Mintsu

Omat huoneet tytöllä ja pojalla. Pienestä pitäen ovat nukkuneet omissa huoneissaan vaikka ikäerokin on melko pieni. Jos ei olisi molemmille omaa huonetta niin sitten voisi tottakai olla yhteinenkin huone ainakin siihen saakka että vanhempi menee kouluun.

Samoja ajatuksia täälläkin välillä pyöritellään.. pitäisikö vielä kerran vai ei. Jos, niin ihanteellinen sauma olisi varmaankin vähän ennen kuin esikoinen aloittaa koulun eli parin vuoden päästä. Elämä on vaan niin helppoa nyt 3- ja 4-vuotiaan kanssa. Ei yöheräilyjä, syövät itse, molemmat hoitavat vessajutut itsenäisesti ja viihtyvät keskenään vaikka tunteja. Sisarusten välit ovat tosi rakkaat ja läheiset. Vauvakuumetta ei ole ja toisaalta se tuntuu epäoikeudenmukaiselta kun sekä esikoista että kuopusta on toivottu niin hartaasti. Ollaanko me vielä kerran valmiita siihen? Olin neljä pitkää vuotta kotona vain hoitamassa lapsia ja viime syksynä töihin palattuani elämä on yllättänyt vaivattomuudellaan. Viihdyn töissä loistavasti, kiva kun rahat ei ole aina lopussa, ollaan pystytty sisustamaan kotia, suunnittelemaan matkoja, mietin tosissani lisäkoulutustakin työn ohella (vaatii useamman vuoden sitoutumista). Lapsillekin riittää enemmän hermoja ja luovuutta tehdä yhdessä kaikenlaista kun ei olla koko ajan niin tiiviisti yhdessä. Viime aikoina lapset ovat puhuneet kovasti vauvoista, miten ruokapöydässä olisi vielä tilaa vauvalle ja miten poika on luvannut että vauva saisi nukkua hänen huoneessaan ja tyttö on luvannut auttaa vaippojen vaihdossa. En tiedä mistä ovat tuollaista keksineet Ajatuksella kolmannesta lapsesta on tässä vaiheessa kiva enemmänkin leikitellä mutta oikeasti vastalauseita on paljon. Miten jaksan jos tulee hyperemesis gravidarum (esikoisesta oli), selkävaivat jotka esti vauvan nostelut (esikoisen synnytyksen jälkeen), paha rintatulehdus (molempien raskauksien jälkeen), yöheräilyt ja kaikki vauvatavarat pitäisi hankkia uusiksi (kaikki jo myyty). Entä jos lapsi ei olekaan terve, tinkiminen elintasosta, vaikutukset parisuhteeseen jne. Kolmannella kerralla olisi jo enemmän ikääkin. Entä jos joutuu vuodelepoon hyperemesiksen tai ennenaikaisen syntymän uhan vuoksi, miten mies selviää yksin arjen pyörityksestä. Huh. Taloudellisesti tosin varmasti pärjättäisiin vaikka pitäisikin jostain tinkiä ja oma huonekin meiltä kolmannelle löytyisi... kotia ja autoa ei tarvisi vaihtaa. Ensimmäisen ja toisen kohdalla halusimme heidät kaikista näistä seikoista huolimatta ja päätökset yrityksestä tehtiin melko pitkälti tunnepohjalta. Tahto oli voimakkaampi kuin pelot. Olisi myös ihanaa jos esikoinen ja kuopus saisivat kokemuksen isoveljenä ja -siskona olosta. Tokihan isoveli on isompi tyttöä mutta oli niin pieni kun kuopus syntyi ja muutenkin ovat nykyisin melko saman tasoisia ettei se ihan sama asia ole kuin jos ikäeroa olisi enemmän. Siihen tulokseen kuitenkin ollaan tultu että järkiperustein ei voi tällaista päätöstä tehdä, kyllä se omalla kohdalla täytyy tulla tunnepohjalta.

Suklaarasiat hoitajille ja itse tehdyt kortit ovat olleet mieluinen vieminen.

Molemmilla omat reput. Repusta löytyy vain vaihtovaatteet. Naulakossa säilytetään ulkovaatteita. Kuravaatteet ja esim. luistimet ja kypärät säilytetään omassa tilassaan, ei naulakossa. Jumppavaatteet viedään omassa repussaan jumppapäivinä.

Molemmat aloittivat 2-2,5 -vuotiaina, hyvä ikä on ollut aloittaa ja ovat sopeutuneet nopeasti ja vaivattomasti päiväkotimaailmaan.

7.30-16, 4pvn viikko

Tokihan noin pitkät unet 3-vuotiaalla vaikuttaa yleensä nukahtamiseen illalla ja yöunien pituuteen. Meillä nyt 3v1kk ikäinen ja ollaan pyydetty että maksimissaan vain tunti päiväunia päiväkodissa jonka jälkeen herätys. Yöunet kuitenkin ovat ne tärkeämmät. Kotipäivinä ei tyttö nukukan enää ollenkaan, jos on tosi väsynyt niin max 30min. Jos nukutaan pidempään, nukahtaminen illalla vaikeutuu, yöstä tulee katkonainen ja levoton ja seuraavana päivänä tyttö on pahantuulinen. Toivottavasti päiväkodissa ymmärretään että heidänkin kasvatustyönsä on luultavasti helpompaa jos lapsi on saanut nukkua kunnon yöunet..

