkuisi hieman pystyssä asennossa? Meillä samanikäisellä vauvalla on samantapaista ongelmaa, kun maito nousee ajoittain takaisin kurkkuun ja nenään, ja tuo pystympi nukkumisasento tuntuisi auttavan jonkin verran.

 

Kiitos vielä kaikille imetysongelmaani vastanneille. Parempaan päin on vähitellen menty, mutta kyllä tässä valitettavasti on vielä jonkin verran hakemista. Harjoitukset kuitenkin jatkuvat. :)

Edited by Sinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kaikista vinkeistä!

Vauva nukkuu mun vieressä, joten sänkyä ei voi kohottaa. Omaan kehtoon ei suostu nukkumaan. Paljon tykkää olla masullaan joko mun vatsan päällä tai puolinojassa mun kylkeä vasten. Masunväänteisiin ja röyhtäytykseen tuo on oikein hyvä asentoa, tukkoiseen nenään ei.

 

Viime yö meni huippuhyvin! Sitä kyllä edelsi valtava tankkaus klo18-24 välillä, mutta sitten saatiinkin nukkua ennätykselliset 4,5 tuntia! Oon nyt laittanut niitä tippoja nenään aina ennen imetystä, se on ollut aika hyvä. Tietysti eniten tohon nenän tukkoisuuteen on varmasti auttanut se, ettei yöllä syöttöjä ollut sitä tavallista 1-2 tunnin välein, vaan tiheät syötöt on siirtyneet päiväsaikaan.

 

Siitä päästäänkin toiseen kysymykseen: meidän vauva siis tankkaa 1-2 tunnin välein suurimman osan vuorokautta (jo pari viikkoa, joten ei ole kyseessä pelkkä tiheän imun kausi). Esikoinen oli ihan toista maata ja olenkin nyt ihan ihmeissäni ja tietty hieman uupunut tähän jatkuvaan maitobaarina olemiseen. Teillä, joilla on tiheästi syöviä vauvoja, missä vaiheessa syöttövälit ovat pidentyneet?

 

Tuttiakin olen jo yrittänyt välillä tarjota, mutta ei se oikein kelpaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen muistan viihtyneen tissillä lähes jatkuvasti ekat 6 viikkoa. Sitten yhtäkkiä välit piteni, huimaan kahteen tuntiin kylläkin, mutta helpompaa sekin oli. Tuosta pidempiin syöttöväleihin ei sitten päästykään kuin kerran-pari päivässä varmaan koko vauvavuonna.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lapsi söi 0,5-2 tunnin välein siihen saakka, että alkoi syödä kiinteitä isompia määriä joskus puolivuotiaana. Joskus saattoi yöllä tulla joku kolmen tunnin pätkäkin. Mutta yksilöitähän noi vauvat on. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pamina minä tarjosin tuttia vauvalle pariviikkoisena, kun vauva pulautti juuri syötyään ja samalla huomasin fritsun vauvan ranteessa! Eli imemisen tarve oli niin kova, että aina esim. isän sylissä ollessaan (kun vaikka kävin suihkussa tms.) vauva imi nyrkkejä ja ranteita.

 

Tutti oli 0-6 kk:n ikäisille ja muutamat imut vauva suostui ottamaan, mutta kurtisteli aina kulmiaan. Sitten hoksattiin, että tutti on liian suuri ja käytiin ostamassa 0-2 kk:n ikäisten tutti, joka kelpasi huomattavasti paremmin! Kannattaa siis kokeilla pienempää tai eri valmistajien tutteja.

 

Mulle kyllä tuli uutena tietona, ettei syöttövälit välttämättä pitene ennen kiinteitä! :o Hirveän vähän ja huonosti tästä imetyksestä puhutaan, siis ihan raskauden aikanakaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siis pitene ja pitene :D meillä oli syöttövälit alussa 0,5h, sitten 1h, sitten 1,5h ja myöhemmin 2h, joka oli musta jo pitkä aika :D meillä ei kiinteätkään oikein vaikuttaneet niihin syötönväleihin, mutta en mä pitänyt sitä ongelmana.. Pullo ei kelvannut, mutta myöhemmin (6kk - ?) mun poissaollessa sellaisia löysempiä pussisoseita, kun ei sille maistunut oikein nesteet kauhean hyvin. Vettä joi lasista jo tossa vaiheessa myös, mutta määrät oli pieniä, samoin kiinteiden määrät.

