mekh

Aktiivijäsen
  • Content count

    963
  • Joined

  • Last visited

About mekh

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • ICQ
    0

Recent Profile Visitors

1864 profile views
  1. Mä oksensin esikoista odottaessa 10 viikkoa ja nyt kuopusta odottaessa 6-7 viikkoa oikeastaan kaiken eli oikeastaan mikään ei niinä viikkoina pysynyt sisällä. Esikoista odottaessa ainoa, mikä yleensä vähän maistui oli neljänviljanpuuro voisilmällä ja nyt kuopusta odottaessa joskus upposi mustikkakeitto ja näkkäri. Maitotuotteet ja lihatuotteet oli mulla ekana inhokkilistalla ja kaikki haiseva tai makea syöminen.
  2. Oi, nyt vasta huomasin tämän. Ihana idea. Vaatteita näyttää listan mukaan olevan jo tosi hyvin, mutta mulla olisi pari kassillista vaatteita odottamassa siirtoa jonnekin; tähän voisin hyvin lahjoittaa. Mitä vielä kannattaisi antaa, osaatteko sanoa eli mitä vielä puuttuu? Jos oikein katsoin, niin kuumemittaria ei vielä ollut. Meillä olisi ylimääräinen, avaamattomassa pakkauksessa. Toinen, mitä listassa ei ollut, mitä mulla olisi tarjota, on pinnasängyn reunapehmuste. Jos nään talviunen ensi viikolla vauvatreffeillä, voisin antaa suoraan hänelle noita tavaroita. Jos en nää, niin sitten heti joulukuun alussa voisin toimittaa Ellalle (asutaan kuitenkin samassa kaupungissa, niin voisin käydä autoajelulla sielläpäin).
  3. JS

    Me saatiin perhevalmennuksessa lomake, ja toivomuksena oli, että se otetaan täytettynä mukaan synnytykseen. Näin mä tein.
  4. JS

