Vauva.infon uutisarkisto

Tutkimus: tuuletin vähentää kätkytkuolemia

Tuoreen tutkimuksen mukaan kätkytkuolemia sattuu vähemmän, kun vauvan huoneessa on öisin tuuletin. Huonosti tuuletetussa huoneessa lapsen nenän ja suun paikkeille saattaa kasautua hiilidioksidia, minkä hengittäminen voi lisätä kätkytkuoleman riskiä. On mahdollista, että tuuletin estää tämän ja siten vähentää kätkytkuoleman vaaraa, tutkijat arvelevat.

Tutkimusta varten haastateltiin 185 äitiä, joiden lapsi oli kohdannut kätkytkuoleman ja 312 satunnaisesti valittua verrokkiäitiä.

Tuulettimen ilmastoimassa huoneessa nukkuneiden kätkytkuoleman riski oli noin 70 % pienempi kuin muiden. Vaikutus oli vielä suurempi, jos huoneen lämpötila oli ollut yli 21 celsiusastetta.

Myös monet tunnetut seikat liittyivät kätkytkuoleman riskiin. Kätkytkuolleista lähes 70 % oli nukutettu vatsalleen tai kyljelleen, mutta verrokkivauvoista vain 40 %. Tuttia oli käyttänyt vain 4 % kuolleista, mutta lähes neljännes verrokeista. Selvästi useammat olivat myös nukkuneet pehmeällä alustalla, heidän päänsä oli peittynyt peitolla tai tyynyllä ja he olivat todennäköisemmin nukkuneet viimeisen unensa jonkun muun kuin vanhempansa vieressä.

Tulosten perusteella huono ilmanvaihto saattaa olla yksi kätkytkuolemia lisäävä tekijä, ja sen vaikutus näyttäisi vähenevän, jos huoneessa on tuuletin. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Pitkänä syntyvät ehkä alttiimpia rintasyövälle

Rintasyöpä saattaa kehittyi hieman helpommin naisille, jotka ovat syntyneet suurikokoisina, käy ilmi tuoreesta brittitutkimuksesta.

Yli 30 tutkimusta ja 22 000 rintasyöpää kattaneen katsauksen perusteella rintasyövän riski kasvaa tasaisesti sen mukaan mitä painavampi ja etenkin mitä pitempi nainen on syntyessään.

Käytännössä vaikutus ei kuitenkaan ollut päätä huimaava. Tutkijat nimittäin laskivat, että 80 vuoden ikään mennessä sadasta korkeintaan 49-senttisenä syntyneestä 10 sairastui rintasyöpään, mutta yli 51-senttisenä syntyneistä 11,5. Vaikutus olisi siis muutaman tapauksen luokkaa.

Jos tulokset pitävät paikkansa ja syntymäpituuden ja syövän yhteys on kausaalinen, on syntymäpituuden vaikutus verrattavissa alkoholiin liittyvään rintasyöpäriskiin, tutkijat kirjoittavat. Selittävä tekijä voisi olla äidin estrogeenihormonit, jotka vaikuttavat lapsen kokoon ja mahdollisesti myös rintojen kehitykseen.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Vähäisetkin sokeritasapainon häiriöt raskauden aikana lisäävät äidin diabetesriskiä

Kanadalaistutkimuksen mukaan diabetes kehittyy tavallista helpommin naisille, joiden sokeritasapaino häiriintyy raskauden aikana. Jo pienetkin muutokset voivat olla merkittäviä tulevan riskin kannalta.

Tutkimuksessa 490 naisen sokeritasapaino selvitettiin raskauden aikana ja kolme kuukautta synnytyksen jälkeen.

Diabetes tai sen esiaste oli kehittynyt kolmannekselle naisista, joilla oli ollut raskausdiabetes ja 10-17 prosentille naisista, joiden sokerinsietokyky oli huonontunut tai heidän sokeritasapainonsa oli lievemmin häiriintynyt raskauden aikana. Vastaavaa kävi vain 3 prosentille naisista, joiden sokeriaineenvaihdunta pysyi tasapainossa raskauden ajan.

Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Yhdysvaltojen lapset kaikkein lääkityimpiä

Yhdysvaltojen lapset syövät masennuslääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja stimulantteja huomattavasti enemmän kuin eurooppalaislapset. Erot kuvaavat erilaista suhtautumista lasten psyykkisten ongelmien hoitoon, tutkijat uskovat. Maat eroavat myös diagnostisten käytäntöjen sekä lääkemainonnan ja hinnoittelun suhteen.

Tutkijat tarkastelivat lähes 600 000:n alle 19-vuotiaan yhdysvaltalaisen, saksalaisen ja hollantilaisen vakuutustietoja.

Masennuslääkkeitä, stimulantteja tai psykoosilääkkeitä oli vuoden 2000 aikana käyttänyt lähes 7 % yhdysvaltalaisista, 3 % hollantilaisista ja 2 % saksalaisista.

Eurooppalaisiin verrattuna yhdysvaltalaislapsille oli määrätty jopa kolme kertaa enemmän masennuslääkkeitä tai stimulantteja, joita käytetään mm. tarkkaavaisuushäiriön hoidossa. Psykoosilääkkeitä he käyttivät lähes kaksinkertaisesti. Myös usean lääkkeen samanaikainen syöminen oli Yhdysvalloissa yleisempää.

Tulokset julkaistiin Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Äidin influenssarokotus suojaa myös vauvaa

Raskauden aikana otettu influenssarokotus näyttää ehkäisevän myös vauvojen influenssoja, osoittaa uusi tutkimus.

Raskauden aikana rokotettujen äitien vauvat sairastivat influenssaa reilusti yli puolet vähemmän ja vakavia hengitystietulehduksia kolmanneksen vähemmän kuin muut vastasyntyneet.

Rokotetut sairastivat vuoden seurannan aikana 6 influenssaa ja 110 kuumeista hengitystietulehdusta. Verrokit sairastivat 16 laboratoriossa varmennettua influenssaa ja 153 hengitystietulehdusta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä influenssarokotuksia ei saa antaa alle puolivuotiaille. Pikkuvauvat kuitenkin joutuvat sairaalaan influenssan takia jopa useammin kuin vanhukset ja muut riskiryhmät.

Tutkimukseen osallistui 340 bangladeshiläisäitiä lapsineen. Puolet äideistä sai raskauden aikana influenssa- ja puolet pneumokokkirokotuksen. Tulokset julkaisi New England Journal of Medicine.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Kalaa syövä äiti edistää lapsen kehitystä

Kalaa raskauden aikana syövien äitien vauvat näyttävät kehittyvän monessa suhteessa nopeammin kuin kalaa välttävien vauvat. Todennäköisesti tämä on terveellisten kalarasvojen ansiota.

Paljon kalaa syövien lapset esimerkiksi oppivat kapuamaan portaita ja pukemaan kengät varhaisemmin ja osasivat useampia sanoja kuin vähän kalaa syövien lapset. Myös rintaruokinta liittyi vikkelämpään kehitykseen, mutta tämä havaittiin riippumatta kalansyönnistä.

Kalan sisältämiä rasvahappoja on myös äidinmaidossa ja niiden saannin on aiemminkin todettu edistävän lapsen kehitystä.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 25 000 tanskalaisäitiä. Tutkijoita kiinnosti lapsen kehitys alle puolitoistavuotiaana.

Eniten kalaa syövät äidit nauttivat kalaa 3-4 kertaa viikossa ja vähiten syövät korkeintaan joka toinen viikko. Turska, kampela, silli, lohi ja makrilli olivat suosituimmat.

