Aurinkotarvikkeet vauvalle kesaksi

[Karin]

^ Joo, huomasin nuo kyllä. Unohdin tarkentaa, että nämä olivat sellaisia integroituja (esim. Emmaljungassa) hyttysverkkoja. Ei kai ne ole uv-suojattuja? No, se oli vain sivuhuomio, ehkä sillä on joku merkitys... Itse kun en ole käyttänyt hyttyssuojaa vielä ikinä rattaissa niin tuntuu hassulta kun jotkut käyttävät sitä aina, mutta se taas ei kuulu tähän

[Hernyó]

^ Just ne emmmaljungien on

[Juksu]

^Ai on vai? Meillä on Emmaljungat, mutta käytettynä ostetut, 2005 -valmistetut. Onkohan niissäkin uv-suoja siinä hyttysverkossa, väriltään on musta kyllä? En ole ajatellut että hyttysverkko suojaisi auringolta, heh, mutta olen kyllä käyttänyt sitä helteillä. Ideana se, että kun siihen päälle ripustaa harson vielä vähän varjostamaan, se levittyy kivasti. Ja myös toki ihan siinä tarkoituksessa että suojaa hyttysiltä.

 

Ja olen samaa mieltä kuin Karin, että vähemmän tuntuisi vauva hikoilevan jos on puettu kevyesti vs. nakuna/vaippasiltaan.

[Guest Grenada]

Mä en ole hankkinut uv-suojavaatteita, vaan pitänyt poikasella pitkähihaisia ja -lahkeisia, ohuita vaatteita näin kesällä. Taikka sitten pitkälahkeisia housuja lyhythihaisen bodyn kanssa. Meidän napero on myöskin niitä lapsia, jotka ovat ihan tahmeannahkeita vähissä vaatteissa kaikista paljaista paikoista ja ohuissa vaatteissa puolestaan iho on viileämpi, eikä hikoile sillä lailla kuin mitä ilman vaatetta hikoilisi. Ja koska meidän tahmatassu hikoilee myöskin ihan kamalasti jaloista paljain jaloin ollessaan, nyt lämpimälläkin ollaan pidetty sukkia; löysin varrettomia sukkia pienille Lindexistä. Hattua ollaan pidetty loppujenlopuksi aika vähän, jos on ollut suoraa auringonpaistetta pidempi aika (näitä tilanteita on ainakin meillä ollut tosi vähän), koska napero hikoilee ihan hirvittävästi myös päästä; mitään pipotyyppistä ei voi edes ajatella ja kesähattumallissakin pää on aina ihan märkä, olipa päässä kuinka väljä hattu tahansa.

 

Olen ollut hyvin tiukka tuossa aurinkoasiassa siinä mielessä, että olen poikkeuksetta pitänyt pojan poissa suorasta auringonvalosta hyvin lyhyitä toveja lukuunottamatta; vaunuissa oli keväällä vaunuverho myös aurinkoa vastaan; sama tilanne on nyt rattaita käytettäessäkin. Rasvoja en ole käyttänyt yhtään, vaan olen suojannut vaatteilla. Aurinkolasit ovat olleet myös käytössä koko ajan, myös keväällä (napero nyt reilut 7 kk).

Edited July 5, 2012 by Ravenna

[Tipsukka81]

Suomessa taitaa helteet olla ohi mutta onhan sitä aina matkailevia ja uusia kesiähän tulee eli:

 

Aurinkolasit: Julbot, tilattu Briteistä yli puolet halvemmalla ja niissä on kuminauha ja joustavat sangat ( eli 0,5-2 vee). Lasit pysyy päässä pihalla ja kärryissä (n. 8-9 kk oli kevättalevella ku eka kerran käytti niitä) mut ottaa autossa tms. heti pois.

UV hattu ja UV uimapuku: tilattu samasta brittinettikaupasta ku noi Julbot, sikahalvalla, uimapuku oli myös Suomen kesässä, mut me on jo kahdesti matkailtu ulkomailla vuosikkaan kanssa niin enemmin tilasin sitä tarkoitusta varten. Legioonalaismallinen Uv hattu ei niin menestyksekkäästi pysy päässä ku tollanen leuanalushinoilla oleva kalastajahattumallinen.

