Myytti

Jäsen
  • Content count

    20
  • Joined

  • Last visited

About Myytti

  • Rank
    Tavis

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meillä poika oli vastasyntyneenä ilmetty isänsä. Kolmeen kuukauteen mennessä häneen ilmaantui piirteitä minun veljestäni. Nyt on taas enemmän isänsä näköinen, mutta tietyt ilmeet näyttävät veljeltäni. Minua vauvassa ei juurikaan näy, mutta jos katson omia vauvakuvia, minussa näkyy joissain ilmeissä vivahteita, jotka näyttävät tutulle, pojallani on juuri samoja. Mutta en tunnista niitä toisinpäin, eli ennemmin minä näytän kuvissa pojaltani kuin poikani minulta. (Saiko kukaan selvää)... Poika myös kasvaa aivan kuten isänsä. Joka kuukausi pojalla ja isällä on ollut pituus ja painoeroa vain jotain 20-500g ja 0,5-0,8cm. Kun taas minä olen ollut 8kk iässä samankokoinen kuin poikani jo 3kk iässä... Ihan vastasyuntyneenä poika piti usein käsiään ristissä rintansa päällä. En ollut koskaan nähnyt kenenkään vauvan tekevän niin, paitsi mieheni hänen vauvakuvissaan. Olen vasenkätinen ja epäilen että poika on myös. Kurottelee vasemmalla kädellä enemmän esineitä, tarttui sillä ensimmäisenä esineeseen. Ja jos tavoiteltava tavara on oikealla puolella, kurottaa sen myös vasemmalla, mutta jos tavara on vasemmalla puolella, vain vasemmalla kädellä. Paukuttaa myös pöytää aina vasemmalla kädellään. Minä aivastan aina monta kertaa peräkkäin, ja sitä tekee vauvakin, koskaan vielä ei ole aivastanut vain yhdesti, ja ennätys taitaa olla 9 kertaa putkeen.Isänsä selviää yhdellä. Toissayönä heräsin kummalliseen ääneen, ja katsoin vauvaa, niin se nauroi ääneen umpiunessa. Minä teen sitä ihan samaa. Ainiin, ja minulle tulee hikka aina kun nauran paljon, eikä koskaan mistään muusta syystä. Miehelleni vain jos syö jotain kuivaa ruokaa. Poikani on tässäkin asiassa tullut minuun, hikka tulee innostumisesta ja naurusta. Hauskaa seurata näitä.
  2. Minä olen tuntenut kans. Luulen että ilmaa suolistossa poksumassa eteenpäin. Olen miettinyt että olikohan osa vauvan potkuistakin väärin tulkittua ilman kiertämistä. Aavemaista jokatapauksessa!
  3. Täysin samaa mieltä. Ja se, että en saanut epiduraalia, niin silti supistukset ja ponnistaminen eivät olleet niin kamalan kipeitä, kuin mitä olin etukäteen kuvitellut niiden olevan. Se, miten kivutonta loppupeleissä on alakerran toisen asteen repeämät. Se miten NOPEASTI siitä täydellisestä räjähdyksestä toipuu, miten äkkiä tikit ja alapää paranee. Se, miten äkkiä voi unohtaa millaista se kipu oikeastaan oli. Se, miten minun kokoiseen kirppuun pystyi mahtumaan niin iso vauva. Se, että vauva olikin poika. Se miten sydämellisiä, empaattisia ja ammattitaitoisia olivat synnytystä ja minua osastolla hoitaneet lääkärit ja kätilöt, paitsi töykeä ja osaamaton anestesialääkäri.
  4. rv 41+0
  5. Meille sanottiin rakenneultrassa rv 19+3 että ois tyttö, ja poikahan sieltä tuli
  6. Supistukset alkoi kolmelta aamuyöllä.