Suomessa kalaa suositellaan kaikille, mutta raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella hauen syömistä sen sisältämän elohopean takia. Myös muita suuria petokaloja on hyvä välttää raskauden aikana.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Änkyttäminen yleisempää kaksikielisillä lapsilla

Kaksikieliset lapset änkyttävät selvästi useammin ja vaiva korjaantuu vaikeammin kuin yksikielisten lasten. Änkyttäminen ei silti näy lasten koulumenestyksessä, todetaan asiaa selvittäneessä brittitutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistui 317 Lontoon alueella asuvaa lasta, jotka oli ohjattu asiantuntijan puheille änkytyksen vuoksi 8-10-vuotiaana.

Noin viidennes lapsista oli kaksikielisiä. Heistä yli puolet oli opetellut englantia, kun kaikki perheenjäsenet eivät vielä osanneet kieltä ja suuri osa oli puhunut kahta kieltä alle viisivuotiaana.

Lasten änkytys oli alkanut yleensä 4-5 vuoden iässä, ja vaiva oli neljä kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Änkytys oli selvästi yleisempää lapsilla, joiden kodeissa oli puhuttu kahta kieltä kuin lapsilla, joiden kodeissa oli käytetty vain yhtä kieltä lapsen ollessa alle 5-vuotias.

Yksikielisten änkytys myös parani helpommin. Kaksitoistavuotiaana änkytys oli parantunut puolella lapsista, jotka olivat olleet yksikielisiä alle viisivuotiaana, mutta vain joka neljännellä kahta kieltä puhuneella.

Tulokset julkaistiin Archives of Disease in Childhood -lehden verkkosivuilla.

Alle kouluikäisistä änkyttää noin 4 prosenttia ja kouluikäisistä prosentti, mutta valtaosa pääsee vaivastaan ennen aikuisikää.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Alatiesynnytys tekee äidin aivoista vastaanottavaisemmat

Tavalliseen tapaan alateitse synnyttävät äidit ovat vastaanottavaisempia vauvansa itkulle kuin keisarileikkauksella synnyttävät. Tämä näkyy suurempana reaktiona monissa aivojen osissa, joiden uskotaan säätelevän mm. tunteita ja empatiakykyä.

Tulokset saatiin kuvaamalla kuuden alateitse ja kuuden keisarileikkauksella synnyttäneen naisen aivoja 2-4 viikkoa synnytyksen jälkeen.

Tutkijat löysivät viitteitä myös aivoalueiden aktivoitumisen ja mielialan väliltä. Tämä on mielenkiintoista, koska keisarileikkauksella synnyttävät kärsivät synnytyksen jälkeisestä masennuksesta muita useammin.

Havainnot voivat selittyä monellakin tapaa. Syy saattaa olla esimerkiksi hormonaalinen, tutkijat arvelevat.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Karvassuola saattaa ehkäistä CP-vammaisuutta

Magnesiumsulfaatti eli karvassuola voi mahdollisesti pienentää ennenaikaisena syntyvien lasten CP-oireyhtymän riskiä. Tutkijat laskivat, että yhden CP-tapauksen ehkäisemiseksi karvassuolaa olisi annettava 64 äidille.

Karvassuolaa käytetään mm. raskausmyrkytyksen ehkäisyyn ja hoitoon, mutta sen on uskottu myös suojaavan ennenaikaisena syntyvien hermostoa. CP-vammaisuus on erityisen yleinen ennenaikaisena syntyvillä.

Tutkimukseen osallistui yli 2 200 raskaana olevaa naista, joiden lapsi oli suuressa vaarassa syntyä ennenaikaisena raskausviikoilla 24-31. Puolet naisista sai tiputuksessa karvassuolaa ja loput satunnaistettiin verrokeiksi.

Sadasta karvassuolaa saaneesta vauvasta keskimäärin kaksi sai kohtalaisen tai vakavan CP-oireyhtymän, kun sadasta verrokkivauvasta sairastui 3-4. Karvassuola ei vaikuttanut kuolleisuuteen.

