myoni

Mä taas olen ihan hirveä natsi tässä kieliasiassa . En kertakaikkiaan ymmärrä sitä, että lapsella puhutaan huonoa ei-omaa-äidinkieltä. Esikoisen päiväkotiryhmässä oli tyttö, jonka äiti ei ole suomalainen (isä on) ja kotona tytölle on puhuttu vain suomea (samoin päiväkodissa). Huolimatta siitä, että lapsi on kuullut suomea paljon myös muualta kuin äidiltään, on lapsen suomenkieli varsin omituista. Selvästi osa on äidin huonohkon suomenkielen peruja. Itse en myöskään suostuisi lapsilleni puhumaan muuta kuin äidinkieltäni. Mun mielestä on myös vanehmman oikeus puhua omaa äidinkieltään lapsiensa kanssa. Meillä mies puhuu lapsille englantia (joka tosin ei ole hänen äidinkielensä, vaan vahvin kielensä ja ainoa, jota hän esim. osaa kirjoittaa ja lukea). Esikoiselle mies on lisäksi opettanut omaa äidinkiletään jonkun verran (miehen oma äidinkielen taito on varsin heikko eikä pysty itse tällä kielellä kommunikoimaan 100 %). Esikoinen snaoi ensimmäiset sanansa noin 1v 4kk ikäisenä, alle 2-vuotiaana puhui suomeksi jo lauseita ja 2-vuotta täytettyään alkoi suomi olla niin vahva, että ilmeisesti aika oli otollinen englannin oppimiselle ja 2-vuotissyksynä (syntynyt kesällä) englanti parani hurjaa vauhtia (sanavarasto karttui nopeasti ja alkoi puhua myös englanniksi lauseita). Kuopus ymmärtää englantia lähes yhtä hyvin kuin suomea, vaikka asui erillään isästään 4 kk ikäisestä 1v 1kk ikäiseksi (tänä aikana näki kuitenkin isäänsä melko säännöllisesti vähintään parin viikon välein). Sanoja kuopuksella ei vielä ole ainoatakaan enkä ole tästä lainkaan hämmästynyt tai huolissani. Toisaalta taas tuttujen joukosta löytyy ihan 100% suomenkielisiä perheitä, joissa lapset eivät vielä alle 3-vuotiaana ole montaa sanaa sanoneet (ja ovat käyneet sitten puheterapiassa). Tuttavapiiristä löytyy niin ikään tapaus, jossa ei-suomenkielinen isä puhui lapselleen suomea alusta asti (samoin lapsen suomalainen äiti) ja lapsi oppi puhumaan huomattavasti omaa esikoistani myöhemmin (ovat aivan saman ikäisiä). Edelleen tämä lapsi puhuu tosi epäselvästi. Eli aina ei tosiaan ole kyse siitä, miten montaa kieltä perheessä puhutaan.. Vaikka bengali nyt tuntuisi täysin hyödyttömältä kieleltä, lapsen oppia, ei se sitä luultavimmin tulevaisuudessa ole. Millä kielellä mies kommunikoi omien sukulaistensa kanssa? Ymmärtäisikö mies bengalin tärkeyden sitä kautta, että se on osa lapsen identiteettiä ja tärkeä jos lapsi joskus haluaa paremmin tutustua isänsä sukuun/kulttuuriin/kotimaahan?

Meillä karsitui ensimmäisenä pojan ruokalistalta maito ja heti seuraavaksi kotimaiset viljat (isompi apu kuin maidon karsimisesta). Näiden jälkeen lähti riisi. Tapiokatärkkelys on sopinut koko ajan. (Nyt sopii jo maito, ainakin hyla, ja kotimaisista kaura.) Mä en ymmärrä miksi joku ruoka kielletään vain siksi, että joku muu ei sovi. Toki joillain ruuilla on yhteys, mutta aina ei suinkaan näin ole. Esim. kaverin superallergikko lapsi reagoi kauraan vahvasti, mutta vehnä sopi.