    Multa myös Jorvi saa vain kehuja. Mulla oli synnärillä tosi kivat kätilöt. Varsinkin se ensimmäinen, joka palveli meitä 14 tuntia, osasi toimia just mulle sopivalla tavalla, vaikken ollut osannut siihen toivelappuun juuri mitään toiveita edes kirjoittaa. Yökätilökin oli mukava eikä lääkäreistäkään oo pahaa sanottavaa. Ja lapsivuodeosaston kätilöt oli myös asiansa osaavia ja mukavia. Mä synnytin huhtikuun lopulla, jolloin ulkona ei vielä edes ollut kuuma ja itse asiassa oli melko sateista. Silti meijän perhehuoneessa oli aivan tajuttoman lämmin. Mä hikoilin koko ajan ja pidin yöllä märkää pyyhettä lähellä, että pystyin sillä viilentämään itseäni, kun en päässyt ekana vuorokautena ylös sängystä. Vauvaa lämpö ei tosin tuntunut haittaavan. Vaippasiltaan oli aina käärittynä kapaloon. Ja täytyy vielä sanoa, että raskauden aikana ollessani Jorvissa kahteen otteeseen tiputuksessa, sain silloinkin hyvää hoitoa. Tuolloin kyseessä oli mun ekat sairaalayökokemukset ja niistä jäi hyvä mieli.
  5. ^Mä seuraan tätä ketjua edelleen. Kirjoitanpa tähän kokemuksestani, vaikken tiedä, auttaako se yhtään. Mun kaksi ensimmäistä raskautta (molemmat koeputkialkuisia) päätyi keskeytyneeseen keskenmenoon. Ensimmäinen todettiin jo ar-ultrassa ja siitä oli jotenkin suht helppo päästä yli, varsinkin kun uskoin, että pianhan tässä raskaudutaan uudestaan, kun eka järeämpi hoito kerta toi plussan. No, tokaan raskauteen meni ekasta 1 vuosi ja 5 kk ja paljon alkionsiirtoja. Toinen raskaus oli ar-ultrassa normaali ja oltiin onnemme kukkuloilla mutta sitten nt-ultrassa todettiin kkm. Molemmat kkm:t on tullut ihan puskista, sillä mulla on ollut pahoinvointia eikä oireet olleet vähentyneet. Ekalla kerralla mulla ei toiminut lääkkeelinen tyhjennys, joten jouduin myös kaavintaan, tokalla kerralla lääkkeellinen tyhjennys toimi mutta vuosin melko monta viikkoa sen jälkeen aina epäsäännöllisin väliajoin. Toinen keskenmeno hajotti mut hetkelliseksi sisältä. Sain silloin sairaalasta mukaani hoito-ohjelapun ja jotain muuta papereita ja yhdessä niissä oli psykologipalvelun numero. Kävinkin sitten neljästi psykologin kanssa juttelemassa ja se auttoi siihen hetkeen. Paljon voimia ja jaksamista keskenmenon kokeneille. Kultajoki, toivottavasti tyhjentyminen sujuu hyvin.
  6. Mulle on sanottu yksityisellä puolella, että todettu raskaus (labrakoe tai ultra, ei raskaustesti) riittää nollaamaan hoidot.
  7. Mulla on nyt viikkoja 36+3 ja takana 10 ultrauskertaa: 7+3 ar-ultra yksityisellä 10+2 päivystyskäynti hyperemesiksen takia 11+3 nt-ultra 13+0 päivystyskäynti hyperemesiksen takia 14+3 mielenrauhaultra yksityisellä 15+5 ylimääräinen käynti kunnallisella puolella (sain sen kohonneiden labra-arvojen takia) 20+5 rakenneultra 23+1 päivystyskäynti kaatumisen takia 27+5 sukupuoliultra yksityisellä 35+6 neuvolalääkärillä vauvan asennon varmistaminen
  8. Me ollaan myös selittämättömän diagnoosin saaneita eli mitään vikaa ei löydetty. Lääkäri aina jaksaa ihmetellä, kun mulla on säännöllinen kierto, follit kehittyy hyvin ja limakalvo on aina ollut hyvä ja miehen tavara hyvää, että miten se raskaus ei luomusti ala. Jätän tällä kertaa allekirjoituksen näkyviin (yleensä piilotan sen täällä lapsettomuuspuolella), kun siinä näkyy meijän historia. Me mentiin tutkimuksiin vuoden yrittämisen jälkeen ja koska vikaa ei löytynyt, ei julkinen puoli suositellut hoitojen aloittamista vielä. Kun hoidot sitten kahden vuoden yrittämisen jälkeen aloitettiin, tehtiin julkisella puolella kolme ovulaation induktiota. Näin jälkeenpäin (ja nykyisellä tietämyksellä) olisin vaatinut niiden yhteyteen inssit mutta silloin en sitä osannut vaatia. Sitten saatiin lähete IVF-jonoon, jolloin siirryttiin yksityiselle, jossa tehtiin ensin yksi inssi ja sitten jatkettiin suoraan IVF:ään. Ekassa IVF:ssä saatiin 8 alkiota ja raskauduin jo tuoresiirrosta. Se todettiin kuitenkin keskeytyneeksi jo ar-ultrassa. PASeista ei alkanut raskautta. Toka IVF tehtiin lyhyellä kaavalla ja saatiin vain kolme alkiota. Kolmas IVF tehtiin taas pitkällä kaavalla ja saatiin 9 alkiota. Kolmannen IVF:n ekasta PASista raskauduin mutta se todettiin keskeytyneeksi nt-ultrassa. Sen jälkeen meille tehtiin myös keskenmenotutkimukset, joista ei myöskään löytynyt mitään selitystä. Viimeisestä eli viidennestä sen satsin PASista alkoi tämä raskaus. Me oltiin jo henkisesti varauduttu neljänteen Ivf:ään menoon. Oon samaa mieltä Kullan kanssa tuosta eli hoitojen toisto on ollut raskainta. On vain pitänyt koko ajan uskoa, että joskus onnistuu ja tahkota alkionsiirtoa alkionsiirron perään.
  9. Ei varmaan lohduta tää mun kirjoitus yhtään. Mulle sanottiin ensin, että helpottaa, kun 12 viikkoa tulee täyteen. Ei helpottanut. No, helpottaa, kun tulee 14 viikkoa täyteen. Ei helpottanut. Sitten asiantuntijat lopettivat arvailun. Lopetin päivittäisen oksentamisen, kun 16 viikkoa tuli täyteen. Ja mähän kävin siis tipuksessa rv 10 ja rv 13, kun kuivuin sen verran paljon ja painoa tippui 12 kg. Ja olin yhteensä 5 viikkoa sairalomalla. Kun 16 viikkoa tuli täyteen, oon oksentanut enää vain satunnaisesti, nykyään ehkä noin kerran viikossa. Iltaisin mulla on edelleen huono olo mutta se ei juurikaan haittaa, kun pystyn kuitenkin syömään ihan hyvin.
  10. Tänään kanavalta Fem klo 22. Dok: Mother India Naimisissa olevalle intialaiselle naiselle lapsettomuus on häpeä. Jhuma ja Niladri ovat olleet naimisissa kahdeksan vuotta, eikä heillä ole lapsia. Uusin lääketiede antaa heille toivoa.
  11. ^Meillä mies vei aikoinaan sperman aamulla ja mun toimenpideaika oli jotain klo 10.40. En sitten tiedä, onko klinikkojen välillä eroja käytännöissä.
  12. Me asutaan Espoossa. Paperissa (ja netissä) olevissa yhteystiedoissa luki muistaakseni psykologin ajanvaraus mutta tyyppi taisi olla psykiatrinen sairaanhoitaja. Mulle sinänsä oli sama, millainen koulutus hlöllä oli, koska meillä synkkasi ja sain sieltä apua. Sinne oli erillinen ajanvarausnumero mutta sinne varattiin aika tavallaan terveysaseman eikä sairaalan kautta. Ja niistä käynneistä ei mennyt mitään maksua.
  13. Mulla todettiin tammikuussa toinen kkm ja hajosin, koska ar-ultrassa oli kaikki ollut hyvin. Ultraavasta sairaalasta mukaani saamissa papereissa oli numero psykologin ajanvaraukseen ja soitin sinne. Soitin siis ihan tammikuun lopussa ja ensikäynti oli kuukauden päästä. Olisin saattanut saada ajan nopeamminkin, koska itkin koko puhelun ajan ja kuulostin tosi hajonneelta. Juttelin psykologin kanssa pääasiassa lapsettomuudesta. Kävin neljä kertaa ja jos tarvetta olisi ollut, käyntejä olisi jatkettu. muoks. Eli mä kyllä suosittelen juttusila käymistä, jos sellaista palveluja on tarjolla. Pitää vaan tosiaan varautua siihen, että aikaa ei saa ihan heti. Eikä keskenmenot välttämättä ole ko. psykologin vahvinta osaamisaluetta. Ei se käynti silti hukkaan mene. Mua ainakin auttoi, kun sain purkaa mieltäni jollekin ulkopuoliselle ja sain joitain käyttökelpoisia toimintamallejakin. Mut yllätti täysin se, että tämä palvelu on täysin maksuton.
  14. Pahoittelut ja voimia! Me haluttiin jo toisen keskenmenon jälkeen tutkimuksiin, kun muutenkin on tuossa raskautumisessa tarvittu apua. Ollaan lapsettomuusklinikalla, yksityisellä, ja siellä lääkäri ehdotti normaalien kromosomi- ja hyytymistekijätestien lisäksi myös noita kilpirauhasvasta-aineiden tutkimista. Lääkäri kertoi, että km-riski kasvaa mutta ei me sen enempää asiasta juteltu enkä tajunnut kysyäkään.
  15. En osaa vastata kuin tuohon hintaan. Me ollaan oltu lapsettomuushoidoissa Väestöliitolla ja toisen keskenmenon jälkeen tehtiin siellä keskenmenotutkimukset. Hyytymistekijätutkimukset maksoivat ilman Kelakorvausta 318 euroa. En osaa sanoa, paljonko se on korvauksen jälkeen, koska samassa laskussa oli paljon muitakin juttuja eikä siinä ole eritelty, mistä on tullut minkäkin verran korvauksia.