Tulokset ovat rohkaisevia, mutta vielä on selvitettävä monia seikkoja ennen kuin karvassuolaa voi varmasti suositella ennenaikaisena syntyvien CP-oireyhtymän ehkäisyyn. Vielä ei esimerkiksi tiedetä mikä annos olisi paras ja missä vaiheessa raskautta se kannattaisi antaa.

CP-oireyhtymä on liikunnallinen häiriö, jonka aiheuttaa sikiöaikana tai varhaislapsuudessa sattuva aivovamma. Arviot CP-vammaisuuden yleisyydestä vaihtelevat, mutta tavallinen arvio on noin kaksi tapausta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Noin kolmasosa CP-vammaisista on älyllisesti kehitysvammaisia.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Perheitä 1,4 miljoonaa

Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 1 438 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 000 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 21 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä hieman alle13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli 1 089.

Lapsiperheitä (perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia) oli 588 000. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta 2 000 perheellä. Lapsiperheisiin kuuluu 42 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen avioparin perhe, 62 %. Avoparien ja yksinhuoltajaäitien lapsiperheitä on lähes saman verran, ensiksi mainittuja 18 ja jälkimmäisiä 17 prosenttia lapsiperheistä. Yksinhuoltajaisä on edelleen harvinaisuus, sillä alle kolmessa prosentissa lapsiperheitä asuu lasten kanssa pelkästään isä. Saman sukupuolen rekisteröity pari on vanhempina 146 lapsiperheessä.

Lapsiperheessä asui vuodenvaihteessa kotona keskimäärin 1,83 lasta. Nykyisten lapsiperheiden lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4 lasta.

Uusperheitä oli vuoden 2007 lopussa 53 000. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes 78 000. Uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 600 perheellä viime vuodesta. Vähän yli puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja hieman alle puolet avioliitossa.

Uuden äitiyspakkauksen jako alkaa viikolla 18

Kela aloittaa uuden äitiyspakkauksen jakelun tällä viikolla ja sitä jaetaan vuoden 2009 kevääseen saakka. Uuden äitiyspakkauksen tuotteita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen ja ekologisuuteen. 

Äitiyspakkaukseen on jo kahden vuoden ajan kuulunut kestovaippasetti. Nyt kestovaipan kokeiluun on entistä paremmat mahdollisuudet, sillä kestovaippojen määrää on lisätty.

Uutta on myös se, että äitiyspakkauksen tuotteiden turvallisuutta on testattu jo ennen pakkausten jakelun aloittamista. Perustuotteiltaan pakkaus on samanlainen kuin viime vuonna. Siihen kuuluu muun muassa vauvanvaatteita, pyyhe, lakanoita ja lastenhoitotarvikkeita.

Vuonna 2007 Kela toimitti lähes 40 000 äitiyspakkausta. Ensisynnyttäjistä noin 94 prosenttia valitsee pakkauksen 140 euron rahakorvauksen sijaan.

Pakkauksen kokoavalta Reima Oy:ltä myös ostetaan vuosittain noin 400 äitiyspakkausta. Pakkaus maksaa 274,15 euroa.

Äitiysavustus

Äitiysavustukseen on oikeus Suomessa asuvalla odottavalla äidillä, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen neljännen raskauskuukautensa päättymistä. Äiti voi valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman.

Äitiyspakkaus

Äitiyspakkauksessa on vaatteita sekä muuta tarpeellista:

paitoja, housuja, potkupukuja, oloasuja, päähineitä, haalari, sukat ym., pyyheliina, aluslakana, pussilakana, peite, peitemakuupussi, sideharsovaippoja ym., patja, hoitoalusta, hiusharja, lelu, katselukirja, kynsisakset, terveyssiteitä, kondomipakkaus ym.

Äitiyspakkaus vaihtuu vuosittain. Uusi pakkaus otetaan käyttöön sitten, kun aiempi pakkaus on jaettu loppuun. Tuolloin julkistetaan myös seuraava äitiyspakkaus Kelan nettisivuilla.

