Jensky

Me oltiin Prahassa 2009 heinäkuussa ja tyttö oli silloin vuoden. Hotelli oli ihan siinä aukiolla ja me saatiin ainakin todella hyvää palvelua lapsen kanssa. Niin hotellissa kuin muuallakin. Nähtävyyksiä on vaikea mennä katsomaan rattaiden kanssa, mutta meitä se ei haitannut, koska ollaan oltu Prahassa aiemminkin. Hoitohuoneita en itseasiassa tullut katsoneeksi, koska vaipan vaihdot onnistui ihan naisten vessassakin ja hotellihuoneeseen pääsi nopeasti ja helposti jos tarve vaati. Ostettiin paikallisesta kaupasta (Alberts) kaupan omia vaippoja ja ne oli lähes yhtä hyviä kuin Pampersitkin, hinta oli aika samoissa kuin täälläkin. Ruuat otettiin täältä mukaan ja se oli ihan hyvä idea koska tuntui että kaupoissa ei ollut kauhean hyvä valikoima ja ihan kaikkea en kuitenka tsekinkielestä ymmärrä Lentomatkat meni neidin kanssa kivasti, olin varautunut pahimpaan.. lennettiin Czech Airlines:lla ja se oli ainakin hyvin lapsiystävällinen. Hotellin kautta oltiin otettu kuljteus mennen tullen, koska aateltiin että helpommin se niin menee kuin julkisilla. Niilläkin kyllä pääsee lentokentältä Prahan keskustaan. Ravintoloissa oli lapselle syöttötuoli ja henkilökunta ystävällistä, lämmittivät purkkiruuat mielellään ja joskus antoivat jopa vähän extraa kun tyttö nii hymyili muutaman kerran otettiin hänelle "pieni" annos listalta ja se oli kyllä valtava mutta hyvää silti. Mukulakiveä siellä on paljon, mut siitäkin selvittiin ihan hyvin. Metroa tai ratikkaa ei käytetty tällä kertaa koska kävellen pääsee myös kulkemaan todella hyvin. Tietty jos haluaa lähteä kauemmas keskustasta niin sit tietty metro on hyvä tai ratikka, mut jos nyt oikein muistan kaikilla metroasemilla ei ollu hissiä. Mitähän vielä?! Prahassa on tullu reissattua nii paljon et ei sitä osaa ajatella niinkään enää ns. lomakohteena ku siellä kulkee vähä niiku kotonas..

Kyllä meilläki mies oli omissa vaatteissaan synnärillä, mutta talon puolesta oli läpsyt, samanlaiset kuin mitä potilaillakin on ollessaan sairaalassa. Enkä mäkään kyllä mitää poikkeavaa huomannu hoitajien tai muiden hygieniajutuissa. Synnytin kesällä -08.

Tuttiasiaan kommentoisin sen verran että meidän neiti vietti ensimmäiset päivänsä teholla jonka jälkeen siirryttiin sit osastolle 311 jossa hän kyl sai syödä tuttia niin paljon kuin halus. Tosin hän ei kyl kauheesti tykänny tutista eikä tykkää vieläkään. Mut hänelle kyllä aina tuotiin uus tutti jos vanha oli likanen tms. Ja teholta saatiin mukaan ns. tuttiglukoosia jota neiti sit mussutti innoissaan ja yleensä just ab-tiputusten aikana teholla ja sen jälkeen osastolla. Mulla ei kyllä oo mitää huonoa sanottavaa osastoista 312 ja 311 joilla tuli vietettyä aikaa ja paljon. Ainoo miinus 311 kohdalla oli tää imetysjuttu. Osa hoitajista kyllä avusti ja opasti ihan hyvinkin mut suurimmaks osaks ei. Ois itse pitäny ymmärtää kysyä/pyytää/vaatia mut milläs siinä mitää tajuut kun pää on iha sekasin ja on tosi huonossa kunnossa?! Seuraavalla kerralla sitä osaaki vaatia jo iha toisella tavalla. Ja välillä mut unohdettii iha kokonaa huoneeseen, kukaa tullu katsoo koko päivän aikana.. et yökkö saatto olla eka hoitaja aamutoimien jälkeen jonka näin huoneessani. Olin siis yhden hengen huoneessa. Mut mitää kammoa ei jääny synnytyksen suhteen eikä osastolla olonkaan suhteen et luottavaisin mielin mennään taas joskus sitten synnyttää