Tapiokatärkkelystä on myös joissain Piltin ja bonan hedelmäsoseissa eli mun mielestä se kannattaa testata (ainakin jos säilyviä välipaloja tms tarvii). Luulen, että tuo on yleisesti hyvin siedettyä, ainakin kananmunaa paremmin siedetty . Tosin kohta sen kananmunankin joutuu kohta MPR-rokoteen takia kokielemaan. (Meillä on sitä ennen kyllä tulossa maissi ja kotimaiset viljat). Kananmunankorviketta en ole vielä käyttänyt kuin pannukakussa (jauhoina quinoa ja puhdaskaura) ja peruna-tonnikalapihveissä. Makaronilaatikon tapaista ois tarkoitus väsätä pian. Saisko tota eddo-juuresta jostain isommista ruokakaupoista (esim. kaupunkireissun yhteydessä)? Tampereella ainakin Turtolan cittarissa on tosi hyvät valikoimat eksoottisia kasviksia (bongattiin sieltä monta sellaista, mitkä pk-seudulla asuessa haettiin aina "afrikkalaisesta kaupasta").

Mun ymmärtääkseni marjat (ja hedelmistä aprikoosi ja päärynä) on usein siedettyjä. Pakastaminen, keittäminen, muussaaminen jne voi tehdä ruuista paremmin siedettyjä. Pakastevihannekset voi esim. keittää ja pakastaa vielä uudelleen. Samoin valmiiksi keitetyn puuron voi pakastaa. Sulatus-pakastus-sulatus-"syklit" pilkkovat proteiineja. Kananmunan voi korvata monissa leivonnaisissa tms jollain muulla. Meillä sopii kaupan No-egg-valmiste (http://www.allermiina.fi/shop/product_details.php?p=490). (Kananmunaa ei olla vielä kokeiltu ja sitä ennen on tärkeämpiä ruokia kokeiltava, jotan meillä käytössä tuo No-egg).

Riisin tippuminen ruokavaliosta hankaloittaa elämää tos paljon (kokemusta on..). Riisiä tai riisitärkkelystä (joka saattaa sopia tilanteen rauhoituttua) on ihan kaikessa. Mä olen tehnyt kuopukselle itse sämpylöitä ihan omasta päästä keksityllä reseptillä siten, että korvaan "tavalliset jauhot" quinoalla, tattarilla ja psylliumilla. Omaan suuhun leivät maistui tosi pahalle, mutta lapsi söi hyvällä halulla . Allermiinasta ( http://www.allermiina.fi/shop/ )ainakin saa puffattua quinoaa, amaranttia ja tattaria, joita voi käyttää murojen tai myslin tilalla. Meill äsyödään niitä välillä esim. hedelmäsoseen kanssa (Piltillä on muutama tapiokatärkkelystä sisältävä sose ja Bonalla taisi olla myös). Pirjon Pakarilla (http://www.pirjonpakari.fi/) on joku perunalimppu, joka ei sisällä kotimaisia viljoja eikä riisiä. (Tuotetta ei löytynyt nettisivuilta, mutta olen kaverilta kuullut, että tälläistä leipää olisi ainakin joissain Citymarketeissa.) Mun tuttavapiirissä on myös vähän yli 2-vuotias poika, jonka yksi "allergiaoire" on raivarit. Ilmeisesti lapsen tulee niin paha olla, ettei halua ketään lähelleen eikä myöskään osaa sanoin selittää vielä tilannetta. Tosi raskasta vanhemmille . (Meillä allergiatilanne on paranemassa. Hyla-maito saatiin joulun jälkeen ruokalistalle ja nyt kaura. Omenaakin on soseena maisteltu, mutta sen sopivuudesta ei ole vielä ihan varmuutta. Pojan maha meni jostain tosi löysälle pari päivää sitten, joten omena laitettiin tauolle. Tuon lapsen vatsa vaan tuntuu välillä menevän löysälle lähes mistä vaan hetkeksi eli omenaa kokeillaan varmaan taas huomenna uudelleen.)

Joillekin maitoallergikoille naudanlihakaan ei sovi. Kannattaa kokeilla senkin pois jättämistä, ainakin hetkeksi.

Meillä pelataan kolmen kuumelääkkeen kanssa aina, jos kuume nousee korkeammaksi/nopeasti uudestaan. Pronaxen + parasetamoli samaan aikaan 2 x vrk (kannattaa pyytää resepti molempiin lääkäriltä, jos flunssan takia käy lääkärissä, reseptillä Panadol on vähän halvempaa ja mikstuuraa saa ostettua isomman määrän kerralla). Parasetamolia voi antaa 4 krt/vrk ja yhdessä Pronaxenin kanssa pitää kuumeen alhaalla kauan. Buranaa (suppoja) voi antaa 3 krt/vrk. Kun kuume pysyy alhalla maistuu ruoka/juomakin paremmin. (Itse tosin olen joutunut näistä lääkecocktaileista huolimattaa käyttämään nuoremman kerran nenämahaletkutankkauksessa päivystyksessä, kun ei vuorokauteen mennyt mikään alas.)