Äitiyspakkaus toimitetaan hakijalle postitse. Rahana avustus maksetaan yleensä saajan pankkitilille.

Äitiyspakkauksen hakemisesta ja käsittelyajoista voi kysyä Kelan toimistosta ja äitiyspakkauksen voi nyt hakea myös sähköisesti Kelan asiointipalvelussa.

Lähde: Kela

Keskustelua ja mielipiteitä uudesta pakkauksesta: vauvafoorumi

Tehohoito voi aiheuttaa lapselle stressihäiriön

Tehohoito voi olla lapselle niin rankka kokemus, että se aiheuttaa stressihäiriön. Oireita kehittyy etenkin lapsille, joilla on tehohoidosta harhaisia muistikuvia.

Tehohoidon ja harhaisten muistikuvien on tiedetty lisäävän traumaperäisiä stressihäiriöitä aikuisilla, mutta lasten suhteen asiaa on tutkittu vähänlaisesti.

Brittitutkimuksessa harhaisia muistoja oli joka kolmannella 7-17-vuotiaalla tehohoitopotilaalla, ja traumaperäisen stressihäiriön oireet olivat selvästi yleisempiä näillä lapsilla kuin lapsilla, joiden muistot eivät olleet harhaisia. Harhaiset muistot olivat yleisimpiä lapsilla, joiden opiaatti- tai bentsodiatsepiinilääkitys oli jatkunut pitkään.

Tutkimusta varten haastateltiin 102 erään sairaalan peräkkäistä 7-17-vuotiasta tehohoitopotilasta. Haastattelut tehtiin kolmen kuukauden kuluttua hoidosta.

Traumaperäinen stressihäiriö syntyy jonkin järkyttävän kokemuksen kuten väkivallan, onnettomuuden, sodan tai vakavan sairastumisen seurauksena. Stressihäiriötä poteva voi mielessään kokea traumaattisen tapahtuman toistuvasti uudelleen ja olla säikky ja ärtyisä. Stressihäiriön kokee noin 1-6 prosenttia väestöstä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Ella ja Veeti vuoden 2007 suosikkinimet

Ella ja Veeti ovat vuonna 2007 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ellan sai ensimmäiseksi nimekseen 456 tyttöä ja Veeti annettiin etunimeksi 481 pojalle.

Ellan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet viime vuonna olivat Emma, Aino, Anni ja Venla. Pojille useimmin annetut etunimet Veetin lisäksi olivat Eetu, Aleksi, Elias ja Onni.

Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Emilia, Sofia, Olivia ja Aino. Viisi suosituinta poikien nimeä oli Juhani, Johannes, Matias, Mikael ja Olavi. 

Ruotsinkielisten lasten etunimistä Emma ja Anton suosituimmat

Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli jälleen Emma, joka oli suosituin myös vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006. Poikien nimistä suurin suosikki oli Anton. Emman sai nimekseen 41 tyttöä ja Antonin 42 poikaa.

Emman jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Emilia, Ida, Ellen ja Elin. Pojille annettiin Antonin lisäksi ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Emil, William, Oliver ja Elias. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Emilia, Alexandra ja Amanda. Pojilla viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Mikael ja William.

Tiedot viime vuoden suosituimmista nimistä perustuvat 60 503 viime vuonna nimen saaneen lapsen tietoihin. Nimen sai 29 457 tyttöä ja 31 046 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 54 193 ja ruotsinkielisiä 3 602. Kaikkiaan lapsia syntyi 60 787.

Viime vuoden 50 suosituinta nimeä ja muita nimitilastoja on internetissä osoitteessa www.vrk.fi kohdassa Tilastot -> Nimet.

Lähde: Väestörekisterikeskus

 Vähän nukkuvilla lapsilla masennusoireita ja ahdistuneisuutta

Lyhyitä yöunia nukkuvilla lapsilla saattaa olla muita enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita aikuisena. Myös yliväsymys ja nukahtamisvaikeudet liittyvät myöhempään oireiluun, mutta eivät yhtä selvästi.