 

Aurinkovoide: alettiin käyttää vasta 6 kk jälkeen eli sitä mikä tekee kalvon, ei siis imeydy eli on turvallinen, muutaman kerran käytin alkukesän helteillä Suomessa ja Kreikassa ku poitsu oli vuoden toukokuussa. Tässä kannattaa olla tarkkana, eli 6 kk jälkeen sa käyttää FYSIKAALISTA suojaa joka on turvallinen. KEMIALLINEN on se mitä me aikuiset yleensä käytetään. Nimim. kävin täkäläisessä eräässä apteekissa jossa vanhempi apteekin täti haukkui mut suunnilleen pystyyn ku mennään vuosikkaan kanssa etelään ja meinataan vielä olla auringossa (ei maattu rannalla vaan kuljettiin manducassa, rattailla ja leikittiin auringossa) ja alle 2 veelle ei missään nimessä voiteita, kunnes tuli nuorempi apteekin täti ja opasti ja sanoi että nimenomaan 6kk -> eteenpäin se fysikaalinen

 

Uv suojattu(alumiinin värinen pinta varjon sisäpuolella) aurinkovarjo Gracon (uv suojattu kangas ja kurkistusmuoviluukku) matkarattaissa.

 

Meillä on sillee et en oo poikaa suojannu jos 5 min mennään paahteessa kaupungille päin ratskuilla kävellen ja sit ollaan jo varjossa. Mut vauvana olin tosi tarkka. Mie oon tosi tumma tukkanen ja en pala, mut rusketun tosi helposti ja miehen suvun puolelta vielä myös "tummaa" keskieuroopan hiipiää niin poika tuntuu tosi hyvin ruskettuvan mutta ei pala. Tosin mie kyllä lasta pidän silmällä ja suojaan hyvin, vähän saa ruskettua mutta ei vähääkään missään nimessä palaa, eli jos on auringossa niin sen verran mikä on ok ollu ilman suojia. Ja onhan toi poitsu ruskettuneempi kyllä.

 

viikon päästä taas Kreikkaan ja samat eväät on mukana, tosin nyt vielä takana Suomen aurinkorikas kesä, eli normisuojauksen lisäks tärkeämpänä nyt auringossa runsas juominen ja syöminen(+pään suojaus ja onneks meidän mukelo nukkuu päikyt 12-14 niin me iskä ja äippä sit paahdetaan ittiämme järjen rajoissa se aika

[alannee]

Aurinkovoide: alettiin käyttää vasta 6 kk jälkeen eli sitä mikä tekee kalvon, ei siis imeydy eli on turvallinen, muutaman kerran käytin alkukesän helteillä Suomessa ja Kreikassa ku poitsu oli vuoden toukokuussa. Tässä kannattaa olla tarkkana, eli 6 kk jälkeen sa käyttää FYSIKAALISTA suojaa joka on turvallinen. KEMIALLINEN on se mitä me aikuiset yleensä käytetään. Nimim. kävin täkäläisessä eräässä apteekissa jossa vanhempi apteekin täti haukkui mut suunnilleen pystyyn ku mennään vuosikkaan kanssa etelään ja meinataan vielä olla auringossa (ei maattu rannalla vaan kuljettiin manducassa, rattailla ja leikittiin auringossa) ja alle 2 veelle ei missään nimessä voiteita, kunnes tuli nuorempi apteekin täti ja opasti ja sanoi että nimenomaan 6kk -> eteenpäin se fysikaalinen

 

Itseasiassa myöskään fysikaalista suojaa ei suositella alle 2-vuotiaille:

Alle kaksivuotiaiden iholle ei suositella käytettävän suojavoiteita lainkaan ja isompienkin lasten iholla kannattaa käyttää suojavoiteita, jossa on fysikaalinen suoja-aine (tuoteselosteessa sinkkioksidi tai titaanidioksidi).

lähde: STUK

[Tipsukka81]

Meille just nimenomaan neuvolasta ja myös apteekista suositeltiin tuota fysikaalista alle 2 vuotiaalle..Järkeä tietysti kannattaa käyttää, että ensisijaisesti lapsi suojataan kaikella muulla ja ne kohdat mitä ei voi suojata, niin laitetaan voidetta.