Agatha: Käy kurkkimassa nämä ketjut, niistä voi olla apua.. http://www.vauva.info/foorumi/index.php?/topic/6795-ravitsemusterapeuttien-parhaat/ http://www.vauva.info/foorumi/index.php?/topic/5166-vinkkejae-ja-kysymyksiae-ruoka-allergisten-lasten-ruuista/ Lisäksi www.histamiini.com on hyödyllinen, ainakin jos ruoka-aine allergioita on useampia. Soija-, kaura- ja riisimaitoja yms "maitotuotteita" löytyy aika hyvin pienemmistäkin liikkeistä. Jos soija on ok, niin ruokavalioon saa tosi paljon kaikkea esim. juuston (joka kuulemma on ihan hyvää jopa ). Myös jotkut vegaaniruokavalioon perehtyneet sivustot tms voi auttaa maidon korvaamisessa muilla tuotteilla.

Prick-testit (samoin kuin verikokeet) on tosi epäluotettavia lapsilla. Altistukset on ainoa luotettava(?) keino lapsilla. Toki altistuksessakin voi tulla vääriä tuloksia (jos on hampaita/flunssaa tulossa samaan aikaan). Laktoosi-intoleranssin testaamisesta en tiedä mitään. Itseänikin se kiinnostaisi (tietääkö Angervo?). Meillä päädyttiin hyla-tuotteisiin lääkärin suosituksesta (huomioiden altistustulos ja lapsen geeniperimä ihan yleisellä tasolla isän kotimaan perusteella). Hyla-tuotteet veivät isommat ilma- ja masuvaivat, laktoosittomaan en näe syytä. Tavallistakin maitoa kiinnostaisi vielä kokeilla uudelleen, mutta sen edelle menee meillä nyt viljat yms ruuat, jotka ovat olleet pois listalta mahdollisesti turhaan. Luulisin, että viimeistään päiväkotiin mennessä pitäisi saada pojan laktoosi-intoleranssista paperi (jos näin todella on). Tämä taas ei ole ajankohtaista vielä pitkään aikaa, joten olen ajatellut odottaa kevään neuvolaan kysymysten kanssa.

Ei ole meidän muksulla maitoallergiaa. Laktoosi-intoleranssi sen sijaan saattais löytyä. Hyla-maitoon siirryttiin lääkärin suosituksesta (ainoat oireet altistuksesta olivat ilmavaivat ja löysä kakka). Lasten isä tulee alueelta, jossa laktoosi ei yleensä sovi (tämä ja altistusoireet huomioiden saatiin siis suositus kokeilla vähälaktoosita tai laktoositonta ruokavaliota). (Profylacia löytyis ylimääräisenä 4 purkkia, exp 03/2011 ja 06/2011 sekä 1 purkki Nutrilon Soijaa, exp 10/2011. Yksärillä voi kysellä lisää.) Toivottavasti, Jussiina, saisitte lausunnon ja Neocate jostain pikaisesti!

Meillä on nyt maitoaltistus menossa, 4. päivä menossa eikä mitään oireita. Mitä ihmettä?? Toivon, että olen maksanut Mehiläiseen ihan hemmetisti rahaa turhaan ja oireet pysyvät poissa. Ainoa järkevä selitys tälle ois, että korvikkeet ei sovi (nyt ollaan menty kevytmaidolla koko aika) ja laktoositon ei sopinut, kun maha oli valmiiksi Tuttelista sekaisin (kun pari viikkoa sitten kokeilin), koska Profylackaan ei sopinut enää ton kokeilun jälkeen. Kerkiäähän ne oireet vielä tietysti tulla ja tipun korkeelta, mutta.. Edelleen siis ainakin jossain määrin maito menee (nyt on juonut ihan hillittömiä määriä maitoa, tänäänkin jo tähän mennessä yli 6 dl!).