  7. Minä: 3170g, 48cm, kahta päivää ennen laskettua päivää. Mies: 4650g, 53cm, viikon yli LA:n. Poikamme: 3850g, 53cm, viikon yli LA:n.
  8. Meidän pojalla 150-170, joskus ilmeisesti nukkuessa 145.
  9. Minä olin muistaakseni viikolla 8 kaverini polttareissa, ja viikolla 10 häissä. Polttareita vietettiin yhden tytön kotona ja tarjoiuduin boolivastaavaksi.Vein boooliainekset ja omat saunavermeet sinne valmiiksi. Booli oli punaista karpalomehuun ja mansikkalikööriin tehtyä. Omassa kassiss oli tuota karpalomehua pullossa. Otin aina boolia näkyvästi, menin vessaan vaivihkaa, kaadoin boolit viemäriin ja tilalle mehua. Täydestä meni. Häissä olin sitten kuski, ihan oikeasti, ja täydestä meni sekin häissä. -Kotiin kun päästiin, piti parille yöpyvälle häävieraalle kertoa, että mistä syystä oksennan, etten suinkaan juuri ajanut kännissä
  10. Ja niin, saimme siis pojan.
  11. Minä sain 3850g, 53cm pojan rv 41+0. En syönyt herkkuja loppuraskausaikaan, alkuun ne etoikin. Karppailin myös, eli en syönyt riisiä, perunaa, pastaa, leipää jne. Olen itse ollut n 3 kilon pintaan ja 48 cm, ja nykyisin olen 156cm pitkä. Siksi ajattelin että poika oli iso, nähtynä siihen minkäkokoinen itse olen. Raasu syntyikin ihan niskat vinossa, ei varmaan enää alakäyrillä olevaan pieneen mahaani kunnolla mahtunut. Mutta mieheni on sitten ollutkin 4,6kg ja 53cm syntyissään ja on nyt 188cm. Poikamme kasvaa muutenkin kuten isänsä, mitat ovat tähänmennessä heittäneet joka kuukausi vain puolella sentillä ja 400 grammalla poikamme voitoksi. Geeneissä on siis tämä tapaus, en usko että olisi voinut syömisilläni kasvaa. Tosin, miten isoksihan olisi kasvanutkaan, jos sitä sokeria oisin puputtanut!
  12. Minulla näin: * Vatsasi on levinnyt sivulle. * Vatsasi on pystyssä, eikä se näy takaapäin. * Mielesi tekee makeita ja herkkuja ja hedelmiä. * Himoitset suolaista ruokaa, lihaa ja juustoa. *Olit yhdynnässä muutamaa päivää * Olit yhdynnässä ovulaatioaikaan. ennen ovulaatiota. * Viiva vatsassasi päättyy napaan. * Viiva vatsassasi jatkkuu aina rintojen korkeudelle. *Ei ole mitään viivaa! * Vauva potkii hillitysti. * Vauvan potkut ovat voimakkaita. *Edellinenkin lapsesi on tyttö. * Odotat esikoistasi tai edellinenkin lapsesi on poika. *Ei lapsia ennestään. * Voit pahoin raskauden alussa ja näytät nuutuneelta. * Et kärsi pahoinvoinnista ja hehkut kauniina. * Olitte stressaantuneita lasta tehdessänne. * Elitte leppoisaa elämänvaihetta lasta siittäessä. * Säärikarvasi kasvavat samaa vauhtia kuin ennenkin. * Säärikarvasi kasvu on kiihtynyt. * Kätesi on aiempaa pehmeämmät. * Kätesi kuivuvat helposti. * Vauvasi sydämen syke on yli 140. * Vauvasi sydämen syke on alle 140. * Olet normaalia kiukkuisempi. * Olet rauhallinen ja hyväntuulinen. * Vauvasi hikottelee usein. * Vauvan isä lihoo odotusaikanasi. * Vielä ei kumpaakaan. * Ikenet verestävät odotusaikanasi. * Jalkasi ovat aiempaa kylmemmät. Ei kumpaakaan. Meille on ultran mukaan tulossa tyttö. Ja enemmän näyttää kyllä tyttömerkkejä olevankin. Vahva tyttötunne olikin alusta saakka.