Marleena

Sappivaivat

59 posts in this topic

^ nostelukielto taitaa olla ainakin se 2 vkoa.

 

Mulla tuli kans kirranpolille aika, 29.2. olis aika neuvotteluun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

2 viikkoa?!?!?!?! Voi ei, mitä helkuttia mä sitten oikein teen kun ei mies voi olla töistä poissa kahta viikkoa! Enkä mä voi oikein kenellekään itseasiassa sanoa, että tulisko mua kotiin auttaa nostelukiellon takia kun mun vanhemmista tytön kummeihin kaikki käy töissä... Voihan kakka :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ niin en tietty ole 100varma, mutta sairauslomaa ne kirjottaa 2-3vkoa työnlaadusta riippuen. ja tiedän nyt muutamia tapauksia jotka on sen viikko leikkauksesta jälkeen vielä aikas toipilaita..

Share this post


Link to post
Share on other sites

No voi kökkö... Ei tässä siis tosiaan muuta ongelmaa ole kuin se, että enhän mä sit pysty hoitaa tyttöä saatika edes kaupassa käydä (joo, meillä ei koskaan oo kevyitä pikkuostoksia). Mitähän tässä sitten keksisi ratkaisuksi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^kotipalvelu?? (nimim. itse olin kotipalvelun täti viime viikkoon asti, ja tällaiseen apua olisi kyllä tarjottu..) Itse aion soittaa apua, jos tartten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Myy, neuvolatäti kertoi ja ehdotti kans tuota kotipalvelua, mutta ongelmana on se, että se maksaa tulojen mukaan ja vaikka miehel ihan ok tulot onkin niin nyt on todella tiukkaa :( Ja tarttisin sitä apua silloin kun mies on töissä ja/tai nukkumassa eli aikalailla päivittäin 6-21...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ilmeisesti viime yönä oli ensimmäinen sappikohtaus. Heräsin aivan järkyttävään kipuun ylävatsalla ja selässä. Puolituntia yritin sinnitellä ja sit oli pakko herättää anoppi (ollaan lomalla anopin ja appiukon luona ja mies oli kaverinsa kanssa iltaa istumassa) kun tuntui etten saa henkeä. Lopulta kipu oli niin kovaa että meinas taju lähtee niin anoppi soitti ambulanssin. Ambulanssimiehet antoi litalginia ja se vähän helpotti, mutta kun oli ensimmäinen kerta niin veivät mut ensiapuun. Lääkäri tutki ja sanoi että ehkä on sappivaivaa ja pääsin kotiin. Ja kuulema pitää mennä lääkäriin jos vaiva uusii. Harmi kun en saanu litalgin reseptiä jos kohtaus uusii.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ollut nyt pari oikein kunnon kipukohtausta ja sitten liuta sellaista "pientä" ylävatsavaivaa. Viimeisimmän kohtauksen yhteydessä menin päivystykseen kun en pystynyt enää mihinkään ja makasin vain lattialla kaksinkerroin. Lääkäri palpoi vatsan ja sen + oireiden perusteella epäili sappikiviä. Kotiin pääsin Litalgin reseptin ja ultralähetteen kanssa. Ultra onkin ylihuomenna, että katsotaan mitä tuleman pitää..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä pohdin et kun päästään täältä lomalta kotiin niin menen työterveyshuoltoon josko saisin sen reseptin kotiin ja jos vaikka saisin ultralähetteen niin tietäis mikä on homman nimi. Kuinka todennäköistä mahtaa olla et kohtaus uusii?? Ja onko kipu aina yhtä kovaa??