^ Kuulostaa aika yltiöpositiiviselle odottaa aikaa tammikuulle.. Me saatiin kuulemma eka vapaa altistusaika silloin joulukuun puolivälissä ja aika ois ollut 17.2. Lähetteen käsittelyyn voi mennä yli viikkokin kuulemma (kun oman lähetteen perään joskus syksyllä soittelin). Kannattaa varmaan soittaa sinne Taysiin ja kysellä heidän aikataulua jo tänään/pyhien jälkeen. Me mennään nyt Mehiläiseen (ilman vakuutusta) sen takia, että mulla ei ole varaa juottaa korviketta noin kauaa ilman korvauksia. Jotkut tuntuu saaneen korvaukset jälkikäteen Kelasta, muttei kaikki. (Meidänkään korviketta ei juuri histamiinista löydy.) Onhan tuo yksityisellä käyminen hirveän kallista (altistus 165 € + toinen käynti ja todistus Kelaa varten). Me oltiin onneksi jo syksyllä käyty pari kertaa Mehiläisessä allergioiden takia (kun ei julkiselta puolelta apua irronnut), joten lähete saatiin puhelin soitolla (muutenhan lähetteen saamiseksi varmaan vaaditaan käynti). Meillä maito-oireet tulee muutaman päivän viiveellä ja lähinnä vain öisin (ainakin näin muutaman päivän maitokokeilun perusteella, pidemmällä aikavälillä tuleee varmasti sitten puklailua yms refluksi oiretta jne). Toki tuo lapsi piereskelee enemmän myös päivisin, muttei se tunnu haittaavan normaalia elämää. Yöllä sitten itkeskelee jopa 10 kertaa/yö. Osa itkuista on vain löyhyitä vikinöitä ja osa sellaisia että huutaa tosi kovaa eikä mikään asento ole hyvä. Kovasti yrittää nukkua, muuttei löydä hyvää asentoa.

Fungus: Ootko käynyt huuto.netistä katsomassa? Sielläkin kuulemma korvikkeita myydään (itse en ole käynyt etsimässä, mutta kuulin tutulta.) Histamiini.com on toinen paikka, missä on korvikkeita myytävänä. Meillä lakkasi Profylac sopimasta . Viimeyönä taas itkettiin ja kakattiin. Maito pullon jälkeen oksensi ja loppu yö oli vielä alkuyötä itkuisempi. Aamulla kakkasi vielä kaksi kertaa löysää (jossa oli taas sulamatonts raejuustoksi paakkuuntunutta maitoa seassa). Aamupäivällä puklasi maitopullollisen jälkeen taas. Iltapäivän oli ihan itkuinen ja paukutteli kovasti. Mua harmittaa niin paljon toi typerä maitokokeilu . Että ilman maitoa nyt sitten mennään altistukseen asti (onneksi enää viikko). Hirvittää vaan, mitkä ruuat lakkaa sopimasta altistuksen jälkeen taas . Ainakin oireet saadaan ihan varmasti altistuksessa..

Meillä esikoinen tais olla 10 tai jopa 11 kk ennen kuin alkoi tavuja höpisemään (ja konsonantteja). Ekat sanat tuli 1 v 4kk ja lauseitakin jo ennen 2-vuotispäivää. Puhe kehittyi tosi nopeasti ja 2-vuotiaana oli jo ikätasoa edellä. (2-vuotis syksynä, kun kesällä on syntynyt, alkoi toinen kotikieli edistyä hurjaa vauhtia.) Älä stressaa, lapset on yksilöitä. Voithan seuraavassa neuvolassa kysäistä asiasta, mutta en usko tuon olevan mikään ongelma.

Meillä tosiaan riisistä tulee kovimmat ja monipuolisimmat oireet. Monista muista tulee vain suoli-, refluksi- tai iho-oireita, mutta riisistä tulee näitä kaikkia. Päärynän ja bataatin lisäksi usein kai suositellaan kesäkurpitsaa ekaksi kiinteäksi (jos allergioita on oletettavissa). Viljoista tattari taitaa olla useimmiten siedetty (kun viljojen aika tulee). Myös marjat (lukuunottamatta mansikkaa) on hyvin siedettyjä. Mua harmittaa nyt se maitokokeilu ihan tosissaan. Joka yö on nyt ollut jotenkin hankala ja enemmän tai vähemmän itkuinen. Eilen poika sai vissiin joko liikaa kurkkua tai keitettyjä vihanneksia ja itkeskeli pitkin yötä (nielee mössäämättömät vihannekset suunnilleen kokonaisena, jolloin ne eivät sula kunnolla). Nyt taas vikisee jotain, en kyllä keksi mitä tänään ois syönyt (ehkä kala). Ilmeisen herkkänä maha kuitenkin on. Pitänee palata vain 100 % varmoihin ruokiin nyt ennen altistusta (ja koska mä haluisin välillä nukkua).