Uniongelmat ja vähäiset unet on aiemminkin yhdistetty tunne-elämän ongelmiin, mutta myös muihin terveyshaittoihin kuten ylipainoon ja diabetekseen.

Brittitutkijoiden tulosten perusteella masennus- ja ahdistuneisuusoireita ja aggressiivista käytöstä oli noin puolitoistakertaisesti henkilöillä, jotka vanhempiensa arvioiden mukaan nukkuivat lapsena muita lapsia vähemmän, kuin miehillä ja naisilla, jotka olivat nukkuneet pitempiä unia. Painajaiset, unissakävely ja pitkät unet eivät liittyneet oireiluun.

Vähän nukkuvat saattavat olla muita alttiimpia alisuoriutumiselle ja sitä kautta ehkä myös masennukselle ja ahdistuneisuudelle. Tutkijat pitävät mahdollisena myös, että vähän nukkuvilla on tunne-elämän ongelmia jo lapsena ja että ongelmat vain jatkuvat aikuisena. Tämän aineiston perusteella mekanismia ei voitu selvittää.

Tutkimusta varten 2 076:n 4-16-vuotiaan lapsen vanhemmat arvioivat lastensa unta viidesti vuosina 1983-1997. Masennus- ja ahdistuneisuus- ja muita oireita kyseltiin lapsilta vuonna 1997, jolloin he olivat 18-32-vuotiaita.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Tupakka-altistus liitoksissa synnynnäisiin sydänvikoihin

Raskauden alkuvaiheissa tupakoivat äidit saattavat altistaa lapsensa sydämen synnynnäisille rakennevioille. Yhteys on sitä voimakkaampi mitä enemmän äiti polttaa, todetaan yhdysvaltalaistutkimuksessa.

Tutkimukseen värvättiin 3 000 lasta, joilla oli synnynnäinen sydänvika, ja 4 000 tervettä verrokkia vanhempineen. Sydänvikaiset lapset olivat syntyneet verrokkeja todennäköisemmin pienikokoisena tai keskosena.

Noin viidennes äideistä oli tupakoinut raskautta edeltävän kuukauden tai ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja heidän lapsillaan oli synnynnäisiä sydämen eteisväliseinäpuutoksia  todennäköisemmin kuin savuttomien lapsilla.

Yli 25 savuketta päivittäin polttaneiden lapsilla oli lisäksi enemmän oikean sydänkammion ulosvirtauskanavan ja keuhkovaltimoläpän ahtaumia. Yhteyksiä eivät selittäneet äitien alkoholinkäyttö, ikä tai etninen tausta. Passiivinen tupakointi ei vaikuttanut sydänvikojen riskiin.

Suomessa syntyy noin 500 sydänvikaista lasta vuodessa. Vikojen aiheuttajia ei juurikaan tunneta.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Paljon nukkuva lapsi pysyy hoikkana

Lyhyet yöunet lisäävät kilojen kertymistä aikuisilla, mutta sama saattaa pitää paikkansa niinkin nuorilla kuin alle kolmivuotiailla.

Tähän tulokseen tultiin yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa 915 lapsen yöunien pituuksia selvitettiin heidän ollessaan puoli-, yksi- ja kaksivuotiaita. Ylipainoisuutta mitattiin kolmen vuoden iässä, jolloin 83 (9%) lasta oli ylipainoisia. Lapset nukkuivat keskimäärin 12-tuntisia yöunia.

Alle 12 tuntia yössä nukkuvien painoindeksi oli kolmevuotiaana suurempi kuin yli 12-tuntisia unia nukkuvien. Myös ihopoimumittaukset kertoivat lyhyempien unien ja ylipainoisuuden yhteydestä. Varsinainen ylipainoisuus oli kaksi kertaa yleisempää alle 12-tuntisia yöunia nukkuvilla.

