Vauva.infon uutiset, artikkelit ja tuoteuutuudet

Täältä löydät uusimmat vauva-, lapsi- ja perheaiheiset uutiset ja artikkelit sekä tuote-uutuuksien esittelyjä. Mikäli sinulla on aiheeseen liittyviä lehdistötiedotteita, artikkeleita tai tuoteuutuuksien esittelyjä, niin voit lähettää ne tänne julkaistavaksi sähköpostilla info(at)vauva.info. Pidätämme oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineistoa.

Vastasyntyneitä kuolee enemmän kotisynnytyksissä

Suunniteltuihin kotisynnytyksiin liittyy sairaalasynnytyksiin verrattuna suurentunut riski siihen, että lapsi menehtyy syntymää seuraavien 28 vuorokauden aikana. Tieto perustuu American Journal of Obstetrics and Gynecoly - lehdessä julkaistuun meta-analyysiin, josta BMJ uutisoi.

Katsauksessa analysoitiin uudelleen 12 kehittyneissä maissa toteutetun tutkimuksen tulokset, joissa verrattiin suunniteltujen koti- ja sairaalasynnytysten turvallisuutta. Tuloksista ilmeni, että suunnitelluissa kotisynnytyksissä käytettiin harvemmin puudutuksia, välilihan leikkauksia tai seurattiin vauvan sydänääntä elektronisesti. Kotona synnyttäneet äidit kärsivät harvemmin tulehduksista, verenvuodosta ja repeämisistä kuin sairaalassa synnyttäneet.

Vaikka kotisynnyttäjät ovat yleensä niin sanotusti pienen riskin synnyttäjiä, oli vastasyntyneisyyskauden kuolleisuus suunnitelluissa kotisynnytyksissä lähes kaksi kertaa suurempi kuin sairaalasynnytyksissä.  Kuitenkin perinataalikuolleisuus, joka oli analyysissä määritelty kuolleena syntyneiden ja synnytystä seuraavien 28 päivän aikana kuolleiden lasten osuudeksi kaikista syntyneistä, oli samankaltainen suunnitelluissa kotisynnytyksissä kuin sairaalasynnytyksissä.

Ero vastasyntyneisyyskauden kuolleisuudessa saattanee tutkijoiden mukaan selittyä sillä, että kotisynnytyksissä käytettiin huomattavasti vähemmän interventioita kuin sairaalasynnytyksissä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vastasyntyneisyyskauden kuolleisuus johtuu usein hapenpuutteesta synnytyksen aikana. Vaikka nyt julkaistuun meta-analyysiin sisällytetyistä tutkimuksista vain osassa oli eritelty kuolemaan johtaneet syyt, näytti siltä, että kotisynnytyksissä suurempi osa kuolemista johtui hengitysvaikeuksista ja epäonnistuneesta virvoittamisesta kuin sairaalasynnytyksissä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
BMJ 2010;341:c3551
http://www.bmj.com/cgi/content/extract/341/jul02_2/c3551

Nuorten nettikiusaaminen jättää jälkensä

Netissä kiusatuksi joutuvat nuoret kärsivät tavanomaista useammin tunne-elämän ongelmista sekä psykosomaattisesta oireilusta kuten vatsa- ja pääkivusta sekä univaikeuksista. Lisäksi heillä on vaikeuksia suhtautua ikätovereihinsa. Myös nettikiusaajilla ilmenee niin ikään ikätovereita enemmän tunneperäisiä ja käytösongelmia, keskittymisvaikeuksia sekä päihteiden käyttöä.

Tulokset perustuvat tuoreeseen suomalaistutkimukseen, jossa yli 2 200 yläasteikäiseltä nuorelta kysyttiin nettikiusaamisesta. Nuorista 4,8 prosenttia kertoi joutuneensa netissä kiusatuksi, 7,4 prosenttia myönsi joskus kiusanneensa ja 5,4 prosenttia oli sekä kiusannut että joutunut kiusatuksi.