 

muoks. Molemmissa paikoissa ei kyseenalaistettu laisinkaan sitä että fysikaalista ei saisi laittaa, että huomattavasti parempi se kuin antaa palaa,koska sellaisia tilanteita tulee että aurinkoa saa vaikka jo Suomen kesässäkin nykyään.

Edited September 13, 2011 by Tipsukka81

[Guest cecilia]

Tää on mahtava vauvarasva, voi käyttää ihan pienillekin. Ei mitään ylimääräistä vaan kaikki ainesosat luonnonmukasia:

 

http://www.organicyo...et-c-31_68.html

[aurinkoa2]

Miksi ihosyövät lisääntyvät samaa tahtia kuin aurinkorasvojen käyttö?  

 

Suomessa rekisteröidään nyt vuosittain jo yli 1300 uutta tapausta, kun 1980-luvulla niitä oli vain noin 400 vuodessa. Nyt melanooma on jo kuudenneksi yleisin syöpä.

 

"Väärä käsitys aurinkovoiteiden syöpää estävästä vaikutuksesta pysyy julkisuudessa rahanahneen aurinkovoideteollisuuden ja syöpäteollisuuden pelotellessa ihmisiä vuorotellen. Miten sopivasti sattuukaan, että nämä auringon mustamaalaajat unohtavat mainita, että lähimpänä päiväntasaajaa asuvilla ihmisillä on vähiten ihosyöpää. Sen sijaan kesän lähestyessä media pommittaa meitä päivittäin myyteillä, joiden mukaan auringon säteiltä suojautuminen suojaisi meitä jotenkin siltä ainoalta asialta, jonka auringonsäteet itse asiassa ehkäisevät, eli syövältä. Auringon UV-säteilyltä suojautuminen vaikuttaa dramaattisesti D-vitamiinin tuotantoomme, mikä johtaa korkeampaan kuolleisuuteen, sairauksiin ja mielenterveysongelmiin. Mikä ironisinta, aurinkovoiteet itsessään aiheuttavat syöpää."

 

http://www.magneettimedia.com/on-aika-paivittaa-tietosi-aurinkovoiteiden-kaytosta/

[forgetmenot]

No jaa, äkkiseltään tulee ensinnäkin mieleen, että lähimpänä päiväntasaajaa asuvilla kansoilla on yleensä hyvin tumma ihoväri, joka jo itsessään antaa paremman suojan uv-säteilyltä ihan ilman aurinkorasvaakin. Sen tiedon voi tarkistaa ihan peruskoulun maantiedon/biologian oppikirjasta. Ja esim. Välimeren kuumissa maissa vietetään siestaa (muuallakin kuin Espanjassa) päivän kuumimpien tuntien aikana, jolloin turistit taas kansoittavat uimarannat/altaat aurinkoa palvoen. Lisäksi hyvin suuri osa ihmisistä ei vaan tajua, että ei riitä, että aurinkorasvaa laittaa kerran aamulla säästeliäästi ohuen kerroksen iholle, koska se rasva on niin hirrrrveen kallista ja iho tulee ihan ällötahmeaksikin. Luulevat sitten olevansa loppupäivän turvassa uv-säteilyltä ja sit ihmetellään illalla, että mitenkäs taas pääsin palamaan, ohhoh Että sikäli joo voi sanoa aurinkorasvojen aiheuttavan syöpää, että ihmiset tuudittautuvat siihen, että aurinkorasvat suojaa täysin uv-säteilyltä ja sit palavat ja toistuva palaminen kasvattaa merkittävästi melanoomariskiä. Jos käyttäisi kunnolla sitä rasvaa, pysyisi poissa auringosta ne vaarallisimmat tunnit ja suojautuisi enemmän vaatteilta niin aika paljon pienempi riski olisi siitä itse aurinkorasvasta saada syöpä kuin uv-säteilystä.