 

Toisilla taas ihan normi jotkut 3-4h syötönvälit. Kaikki on niin yksilöllistä :) ja mulla tuli maitoa hyvin, eli ei ollut siitä kiinni..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, yksilöitähän nämä, eikä voi etukäteen tietää.. Parempi siis asennoitua siihen, että tyyppi viihtyy rinnalla paremmin kuin hyvin :) Jos jollain ilveellä sais öihin muutaman pidemmän unipätkän niin äitikin pysyis tolpillaan! Autoilu ja vaunulenkit näyttävät pidentävän unia ainakin.

 

Sahina - mistä noita 0-2kk tutteja saa tai mikä valmistaja? En ole löytänyt kuin 0-6kk kokoisia ja nekin on tosiaan järkyn isoja! Semmoinen pikkusormen paksuinen olis riittävä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, yksilöitähän nämä, eikä voi etukäteen tietää.. Parempi siis asennoitua siihen, että tyyppi viihtyy rinnalla paremmin kuin hyvin :) Jos jollain ilveellä sais öihin muutaman pidemmän unipätkän niin äitikin pysyis tolpillaan! Autoilu ja vaunulenkit näyttävät pidentävän unia ainakin.

 

Sahina - mistä noita 0-2kk tutteja saa tai mikä valmistaja? En ole löytänyt kuin 0-6kk kokoisia ja nekin on tosiaan järkyn isoja! Semmoinen pikkusormen paksuinen olis riittävä :)

Muistaakseni mies katteli netistä ja oliko ihan Prisma vai Cittari, josta löytyi. Ei sekään oo hirveän pieni, mutta hieman lyhyempi. Merkki tais olla MAM, vissiin Ainu ja MAM on nykyään samaa firmaa eli joku Ainu/MAM-merkki valmistaa pienempiä (keskosillekin tarkoitettuja) pienempiä tutteja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pamina, ootko varma ettei se kirnuaminen kuulu kurkusta? Meillä jossain vaiheessa rohisi syöttöjen välissä tosi pahan kuuloisestikin, neuvolassa lääkärin tarakastuksessakin rohisi kerran ja se vaan sanoi että siihen kurkunpäähän/henkitorven päähän jää vähän maitoa "pyörimään". Ei haittaa mitenkään, eikä enää kyllä vähään aikaan ole kuulunutkaan. Imetän lähes aina makuultaan. Silloin jos meillä oli tukkoinen nenä, niin vauva söi tosi katkonaisesti kun ei saanut ilmaa.

Cuplatonia kannattaa kokeilla ilmavaivoihin.

 

Täällä ollaan huomenna 6kk ja imetysväli maksimissaan 3h päivällä, yöllä 2h. "Tiheänimun kausi" on jatkunut koko vauvan elämän. Alkuun toki oli tiheämmin, maks.1,5h välein. Nyt menee kiintteät jo useamman kerran päivässä (4-5kertaa), eikä se tuonut pitempiä imetysvälejä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä sama juttu eli kirnuaminen kuuluu/ kuului kurkunpäässä pyörivästä maidosta.

 

Meillä myös vauva nielee ilmaa syödessään ja oli ensimmäisen kuukauden tosi tukkoinen aina öisin. Näin jälkikäteen olen päätellyt, että hieman räkäinen nenä+ ilmavaivojaan pari tuntia tuhtaava, vehtaava, tuskainen vauva = todella tukkoinen vauva. Aloitettiin cuplaton ilman ulos saamiseksi kk sitten ja nyt ei ole yötukkoisuudesta tietoa, kun vauvan ei tarvitse yöllä tuskastella ilmaa täynnä olevan vatsan kanssa. Päivisin ei ole koskaan ollut tukkoisuutta, mutta silloin vauva yleensä röyhtäsee ja on enemmän pystyasennossa jolloin ïlma pääsee ulos. Yöllä taas sammahtaa aina syödessään tissille/ syö unessa, joten syömisen jälkeen nukkuu vetelänä olkapäällä vaikka kuinka koittaisi röytäyttää.

Cuplatonia olen antanut iltaisin/ öisin ja kun ennen aloitti aina mahan valittamisen aamuyöstä ja meni tuskasteltuaan tukkoiseksi, niin nyt nukkuu ja piereskelee!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kerronpa tilannepäivityksen, nyt ikää reilu 5 viikkoa.