Tutkijat havaitsivat, että kiusatuksi joutuminen ja kiusaaminen liittyivät nuorten psyykkiseen ja psykosomaattiseen oireiluun. Vaikeimmin oireilivat ne nuoret, jotka sekä kiusasivat että joutuivat kiusatuiksi. Niin nettikiusaajat kuin kiusatut tunsivat koulussa olonsa turvattomammaksi kuin muut ikätoverit. Erityisen turvattomaksi olonsa tunsivat ne nuoret, joita aikuiset, ryhmät tai nimettömäksi jääneet olivat kiusanneet.

Kuvagallerioissa, keskustelupalstoilla, chateissä ja blogeissa tapahtuva kiusaaminen eroaa tietyiltä osin tavallisesta koulukiusaamisesta. Vaikka nettikiusaamiseen ei liity fyysisen väkivallan uhkaa, saatetaan netin kautta saavuttaa kiusaamiselle suurempi yleisö ja kiusaaja voi pysytellä tuntemattomana. Nettikiusaaminen on myös usein joko alkua tai jatkoa koulukiusaamiselle. Tutkijoiden mukaan tarvitaankin uusia keinoja puuttua todennäköisesti vielä yleistyvään nettikiusaamiseen ja sen ehkäisyyn.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
Archives of General Psychiatry 2010; 67:720-728
http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/content/abstract/67/7/720

Synnyttäminen saattaa edistää valtimoiden ahtautumista

Synnyttäneiden naisten riski sairastua sepelvaltimotautiin ja aivohalvauksiin tiedetään lapsettomien riskiä jonkin verran suuremmaksi. Yhteys saattaa selittyä valtimoiden ahtautumisella, suomalaisaineisto paljastaa.

Stroke-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kaulavaltimot ahtautuivat enemmän naisilla, jotka synnyttivät yhden tai useamman lapsen kuuden vuoden seurannan aikana, kun heitä verrattiin muihin naisiin tai samanikäisiin miehiin.

Kaulavaltimo ahtautui yhtä synnytystä kohden saman verran kuin naisilla yleensä todettiin vuodessa.

Synnyttäminen liittyi myös hyödyllisen HDL-kolesterolin ja apolipoproteiini A-I:n ja B:n vähenemiseen sekä vyötärölihavuuden lisääntymiseen, mitkä kaikki voivat suurentaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Perinteiset riskitekijät kuitenkin selittivät yhteydestä vain osan, mikä viittaa siihen, että itse raskaus saattaa vaikuttaa valtimoiden terveyteen.

Tutkimukseen osallistui tuhat noin kolmikymppistä naista ja vajaat 800 samanikäistä miestä. Kuuden vuoden seurannan aikana noin 200 naista synnytti yhden lapsen ja runsaat sata naista kaksi tai useampia. Kansainvälisessä tutkijaryhmässä oli mukana Turun ja Tampereen yliopistojen tutkijoita.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2010;41:1332-1337)
http://stroke.ahajournals.org/cgi/content/abstract/41/7/1332

Lievä ennenaikaisuus ei haitaksi lapselle

Muutama viikko ennen laskettua aikaa syntyvät lapset pärjäävät aivan yhtä hyvin kuin täysiaikaisena syntyneet, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Sen perusteella raskausviikoilla 34 - 36 terveinä syntyneiden kognitiiviset kyvyt, sosiaaliset taidot, tunne-elämä ja käytös eivät juuri eroa raskausviikoilla 37 - 41 syntyneistä. Tämä todettiin lasten ollessa 4 - 15-vuotiaita.

Tulokset ovat osin ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa lievä ennenaikaisuus on yhdistetty mm. kehitys- ja käytösongelmiin. Yhdysvaltalaisten tulokset olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine -lehdessä, ja siihen osallistui 298 lasta, joista 53 oli syntynyt raskausviikoilla 34 - 36.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine 2010;164:525-532)
http://archpedi.ama-assn.org/cgi/content/abstract/164/6/525

Kaltoinkohtelu lapsuudessa lisää verenpainetaudin vaaraa

Fyysinen tai seksuaalinen väkivalta lapsuudessa tai nuoruudessa voi johtaa verenpainetaudin kehittymiseen, yhdysvaltalaistutkimuksesta käy ilmi. Kaltoinkohtelu on aiemmin yhdistetty mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja masennukseen.