 

Sitä en jaksa uskoa, että aurinkorasvojen sisältämät kemikaalit aiheuttaisivat enemmän syöpää kuin ylihuoleton auringonotto. Johan niitä kemikaalisyöpätapauksia pitäisi tähän päivään mennessä olla tullut niin paljon, että olisi uutisiin asti ylttänyt. Uutisoidaanhan e-pillerikuolemistakin näyttävästi, vaikka voisi luulla että lääkefirmoilla olisi intressi vaieta ne kuoliaaksi (pun not intended) Lisäksi D-vitamiinia ei joka tapauksessa saa Suomessa ja muissa pohjoisissa maissa tarpeeksi suurimman osan vuodesta ja sitä on pakko vetää purkista joka tapauksessa. "Kesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa vaaleaihoisilla jopa 250 mikrog D-vitamiinia." (Lähde: Terveyskirjasto) ja loppuajaksi kyllä mun mielestä kannattaa sitten laittaa aurinkorasvaa, jos välttämättä haluaa auringossa oleilla.

 

 

Pienellä lapsella itsekin vältän käyttämästä aurinkorasvaa, mutta aina se ei ole mahdollista.

Edited June 21, 2013 by forgetmenot

[aurinkoa2]

Päiväntasaajalla on UVB-indeksi läpi vuoden 10-20.

 

Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

 

http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

 

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

 

Keskikesällä UVB-indeksi on Suomessa 6 muutaman viikon.

 

Maahanmuttajat eivät saa Suomen auringosta D-vitamiinia, koska tumma iho estää sen ja heillä onkin usein vakavia D-vitamiinin puutoksia, joita on suomalaisillakin, koska ravinnosta saamme liian vähän D-vitamiinia.

 

http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

 

Muistan 90 luvulta lapsuuteni, ei kenelläkään ollu mitään aurinkosuojia. Ja minäkin olin ruskea kuin papu! En koskaan palanut, kun aurinkoon oli totuttu jo ihan keväästä alkaen, eikä pilattu ihon suojakerrointa rasvoja läträämällä. Ulkona oltiin aamu seitsemästä ilta seitsemään.

Nykyään tunnutaan olevan tuon kemikaaliteollisuuden manipuloinnin takia niin hysteerisiä ettei lapsia uskalleta pihalle päästää ollenkaan, ja jos päästetään niin litran kerros kemikaalivoidetta iholla, ettei varmasti pääse d-vitamiini imeytymään.

Sairasta touhua! Kun tutkimustulokset tosiaan kertoo ihosyövistä ihan muuta.

Ei me oltais tänne maapallolle synnytty jos aurinko ois meille myrkkyä ja aiheuttais syöpää.

 

Siesta on varsinkin lämpimän ilmasto­vyöhykkeen maissa yleinen keskellä päivää, tavallisimmin lounasruokailun jälkeen pidetty lepo­aika. Monet seikat viittaavat siihen, että ihmisellä on geneettinen taipumus pitää siesta, itse asiassa päivittäin klo 12:n ja 15:n välillä väsymys yleisesti ilmenee ja tarkkaavaisuus heikkenee. Toisin kuin usein oletetaan, vaikka sitä ennen ei olisikaan syöty runsasta ateriaa, levon tarve tuntuu.

 

Siestaan liittyvät tavat vaihtelevat eri kulttuureissa ja ilmastoissa sekä myös yksilöllisesti. Siestan aikana saatetaan joko vain mennä pitkäkseen tai todella nukkua.

Kuumissa maissa siesta pidetään yleensä päivän kuumimpina tunteina, jolloin aurinko on korkeimmillaan, lähellä zeniittiä: kuumassa ihminen ei hevin kykene tekemään raskasta ruumiillista työtä, vaan se lykätään viileämpiin tunteihin. Kylmemmissä maissa siestan pitäminen on harvinaisempaa. Kuitenkin pienet lapset yleensä tarvitsevat lepoa keskellä päivää, jolloin he tavallisesti nukkuvatkin päiväunta.