Käytiin vyöhyketerapiassa, jossa todettiin imuotteen olevan pielessä sekä niskan ja leukaperien olevan jäykkiä, mitkä lisäävät ilman nielemistä. Lisäksi syöntivälit ovat olleet niin tiheitä, että suolisto ei ole saanut riittävästi lepoa.

 

Hoidon avulla ollaan parannettu unien kestoa, pidennetty syöntiväliä ja saatu ilmoja paremmin pihalle. Kaikki nämä ovat varmasti auttaneet siihen, että nenä ei ole enää juurikaan tukkoinen.

 

Öisin hoidan röyhtäytyksen niin että käännän oman kyljen päälle etukenoon tai hetkeksi sängylle masulleen. Öisten syöttöjen väheneminen on myös auttaneet asiaan. Olen tajunnut, että pitkäänkään jatkuvat ähinät ei välttämättä ole nälkää.

 

Tuota cuplatonia voisi vielä kokeilla, jos yölliset ähinät jatkuu yhtä kovina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt en oikein tiedä, että onko muutaman viikon ikäisellä vauvalla hieman huono imuote ja pitäisikö sitä yrittää korjata vai hermoilenko turhasta! :) Ote näyttää kapeammalta kuin mitä nettiohjeissa selitetään ideaaliksi, mutta muuten ote on ihan hyvän oloinen. Oma nännini taitaa olla suurenpuoleinen, joten ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Esim. jos rinta on vähänkään pinkeä niin tuntuu, että vauvan suuhun ei saa mahtumaan muuta kuin sen ihan rinnan pään. Kaikissa imetysohjeissa lukee aina, että imetys ei saa sattua ensimmäisten imujen jälkeen, itse tunnen kyllä yleensä koko ajan pientä nipistystä mutta se ei varsinaisesti satu kuitenkaan yleensä. Nännit ovat olleet hyvässä kunnossa koko ajan, joskus nänni kyllä saattaa imetyksen jälkeen olla muotoutunut aika selvästikin mikä ei kai ole tarkoitus.

 

Vauva tuntuu kuitenkin saavan ihan riittävästi ruokaa eli paino on noussut hyvin ja yleisesti ottaen vauva on tyytyväisen oloinen mikä on tietysti tärkeintä. Onko jollain kokemusta, että voiko tällaiset jutut korjaantua vauvan suun kasvaessa vai onko ennemminkin niin, että jos jotain häikkää tuossa otteessa on niin se aiheuttaa jatkossa todennäköisesti enemmän ongelmia?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Saatko itse puristettua, runtattua, rintaa litteämmäksi ja sit syvemmälle suuhun? Mä koittaisin teidän mukavuuden takia parantaa otetta, mutta ei siitä kannata ahdistua. Tärkeintä on, että sua ei satu ja vauva saa ruokaa. Se imetys ei ole helpointa hommaa maailmassa, joten tuolla pääsee jo pitkälle. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos vauvan imuote on kutakuinkin kunnossa, niin se yleensä paranee vauvan kasvaessa. Tuossa voi olla kyse juuri siitä, että vauvan pieneen suuhun ei oikein mahdu vielä enempää rintaa. Kuitenkin yrittäisin avustaa esim. hampurilaisotteella, juuri kuten Kasma jo ehdottikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kommenteista! Olen tuota runttausmenetelmääkin välillä testaillut mutta yleensä en ole tarpeeksi nopea!:) Mutta eiköhän tuossakin harjaannu kun sitkeästi yrittää! 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pystytkö kokeilemaan sitä samalla kun jo imetät, siis irroittamatta vauvaa rinnalta hivuttaisit syvemmälle suuhun? Se riippuu varmaan vauvasta, että toimiiko kesken imun jutut vai ei. :)

 

Sit kun pahin alkuhässäkkä on ohi, niin voi kokeilla eri asentojakin. Jospa joku niistä toimis paremmin, kun pää tulee vähän eri suunnasta? Mun suosikki oli se, jossa äidin istuessa vauva tulee kainalosta. Vauvan varpaat on sun selän luona, keho sun kylkeä pitkin sun kainalon alta ja vauvan pää tietty rinnalla. Kehottaisin itsevarmasti vaan kokeilemaan. Aina voi palata takaisin siihen tuttuun asentoon, jos uusi ei onnistukkaan. :)

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kommenteista! Olen tuota runttausmenetelmääkin välillä testaillut mutta yleensä en ole tarpeeksi nopea! :) Mutta eiköhän tuossakin harjaannu kun sitkeästi yrittää! 