Tutkimusta varten haastateltiin 68 000 naista, joista 64 % kertoi kokeneensa jonkinasteista fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa alle 18-vuotiaana. Verenpainetauti oli heillä selvästi yleisempää kuin muilla naisilla.

Yhteys ei selittynyt tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, perinnöllisellä verenpainetaudin alttiudella, vähäisellä liikunnalla tai ehkäisypillereiden käytöllä. Sen sijaan ylipainon huomioiminen heikensi yhteyttä noin 50 %, tutkijat havaitsivat.

Verenpainetauti oli kaikista yleisin naisilla, jotka olivat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi lapsena ja nuoruudessa tai toistuvasti pahoinpidellyksi. Heillä yhteys havaittiin riippumatta ylipainosta.

Tutkimus on suurin ja laadukkain aiheesta tehty selvitys. Yhdessä aikaisempien tutkimusten kanssa se vahvistaa lasten ja nuorten hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun vahingoittavan pysyvästi uhrien terveyttä.

Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology and Environmental Health -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Epidemiology and Environmental Health 2010;64:413-418)
http://jech.bmj.com/content/64/5/413.abstract

Vauvojen maha-ahtaumat pitkälti perinnöllisiä

Tanskalaistutkijat ovat saaneet todisteita vauvojen mahanportin ahtauman, vakavan suolistovaivan perinnöllisyydestä.

Tanskalaiset selvittivät ahtauman periytyvyyttä tarkastelemalla lähes kahta miljoonaa vuosina 1977 - 2008 syntynyttä tanskalaista. Heistä 3 400 leikattiin mahanportin ahtauman takia ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Ahtaumat olivat selvästi tavallista yleisempiä lapsilla, joiden monotsygoottinen eli samasta munasolusta kehittynyt kaksonen oli kärsinyt samasta vaivasta. Lähes puolet heistä sai ahtauman. Eri munasoluista kehittyneistä kaksosista joka kolmastoista sairastui, jos kaksossisarus oli sairastunut.

Monotsygoottisten kaksosten ahtaumariski oli peräti 200-kertainen ja eri munasoluista kehittyneiden kaksosten ja tavallisten sisarusten sekin 20-kertainen, kun heitä verrattiin vauvoihin, joiden perheessä ei esiintynyt mahanportin ahtaumaa. Perinnöllinen riski ulottui tätäkin kaukaisempiin sukulaisiin, tutkijat kirjoittavat. Kaikkiaan perimä selitti melkein yhdeksän tapausta kymmenestä.

Mahanportin ahtaumassa terveen lapsen mahanportti ahtautuu niin, ettei ruoka pääse siirtymään mahasta eteenpäin. Ahtauma kehittyy noin 1 - 3 vauvalle tuhannesta, yleensä 2 - 8 viikon iässä. Se voi olla hengenvaarallinen ja vaatii leikkauksen parantuakseen.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2010;303:2393-2399)
http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/303/23/2393

Päiväkotihoito saattaa ehkäistä imusoluleukemiaa

Äkillinen imusoluleukemia näyttäisi olevan harvinaisempi lapsilla, jotka laitetaan päiväkotihoitoon. Yhteys on havaittu monissa tutkimuksissa aiemminkin ja viittaa infektioiden osuuteen taudin synnyssä.

Kalifornian, Washingtonin ja Yalen yliopistojen tutkijat yhdistivät neljäntoista aikaisemman tutkimuksen aineistot ja havaitsivat päiväkotilasten sairastuvan neljänneksen epätodennäköisemmin kuin kotona hoidettujen.

Päiväkodissa lapsi altistuu infektioille varhain, mikä vahvistaa immuunijärjestelmää ja siten suojaa tekijältä, joka mahdollisesti laukaisee leukemian, tutkijat arvelevat.

Suomessa leukemiaan sairastuu vuosittain noin viisikymmentä lasta. Suurin osa lapsipotilaista paranee pysyvästi parin vuoden hoidolla.

Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(International Journal of Epidemiology 2010;39:718-732)
http://ije.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/39/3/718