Pakko todeta että synnytysosastolla on päteviä kätilöitä jotka osaavat työnsä myös hengenvaarallisissa tilanteissa. Mä olin kesäkuussa 08 synnyttämässä TYKS:ssa, toki silloin ei ollut pahinta mahdollista ruuhkaa eikä Loimaan synnyttäjiä, mutta aina ei kätilö päässyt heti paikalle kun olisin halunnut tai tarvinnut. Meidän synnytys meni kaukaa oppikirjoista ja hätä oli suuri kun vauva syntyi. Kiitos kätilön hyvän ammattitaidon vauvalle ei jäänyt pysyviä vammoja tms. Hän on terve ja hyvinvoiva lapsi nykyään Et mun mielestä edelleen voi mennä rauhallisin mielin synnyttämään. Tietysti se mietityttää aina omalla kohdalla et miten mahtaa käydä kun on resurssipulaa jne. Pakko vielä mainita että tossa jutussa oleva kätilö jota haastateltii ja jonka kuva oli jutussa, oli yks niistä kätilöistä jotka hoitivat mua synnytysosastolla ollessani ja oli kyllä todella mukava! Tuli vielä seuraavana päivänä onnittelemaan meitä, kun meillä vähä kesti tää synnytys Synnyttäneiden osastolla ollessani en saanu imetykseen oikeastaan yhtään apua. Ja mä luulen et vaikka olis enemmänkin hoitajia niin ei se imetysohjaus ois varmaan yhtään sen parempaa. Omalla kohdallani kun huomasin sen, että riippu ihan hoitajasta oliko hänellä aikaa ja kiinnostusta asian suhteen. Mä sentään olin viikon osastolla ni olis luullu et sinä aikana olis hoitajilla ollu aikaa opettaa ja neuvoa mutta ei niin ei. Oli siellä onneksi pari hoitajaa jotka tosi mielellään auttoi ja opasti, mut ei hekää sentää joka päivä ollu töissä eikä aina mun hoitajana Vauvan hoitoon liittyvissä asioissa mä en niin kauheesti kiinnittäny huomiota, koska ne oli mulle tuttuja juttuja niin en tarvinnu niissä paljoa opastusta. Mieshän pääsi hoitaa vauvaa ekan kerran teholla, jossa ohjattiin todella hyvin vauvan hoidossa! Mut vanhat lastenhoitajat kyllä neuvo paremmin kuin uudet miten vauvaa hoidetaan. Ja mitä tulee tohon et TYKS aikoo lopettaa synnytysvalmennukset, ni ei voi sanoa muuta kuin et ne tekee todella ison ja pahan virheen siinä!! Mä en oo koskaa pelänny sairaaloita tai leikkauksia tai mitään mikä liittyis sairaalamaailmaan, mut kuitenki oma synnytys jännitti ja oli vähä epäileväinen olo, jo ihan sen takia kun äitiysneuvolas vähä unohdettii et mekin oltais haluttu osallistua neuvolan järjestämään valmennukseen. Kuitenkin.. Sen jälkeen kun oltii käyty tutustuu TYKS:ssa tuli sellanen olo et kyllä tästä selvitään ja ei tää tuu olee paha rasti. Mentii synnyttää turvallisin mielin. Hyvällä tuurilla äidin synnytyspelko voi hävitä, jos sellaista on, kun pääsee tutustuu paikkaan ja esittää kysymyksiä. Tietty joku voi pitää tätä turhana, esim. ylin johto, mut ei se sitä oo. Nykyään kun tuntuu että raha vain ratkaisee Täytyy vaan toivoa että kukaan ei joudu synnyttämään käytävillä eikä kukaan joudu vauvansa kanssa vaaratilanteisiin!