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ olitko syönyt jotain "epätavallista" ennen kohtausta? Mulla näyttää kohtauksen aiheuttavan rasvainen ruoka + sen kera esim. viini, suklaa tai se, että syö liian myöhään nukkumaan menoon verrattuna. Valitettavasti se mahtaa olla niin, että kohtauksia tulee kyllä jatkossa, jos on kerran tullut. :(

 

Mä kävin viime keskiviikkona kirurgin juttusilla. Kutsu leikkaukseen tulee huhti-toukokuulle. tähystyksellä tekevät ja sairaalassaoloaika 1-2vrk. ja sairauslomaa se 2vkoa vähintään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

I

^ olitko syönyt jotain "epätavallista" ennen kohtausta? Mulla näyttää kohtauksen aiheuttavan rasvainen ruoka + sen kera esim. viini, suklaa tai se, että syö liian myöhään nukkumaan menoon verrattuna.

 

Joillakin sappivaivaisilla tietyt ruoka-aineet laukaisevat kohtauksen, mutta ei todellakaan kaikilla. Olisi kyllä helpompaa, jos osaisi välttää tiettyjä ruokia ja välttää siten kohtaukset, mutta itselläni en ole huomannut minkäänlaisia syy-seuraus-suhteita. Sappikohtaus on niin pirullisen kivulias, että varmasti jättäisin vaikka lempiherkkuni väliin, jos tietäisin sen ehkäisevän kohtauksen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Joo, siis ei minullakaan aina aiheuta kohtausta, ja nuokin olen jälkikäteen vasta tajunnut aiheuttajaksi. Joskus saattaa mennä pitkäänkin ilman kohtausta (vaikka söisi noita). ja joulun aikaan just vältin kaikkea joka voisi laukaista, ja sitten tulikin kohtaus joulun jälkeen tapanina, kun reissussa söin liian myöhään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Juu-u, mystisiä ovat sappivaivojen syyt toisinaan. Minä esim. sain laihdutuksen myötä kokea tavallista useammin sappikohtauksen lyhyen ajan sisällä, vaikka ruokavaliosta oli karsittu melkein kaikki epäterveellinen ja erityisesti rasvainen ruoka.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja kutsu tuli puukolle.. 29.5. on suunniteltu leikkaus.. huih, heti alkoi jänskättämään!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Minuakin jännitti aika paljon, lähinnä se nukutus kun en ollut sitä aiemmin kokenut.

 

Hyvin se menee ja mikä parasta, pääset tästä ikävästä vaivasta eroon :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Puh, mulla on tullut taas kohtauksia. Tuossa toukokuun lopulla tuli melkeinpä joka aamu kohtaus noin parin viikon ajan, kestivät semmoiset 3-10 minuuttia. Ei kiva :( Kävin läpi ruokavaliotani, ja tulin siihen johtopäätökseen että mulla kohtaukset laukaisee hiilihappo (varsinkin esim. siideri joka on hapanta). Hirveen kiva :/ Pitäis pyytää lääkäriltä lisää Litalginia, eka purkki on tässä vuosien saatossa jo melkein syöty. Inhottavaa, kun ei se leikkaus vienyt näitä lopullisesti pois...

Onko teillä muuten leikkausarvet vaalenneet nopeasti? Mulla ne on vieläkin punaiset ja koholla vaikka leikkauksesta on jo muutama vuosi. Mahtavatkohan jäädä tuollaiseksi... :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläki yks sappivaiboista kärsivä. Ensimmäinen kunnon kohtaus tuli, kun synnytyksestä oli kulunu 2,5 viikkoa. Voi luoja, tuntui että kuolen! Se kipu kesti varmaan 5 tuntia, mitenkään ei ollut hyvä olla, hiki pukkas, tuntui ettei voi hengittää, oksennus tuli... Oh. Kamalaa. Mun äitiysneuvolan täti sitten sattumalta soitti samana päivänä, niin kysyin mitä ihmettä voi olla. Ja se meinas että sappivaivaa. No varasin lääkärille ajan, ja pääsin ylävatsan ultraan. Sieltä sitte löyty sappikiviä. Kuulemma, kuin hiekkaa heitetty. Ilmeisesti niitä ei aivan älyttömästi ole, eikä sitten ainakaan kovin isoja. Kävin ultran jälkeen vielä lääkärillä. Päätettiin, että soitan lääkärille sitte, ku alkaa kohtauksia tulla useammin ja jos sitä litalginia joutuu ottamaan tiehään. Vauvan takia siis siirettiin lähetettä leikkaukeen.