Yhteydet eivät selittyneet äitien koulutus- tai tulotasolla, lapsen syntymäpainolla, fyysisellä aktiivisuudella eikä monilla muilla tutkimuksessa huomioiduilla tekijöillä, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Liikunta turvallista raskauden aikana

Liikunnan harrastaminen raskauden aikana ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä ja saattaa jopa vähentää niitä, todetaan hiljattain julkaistussa tanskalaistutkimuksessa.

Tutkimuksessa käytettiin yli 87 000:n vuosina 1996-2002 syntyneen tanskalaisen ja heidän äitiensä rekisteritietoja. Noin neljä äitiä kymmenestä oli harrastanut liikuntaa raskauden aikana.

Liikuntaa harrastaneiden riski synnyttää lapsi ennenaikaisena oli noin viidenneksen pienempi kuin muiden äitien riippumatta liikunnan tyypistä.

Suomessa liikuntaa suositellaan koko raskauden ajaksi, mutta raskasta ja kuormittavaa liikuntaa olisi hyvä ainakin vähentää raskauden loppuvaiheissa. Sopivia lajeja ovat mm. kävely, hölkkä ja uinti. Tähän asti tutkimusnäyttö liikunnan turvallisuudesta on kuitenkin ollut vähäistä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Ylivilkkailla lapsilla paljon uniongelmia

Tarkkaavaisuushäiriöisistä lapsista ehkä jopa kolme neljästä kärsii erilaisista uniongelmista. Monilla lapsilla univaikeudet saattavat osaltaan lisätä ylivilkkautta ja tarkkaavuuden ongelmia.

Tiedot perustuvat australialaiseen kyselytutkimukseen, johon osallistui 239 aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD) potevaa keskimäärin 12-vuotiasta lasta ja heidän vanhempansa. Uniongelmaisilla oli useimmiten vaikeuksia nukahtaa ja toistuvaa aamuväsymystä.

Tulosten perusteella lieviä uniongelmia oli 29 prosentilla ja kohtalaisia tai vakavia 45 prosentilla lapsista. Kohtalaiset ja vakavat uniongelmat liittyivät lasten sosiaalisiin ja psyykkisiin hankaluuksiin ja arkielämän vaikeuksiin. Uniongelmaiset lapset esimerkiksi myöhästyivät muita useammin koulusta ja heidän vanhempansa töistä. Uniongelmaisten lasten vanhemmilla oli myös muita useammin stressiä, masennusoireita tai ahdistuneisuutta.

Koska uniongelmat olivat niin yleisiä, tutkijat pohtivat voisiko niiden ratkaiseminen vähentää lasten ylivilkkautta, keskittymisvaikeuksia ja muita ADHD:n oireita. Tässä tutkimuksessa asiaa ei kuitenkaan voitu selvittää.

ADHD on hyvin yleinen lasten vaiva. Vaikeita oireita on noin 1-2 prosentilla lapsista ja lieviä ehkä jopa yhdellä kymmenestä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Suklaakuuri ei tee terveestä terveempää

Puolentoista kuukauden kuuri flavonoidipitoista tummaa suklaata ja kaakaota ei tee tervettä ihmistä yhtään terveemmäksi, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta.

Tulos on mielenkiintoinen, sillä monet aikaisemmat tutkimukset ovat vihjanneet flavonoidipitoisen kaakaon ja suklaan parantavan mm. verisuonten toimintaa. Viime vuonna julkaistussa pienessä tutkimuksessa flavonoidipitoinen tumma suklaa todettiin myös hyväksi sydänpotilaiden valtimoiden ja verisuonten toiminnalle. Flavonoidien oletetut terveysvaikutukset perustuvat niiden kykyyn vähentää vapaiden happiradikaalien haitallisia vaikutuksia kehossa.