Itselleni jäi todella hyvä muisto TYKS:n synnäristä, vaikka itse synnytys olikin ihan jotain muuta. Henkilökunta oli todella ihanaa ja ymmärtäväistä. Samoin sitten muillakin osastoilla joilla tuli vietettyä aikaa. Mielelläni menen vielä joku kaunis päivä uudelleen kääntymään synnärillä, mutta ei kuitenkaan aivan heti

Tohon voi olla vaikea löytää vastausta. Se kuitenki on aika yksilöllistä. Mä olen esim. ollu iha vauvasta asti allerginen eläimille ja olen sitä edelleen. Mun veli on ollut kans, mut nykyään sillä on sit taas eläinallergiat oikeastaa hävinneet, et toikin on niin yksilöllistä. Tässä saa itsekin jännittää et periikö tuleva lapsi multa allergia alttiuden, se kun on jossain määrin kans perinnöllistä

Ainakin mulle ja veljelle puhkes allergiat ennen 1v. syntymäpäiviä joten eiköhän se oo ihan mahdollista että allergia voi puhjeta koska vaan

HelmiQ, meillä on kans osa potilaista todella raskaita, ei onneks niin väkivaltaisia mutta raskaita. Ja toki vielä kun jotkut päättävät alkaa vastustaa hoitoa niin siinäpä sitä sitten ollaan

Mä oisin kyl varmasti valvonut pitempäänkin JOS ois ollu kaks vuorossa, mutta kun yksin joutuu olemaan niin en halunnut sit enää valvoa. Mä en osaa sanoa tosta väsymys-puolesta mitään, koska sen puitteissa mulle ei tehny vaikeaa. Mä olen enemmän ilta/yöihminen, joten valvominen oli helppoa.. ja edelleen tulee valvottua myöhäseen

Otettiin äitiyspakkaus tulevalle esikoiselle. En osaa sanoa vielä miten toimitaan seuraavan lapsen kanssa sitten joskus. Nytkin kun tuntuu olevan noita vauvanvaatteita niin paljon

Ne mä lopetin joskus viikon 20 paikkeilla. Ihan oman ja vauvan turvallisuuden takia kun meillä valvotaan yksin. Toiselta osastolta saa apua jos saa. Periaatteessa niiden pitäs tulla auttaa aamuyöstä potilaskäännöissä mut riippuu ihan mikä siellä on tilanne. Enkä mä viimeisinä yövuoroina niin kauheentehokkaasti töitä tehty.. isompien potilaiden asentoa muuttelin tyynyillä lähinnä kun oh ei suostunut siihen et mä oisin vaihtanu muutamat yövuorot työkaverin kanssa joka halus sit taas tehdä enemmän öitä. Kevyemmät potilaat mä sit jaksoinki kääntää ihan kohtuu hyvin.

Käytiin viime viikon maanantaina tutustumassa TYKS:aan. Ensin oltiin siellä synnyttäneiden osastolla ja huomasin että kätilö joka piti sen tuokion on ollu mun kanssa samaa aikaa ala-asteella ja viime vuonna oltiin samassa paikassa työharjoittelussa samaan aikaan. Tuli vähän turvallisempi olo Hän on ainaki ihan mukava, toki en sit tiiä millainen se on työssään sitten, mut tuskin on kauhee tapaus Osasto vaikutti ihan mukavalta, vaikka edelleenkään en tykkää ajatuksesta olla kolmen hengen huoneessa, koska ne on niin ahtaat ja ne käytävä vessat ja suihkut.. ehkä sen kestää muutaman päivän Sit mentii synnärille tutustuu. Siihen asti mä olin vähä epäröiny ja ehkä hieman jännittänytkin synnytystä, mut tää kätilö joka siellä kierrätti meitä vaikutti niin ihanalta että huolet hävis. Ja sekin loi turvallisuuden tunnetta kun tietää et leikkurit on siinä vieressä jos jotain tapahtuu jne. Et todella positiivinen olo jäi! Toki vieläkin kyl vaan mietityttää ne muutamat hoitajat joista on kuullu juttua. En nimillä tosin, mut kummalla osastolla on ollu ikäviä hoitajia jne.. mut ehkäpä mä selviän siitäkin Kun itse hoitajana vaan pohtii et miten kuuluis toimia potilaan kanssa ja varsinkin jos hormonit on ihan sekaisin synnytyksen jälkeen! Mutta, sen näkee sitten. Varmasti turhaan pohdin asiaa..