Kaksi kertaa käytiin tutustumassa edeltävänä keväänä tunnin ajan ennen kuin päiväkoti syksyllä alkoi. Ekana varsinaisena aamuna olin puolisen tuntia paikalla, läsnäoloni oli tosin tarpeeton.. leikkimään jäivät tyytyväisinä kahdestaan ongelmitta. Eka viikko mentiin lyhyempää 6h päivää, seuraavalla viikolla jo normi 8,5h. Aloitus sujui niin hyvin kuin vaan voi, tosin lapset olivat jo 4v ja 2,5v ja samaan ryhmään pääsivät joten siitä oli varmasti apua.

3-6 -vuotiaiden sisarusryhmä, 27 lasta ja 4 hoitajaa/opettajaa. Max 7 lasta per hoitaja toteutuu siis. Kyseessä yhden ryhmän yksityinen päiväkoti, lapsia toki jaetaan vielä pienempiin ryhmiin.

12km ja oma työpaikka aivan päinvastaisessa suunnassa.. mutta juuri tuohon päiväkotiin lapset haluttiin joten emme valita

Lasten tuleva koulumatka on 1,5km. Ekaluokkalaiselle se on minusta aika pitkä matka kävellä alkuun, mutta toisaalta ensimmäinen kouluvuosi menee nopeasti ja silloin tällöin voi kyyditäkin. Reitin turvallisuus tietysti merkkaa myös. Isommalle lapselle tuo taas ei ole minusta matka eikä mikään.

Mä lopetin esikoisen imetyksen 6kk iässä koska haluttiin toinen lapsi mahdollisimman pian. Vieroitus sujui täysin kivuttomasti parissa viikossa. Kuulun niihin joilla imetys estää raskautumisen, toista lasta imetinkin niin pitkään kun lapsi sitä halusi ja menkat alkoi tasan 28pv vikasta imetyksestä (sekä ekan että tokan kanssa) eli aika selkeä homma. Halusin kuitenkin imettää esikoista puolen vuoden ikään asti vaikka toista lasta toivottiinkin jo aikaisemmin eli en ollut aikaisemmin valmis lopettamaan imetystä.

Kuinka vanha teillä on esikoinen ollut kun P&T:t tuplamuodossa ovat jääneet tarpeettomiksi? Meillä on nyt vanhempi 2v10kk ja taitaa olla niin että tuplaominaisuutta ei enää tarvita. Haluaa ulkona mennä aina pyörällään ja kaupungillakin tykkää kävellä ja tarvetta ei ole enää sitoa kiinni mihinkään kun tottelee. Ruokaostoksilla matkustaa aina ostoskärryautossa. Vähän harmittaa kun vaunut ovat tuplina niin kivat mutta ovathan nuo mukavat myös yhden hengen rattaina. Ja tulihan tässä aktiivista tuplien käyttöaikaa vuoden verran kuitenkin, otettiin vaunut kunnolla käyttöön vasta kun kuopus oli 4kk, nyt siis 1v 4kk. Siltikin käyttöaika oli suht lyhyt joten musta on tosi hyvä että rattaat saa myös yhden lapsen rattaiksi. Mitä mieltä olette vaunuista yhden hengen käytössä, tykkäättekö? Meillä siis Explorerit.

^Itse ottaisin kesävauvalle kantokopan, jämäkämpi pohja on kai parempi nukkua pienelle ja lötkö vauva on kantokassissa helppo sujuttaa vauvan tilaan. Lisäksi kantokoppa on suojaisampi. Tosin käyttöikä voi jäädä hyvin lyhyeksi.

Tietysti on eroa siinä onko lapsi 2- vai 3-vuotias. Mutta paljon isompi ero on esimerkiksi 1- ja 2-vuotiaan välillä. Taidollisesti 2- ja 3-vuotias voivat olla melko samanvertaisia, eli tässä mielessä olen samaa mieltä Chimellin kanssa. 2-vuotias voi olla kuiva, syödä itse, osata ilmaista itseään sanallisesti, tässä iässä jotkut jo pukevatkin itse. On myös 2-vuotiaita joilta nämä eivät vielä onnistu lainkaan. On reippaita, rohkeita ja sosiaalisia 2-vuotiaita - on myös arkoja, hitaasti lämpeneviä ja kovin vanhemmissaan kiinni olevia 2-vuotiaita. Minusta on tärkeää ottaa huomioon lasten yksilöllisyys tässäkin asiassa. Joku toinen voi olla valmiimpi päivähoitoon 2-vuotiaana, myös emotionaalisesti, joku ei välttämättä ole valmis 3-vuotiaanakaan. Ensimmäiset 3 vuotta ovat kuitenkin tärkeitä vuosia, joten toivottavasti kotihoidon valitseminen on jatkossakin mahdollista nämä vuodet.