 

Kohtauksia tulee säännöllisen epäsäännöllisesti. Vähintään kerran kuussa, mutta yleensä sellaisena ryppäänä, että useana päivänä tulee kohtaus, ja sitten taas kuukausi väliä.

 

Mulla kananmuna selkeästi aiheuttaa kohtauksen. Sain kohtauksen, kun söin makaroonilaatikkoa. Sitten kohtaus tuli, kun söin keitettyä munaa pinaattikeiton kanssa. Ja kun en ole pitkään aikaan munaa syönyt, piti kokeilla yksi keitetty muna, niin kylläpäs sitten siitä kärsittiin. Muut ruuat ei oo niin selkeitä, mutta ilmesesti kiinalainen ruokaki aiheutti (tai ehkä se chili sitten)

 

Muuten, voiko liikunta aiheuttaa kohtauksen? Olin nimittäin tuossa eräänä päivänä hiehoja pistämässä pihalle, ja siellä kun joutui vähän juoksemaan, niin sitten tuli kohtaus. En muistaakseni ollut syönyt mitään erityistä.

 

Mulla on ollut rajumpia kohtauksia aika monta, mutta vielä enemmän sellaisia lieviä ylämahan puristuksia. Mullakin muuten tulee yläselkä kipeäksi rajummassa kohtauksessa.

 

Ainiin, raskausaikana mulla oli varmaan pari kertaa tuollainen kohtaus yöllä. Ne eivät olleen kovin rajuja, koska hegittelemällä meni ohi. Luulin silloin, että se oli närästystä. Mulla kun ei ikinä sitä ole ollut, niin kuvittelin kivun olevan sitä. Mutta nyt jälkeenpäin tajusin, että se oli jo silloin sitä sappivaivaa.

Edited by Martta88

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jouduin keväisen leikkauksen siirtämään syksyyn ja uusi aika on 29.9. eilen tuli sitten pitkästä aikaa kohtaus, pahin. heräsin 5ltä kaameeseen oloon, 2 litalgenia ei auttanu lainkaan. soitin päivystävälle sh:lle joka kehotti ottamaan parasetamolia ja tulemaan päivystykseen jos ei auta. ei ollu vielä 9n mennessä helpottanu, ajomatka oli karsee (puolen tunnin aju ja jouduin itse ajamaan). jonoa oli, mutta pääsin jonon ohi. siihen mennessä onneks jo helpotti, mutta puristava tunne oli ylämahassa kävellessä yms. sain sitten tramalia jos ei muuten helpota. en uskaltanu ottaa ennen ku kotona ja onneks kotiin mennessä oli helpottanu.. illalla tosin otin varuuksi yhen litalgenin kun ounastelin, että saattais tulla vielä lievänä takas..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös sappivaivainen. Ensimmäiset kohtaukset tulivat vauvan ollessa 6vko. Kahtena peräkkäisenä yönä ensin selkäkipu ja sitten hirveä ylämahakipu, kohtaukset menivät kuitenkin ohi melko nopeasti. Viikko noista kohtauksista sain päivällä kohtauksen ja lopulta olin niin kipeä, että oksensin. Päivystyksessä voltaren auttoi ja ilta meni ihan ok. Yöllä alkoi kivut uudestaan ja aamusta en muuta tehnytkään kuin oksensin, joten uudestaan päivystykseen. Päivystyksessä ei auttanut litalgini eikä mikään muukaan. Maksa.arvot oli koholla ja ultrasta löytyi kiviä. Lopulta minut siirrettiin sairaalaan, jossa vasta ensimmäisen kerran 12h saatiin kivut lakkaamaan.