Saa udella Mä oon pitkäaikaispotilaiden vuodeosastolla, jossa on kaikki enemmän tai vähemmän avustettavia. Suurin osa potilaista on raskas hoitoisia. Noin puolet on kuitenkin ylösnostettavia ja siinä on sit alkanu olee mulle jo liikaa työtä. Hentojen potilaiden kanssa mä jaksoin ihan hyvin. Eli olin toisena hoitajana nostamassa potilasta istumaan. Itseasias mä nostelin potilaita loppuun asti, niin kauan ennen kuin jäin saikkarille, mut silloinkin vaan enää näitä kevyimpiä. Tein sen selväksi että mä en nostele painavia potilaita tai sellasia potilaita joilla on taipumus vastustaa hoitotöitä. Työkaverit ymmärsi tosi hyvin et mä en kykene kauheesti enää tekee mitää raskasta ja olivat ymmärtäväisiä myös sen suhteen et jään ensin saikkarille ja sit äippälomalle. Selkä mulle ei tullu koskaa kipeäks töissä mut liitoskivut vaan paheni ja paheni. Itse oh ei oikein tuntunut ymmärtävän tilannetta, mut apoh sit taas ymmärsi ja hänen kanssaan juttelinkin pitkän tovin et järjestetäänkö mulle jotain kevyempää työtä (mikä lähinnä meidän osastolla on vaikeaa) vai haenko saikkaria. Apoh oli sitä mieltä et töihin et tule, et meen kotiin nauttimaan raskaudestani Tää tapahtu onneks silloin kun oh oli lomalla Meidän osastolla on kans tosi ahtaat potilasvessat, mut aika hyvin mä siellä pärjäsin. Tosin eipä mun maha vielä siinä kohtaa ollu läheskää niissä mitoissa kuin mitä se ois ollu sit vähä ennen äitiyslomalle jäämistä. Esim. suihkutukset on ollu aika rankkoja alusta asti. Meillä kun hoitajat suihkuttaa potilaat et meillä ei sairaala-apulainen tee niitä hommia. Ja tässäkin tosi hyvin työkaverit jousti mitä pidemmälle mun raskaus eteni. Itseasias mä olin jo 20+ viikoilla kun kerroin yleisesti et oon raskaana. Siihen asti vaan muutama ties. Oli niin hyvä peittää vatsa työvaatteiden alle

Pitkään oon ollu saikkarilla, ainakin omasta mielestäni Ekan kerran viikoilla 28+1 olin 1½viikkoa. Sit menin kolmeks päiväks takas kokeilee työntekoa mistä ei tullu mitään. Työterveyslääkäri kirjoitti sit vajaan viikon saikkaria siihe asti et mulla oli neuvolalääkärille aika. Ja sitten viikolla 31+1 jäin kokonaan sairaslomalle töistä. Ja nyt tämän viikon maanantaina eli 21.4. alko sitten virallinen äitiysloma. Olen hoitoalalla töissä ja meidän osasto on todella raskas ja kun liitoskipujakin on ollut ihan kiitettävästi 25+ viikoilta eteen päin niin ei ollut oikee muuta vaihtoehtoa kuin jäädä pois.

Mä olen kans menossa Tyksiin synnyttää toukokuun lopulla, ehkä kesäkuun alussa.. saas kattoo laskettuaika kun on 27.5.08. Mitä mä kävin katsomassa kummipoikaa synnyttäneidän osastolla niin kyl tuli aika ahtaanpaikan kammo!! Kolmen hengen huoneita ja sängyt aivan liian lähellä toisiaan.. tai no tää on mun mielipide asiaan.. Mä kun tykkään kuitenki vähän tosta omastakin rauhasta, varsinkin tollasen urakan jälkeen! Et sinäänsä olis kyl kiva päästä perhehuoneeseen, mut se vissiin menee sit sillee et isänki pitää olla koko ajan paikalla, tai tällasen käsityksen mä sain. En oo kuitenkaa nyt ihan varma. Mutta aion kyllä ottaa asiasta selvää hyvissä ajoin Mut mukava henkilökunta siellä kuulemma on! Birbir: Kyl Tyks on aika usein täynnä, mut en kyl kans osaa sanoa tosta synnytyspuolesta mitää.. Mut kait kesä on sitä ruuhkasinta aikaa..