 

Alkuun oli rinnat niin isot ja täynnä maitoa, että tosiaan vain nänni meni vauvan suuhun. Minäkin sillä "hampurilaispuristuksella" puristin rintaa ja nännipihaa littanammaksi samalla hetkellä, kun tarjosin rintaa vauvalle. Minulla ainakin myös melko nopeasti rinnat, maidontuotanto ja vauvan suu mukautui, niin että hampurilaispuristusta ei sitten enää tarvinnut. Nopeasti siinä imetyksessä ja vauvan käsittelyssä harjaantuu, löydät itsellesi ja vauvalle sopivimmat imetysasennot ja keinot. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pystytkö kokeilemaan sitä samalla kun jo imetät, siis irroittamatta vauvaa rinnalta hivuttaisit syvemmälle suuhun? Se riippuu varmaan vauvasta, että toimiiko kesken imun jutut vai ei. :)

 

Sit kun pahin alkuhässäkkä on ohi, niin voi kokeilla eri asentojakin. Jospa joku niistä toimis paremmin, kun pää tulee vähän eri suunnasta? Mun suosikki oli se, jossa äidin istuessa vauva tulee kainalosta. Vauvan varpaat on sun selän luona, keho sun kylkeä pitkin sun kainalon alta ja vauvan pää tietty rinnalla. Kehottaisin itsevarmasti vaan kokeilemaan. Aina voi palata takaisin siihen tuttuun asentoon, jos uusi ei onnistukkaan. :)

 

No imu tuntuu sen verran kovalta että en tiedä saako sen aikana hivutettua rintaa yhtään mihinkään suuntaan! :) Mutta siitä vauva ei hirveästi kyllä hermostu jos otteen irrottaa ja tarjoaa rintaa uudestaan, tosin irrottaminen sattuu sen verran ettei sitä huvita hirveästi tehdä, vaikka ohjeiden mukaisesti pikkusormella koittaa rikkoa imun ennen kuin ottaa nännin pois vauvan suusta.

 

Itsekin tykkään tuosta asennosta että vauvan varpaat on selän luona ja siinä ote taitaakin olla yleensä parempi kuin sellaisessa asennossa, jossa vauva on edessä niin että jalat ovat toisen rinnan kohdalla. Onneksi keksin sairaalassa kysellä eri asennoista sen verran, että sai muutamankin erilaisen omaan repertuaariin heti aluksi!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siinä jalat selän luona asennossa pää tulee vähän takaviistoon, leuka on ylempänä. Silloin voi olla helpompi "haukata" täysinäisestä rinnasta sillä hampurilaistyylillä. Sylissä poikittain -asennossa vauva on helposti silleen sykkyrässä, että leuka on alhaalla ja "haukkaus" oikeaoppisesti on vaikeampaa. :) Kannattaa katsoa niistä kuvista, että missä sen vauvan nenän ja leuan kuuluu olla.

 

Mä huomasin, että toista lasta oli paljon helpompi imettää kuin ekaa. Ei siksi, että imetys olisi muuttunut mihinkään vaan ihan siksi, että esikoinen keksi just silloin kaataa potan sisällön lattialle yms katastrofaalista. Mun oli pakko kävellä imevä vauva sylissä esikoisen luokse, mennä kyykkyyn imettäen, nostaa toisen housut paikalleen kahdella kädellä imevä vauva sylissä... Siinä oppi imettään ties missä solmussa. :D Eli kunhan saatte maitoa vauvaan ja se ei satu, niin anna mennä! Ei sen ole pakko olla samanlaista kuin leffoissa, joissa taustalla soi musa ja vaaleanpunainen hämy ympäröi teidät. :D

 

Ainoa asento mistä vähän varottaisin on makuultaan imettäminen. (Siis niin, että vauva makaa. Sä saat kyllä maata. ;) ) Siinä menee maitoa korviin ja jos se jää sinne, niin siitä voi tulla  korvatulehdus. Meillä oli molemmilla korvatulehduskierre (eka kun vauva oli 3 viikkoa) ja lääkäri varotti tästä. Tosin meillä lapsilla on mieheltä perityt hyvin pienet korvakäytävät. Suurempi korvakäytäväisillä se ei varmaan ole niin tarkkaa. :)

 

Ai niin, meillä ei kyllä riittänyt pikkusormi vauvan irroittamiseen. Ennemmin siihen tarvittiin 2-3 sormea, että toisen sai irti maidonhurmasta.

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now