Vellamo

Kiitos

*viuh vauh*

Onnittelut kaikille vauvansa saaneille! On ne vaan niin ihania! Meidän pikku-ukko saapui tähän maailmaan 4.9.2009 klo 1.18. Kokoa ukkelilla oli 3380g ja 49,5 cm, pipo 33,5 cm. Pikkumies on valloittanut äidin ja isän ihan totaalisesti

Rv 40+0 kontrollikäynnillä oli kohdunkaula hävinnyt kokonaan ja kohdunsuu auki 2 cm. Synnytys käynnistyi samana päivänä epäsäännöllisillä supistuksilla ja muuttuivat säännöllisiksi klo 17, josta katsottiin synnytyksen alkaneen. Avautumis vaihe kesti minulla 6 tuntia ja 20 minuuttia. Esikoisen siis synnytin.

Kävimme rakenneultrassa yksityisellä rv 18+6. Tuolloin lääkäri sanoi, että näyttää tytöltä, mutta poikahan sieltä tupsahti. Itselle tuli melkein heti tuon rakenneultran jälkeen tunne, että vauva on poika. Tunne oli todella vahva, enkä ostanyt mitään tyttöjen juttuja. Ja tosiaan poikahan meille sitten tuli

Rv 38+6 saatiin painoarvio ultralla 3200g ja saman suuntaisen arvion lääkäri sai ultralla samana aamuna (rv 40+0) kuin synnytys alkoi. Poika painoi syntyessään seuraavana yönä 3380 g. Aika lähelle meni siis tuo painoarvio.

Kävin aamulla äitpolilla kontrolli käynnillä klo 9.30 ja sen reissun jälkeen alkoi supistelemaan epäsäännölllisesti. Säännöllisiksi supistukset muuttuivat klo 17 iltapäivällä ja siitä katsottiin synnytys alkaneeksi. Poika syntyi sitten yöllä klo 1.18.

Esikoiseni syntyi rv 40+1. Synnytys käynnistyi laskettuna päivänä ja poika syntyi siis 40+1 himpun verran puolenyön jälkeen. Melko täsmällinen vauva siis

Synnytin esikoiseni viikko sitten. Synnytys eteni todella nopeasti, avautumis vaihe 6 tuntia 20 minuuttia, joista n. neljä tuntia ehdittiin olla sairaalassa. Kotona kivunlievityksenä kävin suihkussa ja pidin lämpöpakkausta vatsan päällä. Sairaalassa samoin sain lämpöpakkauksen. Muuta kivunlievitystä ei sitten ollutkaan, kun en semmoisia ehtinyt saamaan, joten ihan oli luomusynnytys. En kokenut kipuja kyllä missään vaiheessa niin koviksi, että olisin ollut valmis ottamaan epiduraalipuudutuksen. Epiduraali oli nimittäin ainoa asia, jota pelkäsin synnytyksessä onneksi sitä ei sitten edes tarvitukaan. Pahin kipu oli varmaan se, kun ponnistusvaiheessa molempien jalkojen takareidet kramppasivat yhtäaikaa. Synnytys oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, eikä ponnistusvaiheestakaan jäänyt mitään traumaa, vaikka se olikin pitkä (2 tuntia) ja rankka vauvan virhetarjonnan vuoksi.

^ ne miehet

^ No ilman muuta Meille lääkäri sanoi inssin jälkeen, että kotona sitten lisää harjoittelua

jenskulla tosi kivat värit tuossa torkkupeitossa! Antsan neulomat villapökät on kans tosi makeen väriset Mulla on vauvalle villatakki vielä ihan vaiheessa...no jospa sitten äitiyslomalla ehtisi tekemään valmiiksi. Pitäsi varmaan tuoda kuva tänne pari päivää sitten värkkäämästäni uudinverhosta vauvan sänkyyn.

Ikeassa on ainakin näitä Barnslig harsoja 3 kpl/paketti. Väreinä tämä punainen ja sitten sini-vihreä. Name it:in mallistossa on myöskin värikkäitä harsoja, muistaakseni puna- ja sinisävytteisinä paketteina. Näitä harsoja saa varmaan Name it:ä myyvistä liikkeistä. Ja sitten kuviollisia harsoja löytyy varmasti eri lastentuotteita myyvistä verkkokaupoista. Googlettamalla varmasti löytyy.

^No, ei kai se neuvolantäti saa semmosesta hermostua. Luulisi, että on vaan mielissään, jos on itse kiinnostunut omista tuloksista ja hoidosta. Yleensä nuo rasituksen tulokset ovat valmiit seuraavana päivänä.

^ Insuliiniannostukset voi tosiaan kuulemma nousta aika korkealle. Muistelen, että se kätilö sanoin mulle, että jopa 60 yksikköä voi joutua pistämään. No, olen nyt kaksi iltaa pistänyt tuolla 16 yksiköllä ja tänä aamuna paasto oli 5,1 eli jospa se siitä alkaisi taas tasoittumaan Toivottavasti huomennakin olis tuo aamupaasto ok, niin ei tarviis alkaa soittelemaan äitipolille taas.