Yhdysvaltalaisten tutkimuksessa 41 yli 60-vuotiasta miestä ja 60 naista sai kuuden viikon ajan päivittäin 37 g flavonoidipitoista tummaa suklaata ja runsaat 2 desilitraa kaakaojuomaa tai suklaata ja kaakaota, joissa oli vain vähän flavonoideja.

Osallistujien verestä mitattiin muun muassa kolesterolipitoisuudet, heidän verenpainettaan seurattiin ja heille tehtiin neuropsykologisia testejä.

Tutkimuksen keskivaiheilla ja lopussa sydämen syke oli flavonoidipitoista suklaata ja kaakaota saaneilla nopeampi kuin verrokeilla, mutta muilta osin ryhmät eivät eronneet toisistaan.

Tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Dieetti korjaa verenpainetta

Ruokavalion muuttaminen on paras laihdutuskeino, jos haluaa laskea painon lisäksi verenpainetta. Myös laihdutuslääkkeet auttavat kilojen karistamisessa, mutta niin laihtuvien verenpaine ei välttämättä laske.

Tiedot perustuvat saksalaistutkijoiden meta-analyysitutkimukseen, jossa tarkasteltiin 48 aikaisemman tutkimuksen tuloksia.

Ruokavaliotaan muuttamalla keskimäärin neljä kiloa laihtuneiden verenpainetautisten systolinen verenpaine laski vuodessa noin 6 mmHg ja diastolinen verenpaine noin 3 mmHg. Myös ravinnon rasvojen imeytymistä vähentävä orlistaattilääkitys liittyi verenpaineen alenemiseen, mutta vaikutus oli vähäisempi: systolinen verenpaine laski 2,5 mmHg ja diastolinen 2 mmHg.

Ruokahalun hillitsemiseen perustuvaa sibutramiini-laihdutuslääkettä syöneet laihtuivat, mutta heidän verenpaineensa ei laskenut ja saattoi jopa nousta.

Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Infektiot eivät välitä perimästä

Geenit ja perimä vaikuttavat moneen asiaan, mutta alttius sairastua vakaviin infektiotauteihin ei näyttäisi olevan yksi niistä. Tähän ainakin viittaa tuore tanskalaistutkimus, jossa käytettiin yli 43 000 henkilön rekisteritietoja.

Tutkimukseen kelpuutettiin henkilöitä, joiden perheenjäsen oli sairastunut invasiiviseen pneumokokkitautiin vuosina 1977-2005.

Samassa taloudessa asuvien riski sairastua pneumokokkitautiin, bakteeriperäiseen aivokalvotulehdukseen, verenmyrkytykseen tai muuhun vakavaan infektiotautiin oli muihin verrattuna seitsenkertainen, mutta tämä havaittiin vain vuoden sisällä perheenjäsenen sairastumisesta. Jos infektioalttius olisi perinnöllistä, olisi riski ollut suurentunut myös muulloin.

Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Antioksidanttilisät eivät pidennä elämää

Antioksidanttilisiä ei kannata syödä ainakaan, jos toivoo niiden suovan lisää elinvuosia. Tuoreen katsaustutkimuksen perusteella on mahdollista, että joidenkin lisien syöminen päinvastoin lisää ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä. Antioksidantteihin lasketaan mm. E-, C- ja A-vitamiinit sekä seleeni, ubikinoni ja flavonoidit.

Katsauksessa analysoitiin 67 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä neljännesmiljoonan ihmisen tiedoista. Samat tulokset raportoitiin JAMA-lehdessä jo viime vuoden alkupuolella, mutta tällä kertaa ne julkaistiin arvostetun Cochrane-kirjaston tietokannassa.

Mahdollisesti haitallisia olivat beetakaroteeni- ja A- ja E-vitamiinilisät. Muut valmisteet eivät vaikuttaneet kuolleisuuteen riippumatta siitä sairastiko niitä nauttivat jotain sairautta vai olivatko he terveitä. C-vitamiinin ja seleenin suhteen tulokset olivat epäselviä, ja niiden osalta asiaa pitää tutkia lisää.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim