Iridessa

Keskustelu jatkukoon täällä

Juuri kotiuduttiin Siljan päivä Tukholmassa -risteilyltä ja tässä omat plussat ja miinukset. (Matkaseurana siis 5 kk ikäinen vauva ja rattaat) Laivalla: + tungoksessa mahtui hyvin liikkumaan, kun vauva oli kantorepussa. + rattaat mahtuivat hyvin mukaan buffettiin. Tosin mainitsimme rattaista jo varausvaiheessa ja kävimme vielä varmistamassa pöydän heti laivalle tullessa. + maidon/ruuan saa käydä lämmitämässä itse Silja Landissa klo 22.00 asti, sen jälkeen mikro löytyy ainakin Fast Lane -ravintolasta. +/- laivalta löytyi vain koon 4 vaippoja (jos siis olisi sattunut omat loppumaan kesken) + Tukholman terminaalissa todella helppo liikkua rattaiden kanssa. Ei tarvetta hisseille eli ei jonottamista! - Helsingin päässä "pakko" käyttää hissiä terminaalissa -> järkyttävät jonot. Tukholmassa: - vanhassa kaupungissa emme onnistuneet löytämään hoitopöytiä mistään. -/+liikkeisiin ei mahtunut vaunujen kanssa, mutta kaduilla mahtui hyvin kulkemaan. - Tunnelbanassa hisseihin jonottaminen. +/- Åhlensillä hyvä perhehuone imettämiseen ja ruuan lämmittämiseen 4. kerroksessa. Miinusta siitä, että meidän reissulla perhehuoneessa näytti lepäävän vain miehiä ja yksi äiti joutuikin imettämään ulkopuolella jakkaralla, kun ei sohville mahtunut Samassa kerroksessa myös yksi hoitopöytä (ilmainen, ovikoodi löytyy perhehuoneen seinältä) ja kaksi hoitopöytää lisää löytyy 2. kerroksen vessoista (maksullinen, 10 sek). Hisseihin sai jonottaa pitkään! Moni näyttikin liikkuvan rattaiden kanssa liukuportaissa.

Mä luulen,että meidän tie käy tänne. Lähete menossa lastenpolille maitoallergiaepäilyn vuoksi ja nyt näyttäisi siltä että soseiden maistelustakin tulee mielenkiintoista. Porkkanaa nyt siis maisteltu ja poika on lievästi reagoinut siihen ihollaan Ikää siis vasta 4kk ja tuon mahdollisen maitoallergian vuoksi kiinteiden maistelu aloitettu jo.

Meillä oikeastaan käyttämättä jäi paidat, ei ne pysynyt millään nätisti päällä, kun herraa sai kannella alussa tuntikausia.

Maisteluannokset aloitettu nyt 4 kk iässä. Kasvun puolesta olisi voitu hyvin odotella, mutta allergiataustan vuoksi suositeltiin hiljalleen aloittamista 1 maku/viikko tahtia.

Juu, söin siis yhteensä sen 1500 mikrogrammaa. Muistaakseni viimeisen kolmanneksen aikana söin enää vain raskausvitamiineja. Ja ei tutkittu mitenkään,tosin lääkäri oli lapsettomuushoitoihin erikoistunut ja suositteli näitä siis keskenmenon jälkeen. Ensimmäistä raskautta yrittäessä kehoitti vain syömään raskausvitamiineja. Tuskin tuosta mitään yliannostusta saa, 1 mg tai suurempikin annostus on joissakin tilanteissa kai tutkitusti OK.

^ en varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta keskenmenon jälkeen sain lääkäriltä reseptin 1 mg foolihappotablettiin ja sen lisäksi raskausvitamiinit.

Me aloitettiin tutkimukset ja kevyemmät hoidot Helsingin Felicitaksessa. Olimme todella tyytyväisiä hoitoon, vaikka tuo onkin kalliimpi paikka kuin muut. Aikoja sai aina hyvin meidän "omalle lääkärille" ja myös (henkinen) hoito keskenmenon jälkeen oli laadukasta.

Painoarvioista voisin minäkin laittaa oman kokemukseni Meille siis veikattiin laskettuna aikana 3700g painoa mikä pojan painoksi menee keskikäyrällä. Rv 40+6 kävin yliaikaiskontrollissa ja ultran mukaan painoa tuolloin 4200g. Synnytys käynnistettiin ja rv 41 syntynyt poikamme painoi lopulta 3970g. Ei siis tullut sokerivauvaa ja vauvan paastoarvot seurannassa hyvät

6 kg, sairaalasta päästiin kotiin pojan ollessa 5 vrk ja kotipuntarin mukaan kaikki kilot ja 500g päälle jäivät sairaalaan.

Kipu kyllä tuntui, mutta odotin sen olevan vieläkin pahempaa. Keskityin koko synnytyksen ajan liikkumaan ja hengittämään. Myös ilokaasu toimi minulla todella hyvin, papereiden mukaan tehoa olisi voinut ilmeisesti lisätäkin. Sitä tulikin hieman ikävä avautumisvaiheessa tehdyn vessareissun aikana Toki myös spinaali- ja epiduraalipuudutteet olivat taivaalliset

Ennen synnytyssalia osastolla sain yöksi jonkin unettavan lääkkeen,pandolia ja kävin kuumassa suihkussa pomppimassa jumppapallon päällä. Salissa järjestys oli: (minut siis laitettiin tässä kohtaa oksitosiinitippaan) -keinutuolissa keinuminen -jumppapallon päällä lantion pyörittäminen -Eva -kävelytelineeseen nojaaminen ja lämpöpussit selkään sekä vatsalle -Ilokaasu, nojailin edelleen kävelytelineeseen. Ilokaasun aloittaessa olin 5 cm auki. -Spinaali+epiduraalipuudutus. Puudutuksen jälkeen kätilö tarkisti tilanteen ja olinkin yllättäen 10 cm auki. Virallinen kesto 12h, tosin supistuksia tuli ja meni edellisestä päivästä lähtien.

Radi todettiin aikaisessa sokerirasituksessa n. rv 14 ja ruokavalio riitti pitämään arvot hyvinä. Poika syntyi lopulta raskausviikolla 41+0 ja painoi 3970g, pituutta oli 51 cm. Pojan sokeriarvot pysyivät sairaalassa koko ajan hyvinä.

Nukkelapsi: Sydämestäni minäkin toivon, ettei Lohjaa lakkauteta. Me viihdyimme täällä lopulta 7 päivää ja pakko sanoa, että olen valintaani edelleen tyytyväinen.

Juuri tällä hetkellä vietän aikaani Lohjalla. Näin 4 päivän kokemuksella en voi kuin kehua Lohjan synnytysosaston henkilökuntaa. Apua saa aina pyytämällä, mutta sitä ei tuputeta. Imetykseen kannustetaan ja kätilö tarvittaessa seisoo vieressä vaikka koko imetyksen ajan. Vaikka kätilöillä on selkeästi ollut kiireitä, ei se näy heidän käytöksessään. Toki aina ei tiedä kuka ovesta tulee, mutta enpä ole vielä tylyä kätilöä tavannut. Meillä pojan voinnin vuoksi kaikki ei ole mennyt putkeen ja tässäkin synnytysosaston pienuus on positiivinen asia. Lastenlääkärin huone,kanslia jne. ovat kaikki vierekkäin ja lapsen voinnin huononemiseen puututtiin todella herkästi ja ripeästi. Äitiä helpotti tieto, että vauva ei missään vaiheessa ollut muutamaa askelta kauempana. Synnytyksen aikana toiveita kuunneltiin hyvin, minun tapauksessani kätilö jatkuvasti kyseli kivunlievityksen tarpeesta,kertoili vaihtoehdoista ja oli selkeästi lukenut huolella toiveeni/ajatukseni synnytyksen kulusta (tämä lomake pyydettiin siis sairaalan taholta täyttämään etukäteen).