emmi

Hieno ketju! Onneksi bongasin. Meillä ei lapsukaisilla ole pieni ikäero, tai no 3,5 vuotta.Onko se sitten suuri vai pieni. Mutta täytyy myöntää, että meillä ei oikeesti ole YHTÄÄN aikaa, siis yhteistä aikaa. On lapset ja miehen epäsäännölliset työajat. Nytkin töissä, enkä tiedä millon tulee. Mutta sepä nyt näkyy pahastikin meidän väleissä. Haluisin saada välimme kuntoon, ettei tää kaikki kaadu. Mutta miten? kelle vien lapset? Kuka hoitaa miehen työt? Mitä tehdään sitten kun tämä ihme joskus tapahtuu, että päästäis olemaan ees hetki kahestaan En tiiä. Iskee taas epätoivo.

Me oltiin silja symphonylla kun poika oli 4,5 kk. oltiin commodore hytissä, ja siihen kuuluvalla loungella käytiin eväät lämmittämässä. Tosin tuo lounge menikin ennakkotietojemme vastaisesti yöksi kiinni, joten ongelmia olisi tullut, mikäli ei olis sillon öitä pärjätty tisumaidolla. Näin kyllä yhden äidin käyvän illalla kymmenen aikaan sieltä loungelta kiehuvan kuumaa vettä termariin, eli heillä oli homma ratkaistu niin. Hyttiin saatiin pojalle matkasänky, ja tosiaan siinä nukkui elämänsä eka yön yhdellä syötöllä Eli yökukkujat, ei kun laivalle Muuten todella hyvin pärättiin. Buffettiin varattiin pöytä nurkkauksesta, joka me sitten ystäväperheen (heillä 3kk vanha mukana) kanssa vallattiin Henkkareita ei pojalla ollut, eikä kukaan kysellyt. Siljan asiakaspalvelusta sanottiin, ettei tarvii. Tosin minä näin etukäteen painajaista siitä että joku ruotsalainen väitti poikaamme omakseen, eikä me pystytty asiaa todistamaan

Lämpimät onnittelut kaikille plussanneille.. Oih, hieman haikeana ja kademielisenäkin täällä taustailen ystävä kertoi tänään heille tämän vuoden puolella syntyvän vauvan. Oon niin onnellinen heidänkin puolestaan. Teke varmaan hyvää tää ystävän odotuksen seuraaminen ja vauvapalstalla seikkailu minun orastavalle vauvakuumeelle

Meidän pojalla on jopa viisi "virallista" kummia ja yksi joka ei kuulu kirkkoon. Pappi kirjoitti muille kummitodistuksen, mutta kirkkoon kuulumattoman kummitodistuksen kirjoittamisen jätti meille.

Minä lasken viihteellä käymiseen kaikki vanhempien keskinäiset jutut, kuten leffat, ulkona syömisen ja tietty sit sen baari reissunkin Me päästään mielestäni aika harvoin mihinkään, kun ei oo oikeen ketään kuka ottais lapset. Esikoinen oli eka kertaa pois silmistäni pidempään kun tunnin sillon kun oli jo vähän yli yks vuotta. sillon äitini "uskalsi" ottaa tytön yökylään. Nyt en oo käyny missään puoleentoista vuoteen. (Poika on 6,5kk) Mies on kylläkin käyny muutamaan otteeseen kavereilla saunomassa tai sit baarissa. Se hälle suotakoon, kun on sitä menemistä selvästi rajoittanut Mielelläni toki voisin jo nyt antaa lapset vaikka mummille ja ukille hoitoon, mutta eipä nuo oo tarjoutuneet. Olis kiva ees yks ilta olla miehen kaa kaksin, saunoa ja ottaa pari siideriä. Minä kun olen tuossa alkoholissa niin vahvasti sitä mieltä, että sillon kun lapset minun silmieni alla, niin en ota sitä yhtäkään Joten help help, jo parisuhteenkin kannalta, tartteisin pienen irtioton arjesta.

Olin 22 kun esikoinen syntyi. Minulla määräaikainen työsopimus ja miehellä vakituinen. Vuokralla asutiin kun ei ollu mieleistä kotia osunu kohalle *muoks. ja mies oli esikoisen syntymän aikaan 26