 

Magneettikuvassa selvisi, että kiviä on myös tiehyissä. Kivien seurauksena myös haimani tulehtui. Suunkautta tähystämällä tiehyet saatiin puhtaaksi. Kaiken kaikkiaan olin viikon sairaalassa ja voin sanoa, etten koskaan ole ollut niin kipeä. Sain 1-kiireellisen lähetteen myös sappirakon poistoon ja leikkaus olisi nyt edessä neljän viikon kuluttua. Toivottavasti siitä on apua, sillä en koskaan halua enää kokea sappikohtausta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tsemppiä myy79 huomiselle! Kerrothan miten leikkaus meni. Itsellä reilu viikko jännitettävänä, joten olisi kiva kuulla kokemuksia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Leikkauksessa käyty! Aika jännät paikat oli, mulla kesti nimittäin 11h että pääsin leikkaukseen (siis siitä kun menin osastolle). Siellä oli ollut saleissa ruuhkaa ja mut leikattiin sitten päivystysleikkauksena. Nukutus oli iisi, pelkäsin sitäkin. Sain pahoinvointilääkkeet varuuksi, joten ei ollut pahoinvointia ollenkaan. eka yö meni katkonaisesti, kun ei oikein pysty nukkuun kuin selällään. etenkin kun itse nukun normaalisti mahallaan. köyryssä kuljen, kun toi ylin haava on sen verran kiristävä vielä, ettei oikein pysty oleen selkä suorassa. ei mitään kamalia kipuja, mutta ei tosiaan kannata mitään tehdä äkkinäisesti. kotiin pääsin siis vajaa vuorokausi leikkauksesta.

 

Suurin ketutus oli se, kun jouduin tosiaan osastolla odottelee leikkausta ja huonekaverit sai tuona aikana 3 ateriaa ja mä jouduin nälissäni ja janoissani haisteleen ne hajut yms. enkä saanut itse muuta kuin päänsäryn.. :( tipankin sain vasta klo 17 maissa ku hoitajat vihdoin tajusi kysyä vointia.. Osastolle pitäs vielä soitella ja kysyä milloin noi tikit poistatetaan, ei muistanut lähtiessä eilen sanoa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Myy kokemuksista. Olipa harmi, että jouduit odottamaan noin kauan. Täällä jännitys lisääntyy, kun maanantaina leikkaus. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Drasina, miten lekkauksesi meni??

 

Täällä ollaan oikeastaan kokonaan toivuttu leikkauksesta. Tikit poistettiin 10pv leikkauksesta ja sen jälkeen pääsi saunaan, jee!! Sitä olo on normaali, mutta ei sais nostella vielä mitään ylipainavaa.. Eilen kannoin kauppakassin kotiin ja se olis pitäny jättää tekemättä. tuntui ikäväst, tikkien poistossa sanoikin, että se 3vkoa pitäisi leikkauksen jälkeen ainakin olla nostelematta mitään painavaa. Nyt vasta pystyy nukkumaan mahallaan, se on ollu pahin koitinkivi, kun en tosiaan osaa nukkua kunnolla kun mahallaan..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Leikkaus takana onnistuneesti. Päiväkirurgisena operaationa tehtiin tähystys ja nyt vatsaa koristaa neljä arpea, kolme pienempää ja yksi isompi ylhäällä vatsassa mistä sappirakko on otettu pois. Leikkaus meni hyvin, mutta olin nukutuslääkkeistä vielä illallakin sekaisin, joten jäin vielä yöksi osastolle. Olin aamulla ensimmäisenä leikkauksessa, mutta vielä illalla puoli seitsemän aikaan en ollut vielä ollut jalkeilla kun istuessakin päässä heitti. Sain lisää pahoinvointilääkettä ja olo alkoi helpottamaan, mutta oli mukavampi mennä aamulla kotiin paremmassa kunnossa niin jaksoi vauvaakin hoidella paremmin.

 

Mulla haavoissa oli itsestään sulavat tikit, joten niitä ei tarvinnut poistella. Aika jännä, että eri paikoissa on erilaiset käytännöt. Lisäksi mua ohjeistettiin, että viikon verran pitäis varoa raskaiden nostelemista. Särkylääkkeitä söin reilun viikon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now