 

Länsimaissa siestaa pidetään usein ylellisyytenä, johon ihmisillä ei oleteta olevan aikaa, ja sitä pidetään usein laiskuuden merkkinä.[4]. Kuitenkin monissa Etelä-Euroopan maissa se on täysin vakiintuneena ja perinteisenä tapana, joka on otettu huomioon myös työaikajärjestelyissä, toisinaan lain­säädännössäkin. Monilla työpaikoilla töitä tehdään neljä tuntia aamupäivällä sekä parin tunnin tauon jälkeen toiset neljä tuntia myöhäisiltapäivällä. Viime aikoina tästä käytännöstä on kuitenkin enenevässä määrin luovuttu, varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa ihmisten päivittäiset työ­matkat ovat pitkät.

 

Espanjassa työaika toimistoissa on järjestetty niin, että se tekee mahdolliseksi siestan pitämisen. Esimerkiksi valtion virastoissa työskennellään klo 9-14 sekä 16.00-18.30. Kaupatkin suljetaan yleensä klo 14 ja avataan uudestaan vasta klo 16.30. Yksityisillä työpaikoilla siestan jälkeen jatkuva työpäivä päättyy usein vasta klo 20 tai 21. Käytännössä siesta-aika kuitenkin käytetään usein siihen, että lounaaalla viivytään useita tunteja, sen sijaan että se useimmissa muissa Euroopan maissa kestää enintään 45 minuuttia. Koska työpäivä päättyy myöhään, myös espanjalaisten yöuni jää lyhemmäksi kuin muualla Euroopassa, sillä he menevät myöhään nukkumaan. Espanjan hallitus on huonolla menestyksellä yrittänyt saada käytännön muutetuksi.

 

 

Eli sieställa EI ole mitään tekemistä auringon UV-indeksi kanssa ja tämän löytää jokainen Wikipediasta

[aurinkoa2]

Aurinkovoiteet eivät suojaa ihosyövältä. Syöpäjärjestöt muistuttavat, että aurinkovoiteet eivät suojaa ihosyövältä. Syöpälääkärin mukaan korkeimpien suojakertoimien aurinkovoiteet antavat väärää kuvaa auringossa olon turvallisuudesta.

"Maailman paras stressilääke – pari sanaa auringosta

Aurinko on tänä kesänä paistanut kotimaassa harvinaisen paljon – toivottavasti olet myös muistanut siitä nauttia. Aurinko on hyvinvoinnillesi yksi huikeimmista asioista, ja vieläpä täysin ilmainen. Jos alitajunnassasi on vielä pelko siitä, että aurinko olisi melanooman suurin syy, omaa käsitystään voi tarkastaa esimerkiksi tästä linkistä

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2011/11/20/deadly-melanoma-not-due-vitamin-d-deficiency.aspx"

http://samisundvik.com/2013/06/25/maailman-paras-stressilaake-pari-sanaa-auringosta/

[Victoria]

^Noniin, joko riittäisi spämmääminen?

 

 

 

Aurinkorasvoista kysymys! Mistä mä tiedän että rasvassa on vain fysikaalinen suoja? Apteekissa miehen jonottaessa tiskille lueskelin nopeasti kaikki ison suojakertoimen purkit läpi ja ainoa jossa mainittiin asiasta oli Muumi-aurinkorasva joka mainosti että heidän rasvassaan on molemmat suojat. Olen asiasta lukenut tällä palstalla, mutta olisi vaikka kiva kuulla jos jollain on varma tieto jostain tietystä rasvasta, sekin riittäisi. Ensi kerralla kysyn apteekin tädeiltä mutta jos teilläkin olisi antaa jokin esimerkki jo etukäteen.

[Kippuralla]

Oliskohan eucerin ollut? Googlasin aurinkorasva+fys. suoja ja osti ekan

[forgetmenot]

Meidän apteekissa oli hyllyssä eri firmojen pikku mainosvihkosia, joissa oli nätit taulukot siitä, missä heidän tuotteissaan on fysikaalinen ja/tai kemiallinen suoja. Tuollainen esite oli ainakin Vichyllä, Eucerinilla ja Acolla. Samat tiedot varmaan löytyisi noiden kotisivuilta myös! Pääsääntöisesti kai pelkkä fysikaalinen on max. sk25 rasvoilla ja sen jälkeen tulee kemiallinen siihen lisäksi, mutta en nyt ihan mene satavarmaksi vannomaan.

Edited July 1, 2013 by forgetmenot