ankku

Aktiivijäsen
  • Content count

    859
  • Joined

  • Last visited

About ankku

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meillä on yksi biolapsi, jolle kaivataan kovasti siskoa tai veljeä. Viime syksynä minut tutkittiin kunnolla raskauden jäljiltä, kun aina vaan oli proteiinia virtsassa. Todettiin munuaistauti, joka ei nyt ole aktiivinen eikä tällä elämäntyylillä johda koskaan esim. dialyysiin. Uusi raskaus olisi kuitenkin suuri riski taudin uusiutumisen kannalta sekä saattaisi pilata munuaiseni totaalisesti, mutta riski myös sikiölle. Kolme alkiota luovutettu tutkimus- ja kehittämistyöhön ja suru on valtava. Rakastin raskaana olemista ja sen olisin halunnut kokea. Onneksi nautin siitä täysin rinnoin jo poikaa odottaessani, joten sen puoleen ei kaduta. Ja tärkeintä on kai se, että olen tässä maailmassa pitämässä pojastani huolta. Syksyllä tullessani lääkäristä, mieheni kysyi adoptoidaanko. Jäin aivan haavi auki, mies joka ei koskaan aiemmin ole puhunut näistä mitään ja aiemmin sanoi, että olisi aivan tyytyväinen yhteenkin lapseen. No, asia lähti vireille ja sillä tiellä ollaan ja minä ainakin olen aivan innoissani. Tie on pitkä, mutta niin se oli biolapsen saaminenkin vaikeaa. Loppukesästä viimeinen neuvontakäynti, sitten odotellaankin valviralta lupaa. Interpedian asiakkaita ollaan.
  2. Adoptio siksi, koska oma terveys olisi vaarassa, jos edes yrittäisimme toista biolasta. Minulla meni ensimmäisessä raskaudessa munuaiset, tosin tauti ei ole nyt aktiivinen eikä tällä elämäntyylillä johda koskaan esim. dialyysiin, mutta raskaus voisi taudin laukaista ja tehdä elämästäni hankalaa. Eikä pelkästään minun elämästäni, myös sikiö olisi vaarassa. Ja niinkin itsekkäästä syystä kuin, että haluan. Haluan jakaa rakkauttani toiselle lapselle. Haluan, että pojallani on sisko tai veli. Haaveena oli monta lasta, mutta niin ne vaan kariutui.. Adoptio on hankalaa ja vaatii aikaa ja rahaa. Kolmatta lasta emme ehdi koskaan saamaan, koska iät alkavat paukkua yli rajojen. Suomen laissa on käsitykseni mukaan kohta, että vanhemman ja lapsen välillä ei saa olla yli 45v. Eli periaatteessa 50v voi adoptoida, mutta yli 5vuotiaan?? Muista maista ei olekaan parempaa tietoa, joissain suositaan nuoria vanhempia. Etelä-Afrikassa katsotaan vanhempien iän keskiarvo ja siellä ei suositella yli 42v tulevan vanhemman ja lapsen ikäeroksi (on siis suositus, ei laki). Siis neuvonta menossa, loppukesästä/alkusyksystä paperit lähtee valviraan ja sitten odotellaan lupaa. IP:n asiakkaita ollaan.
  3. Niin tuttuja lausahduksia on saanut täältä lukea. Miten ihmiset vaan voikin olla niin ajattelemattomia älykääpiöitä joskus.. Nyt on itse saanut kuulla niitä, "toinen tulee helpommin" jne... Niin niin.
  4. Olenkin näemmä kirjotellut tuolla ketjun ihan ekoilla sivuilla. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Yritystä ennen tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista oli n. vuosi. Meille tehtiin 4 inssiä (loppuvuonna -09 ja alkuvuonna -10), joista yksi omalla kustannuksella yksityisellä ja loput kolme yksityisellä, mutta maksusitoumuksella. Näissä avustamassa clomit. Kaikki negatiivisia. Liekö vaikutusta sillä, että samaan aikaan rakennettiin ja saattoi olla hieman stressiä. Eka ivf-hoito aloitettiin -11 maaliskuussa ja jouduttiin lopettamaan kesken, koska munasolut eivät kasvaneet tarpeeksi ja pääsiäisen pyhät olivat tulossa ja pyhien jälkeen olisivat olleet liian isoja. Taistelemalla sain itseni toisen kierron jälkeen kesäkuussa taas hoitoon. Tällä kertaa ei tullut sitten menkat ajoissa ennen kesätaukoa. Voitte kuvitella, että olin melkosen vihanen itselleni, kun ei kroppa voi toimia!!! Heti kesätauon jälkeen aloitettiin uusi ivf-hoito (synarela, puregon, pregnyl, lugesteron) ja saatiin kuin saatiinkin 5 alkiota. Tuoresiirto oli elokuun puolessa välissä, negatiivinen. Kolme alkiota selvisi pakastimeen asti. Lokakuussa tehtiin lääkkeellinen pas (progynova) ja sen tulos tuhisee tuolla ulkona vaunuissa. Alkuraskaudesta oli pariin otteeseen verenvuotoa ja tietty pelkäsin pahinta. Oli aika vaikeaa kääntää ajatusmaailma positiiviseksi raskauden jatkuessa, olinhan monta vuotta asennoitunut siihen, etten ikinä saa lasta. Eipä sitä vieläkään oikein tahdo käsittää, että tuo poika tosiaan on meidän ja minä olen äiti... Meillä selittämätön lapsettomuus. En ovuloi joka kierrossa ja miehellä hieman vikaa siittiöissä, mutta periaatteessa pitäisi luomustikin onnistua. Haaveilen jo toisesta vaikka eka on vähän vajaa 3kk nyt vanha, mutta sektion takia joudun odottamaan ainakin vuoden verran (en tosin ole varmistanut tätä mistään) seuraavaa pas'sia. Ikä vaan alkaa painaa omaa mieltä, vaikka varmaan ainakin yksi ivf-hoitokin ehditään tekemään, jos pakkasukoista/-akoista ei raskaus ala ja jatku.
  5. Mä tilasin talveksi takin muistaakseni bebesiltä (en kyllä yhtään muista....). Se meni pahimman yli, mutta sitten alkoi rintojen kohdalta tehdä tiukkaa. Otin normaalikoon, kun ei isompaa enää ollut. Nyt takki on alkanut nukkaantumaankin, ei ollut edes kovin hyvälaatuista... Samalla tilasin "villa"ponchon, joka on todella näppärä. Kun muutenkin on kuuma masussa olevan patterin vuoksi, niin hyvin olen tarennut, tosin lenkille ei sillä lähetä. Joku takki olis kyllä kiva, mutta sen käyttöaika jää mielestäni nyt niin lyhyeksi niin en taida viitsiä hommata enää...
  6. Rimpula, näköjään sen pystyi sittenkin lisäämään facebookiin, kiitos tiedosta. Aikajanaa mulla ei ole käytössä.
  7. Harmi, kun tota "odotetaan" ei enää ole... Tulin tänään ulos facebook kaapista ilmoittamalla fiiliksistäni kun tuntee liikkeet ja potkut. Aika moni facebook kavereistani on tiennyt sen jo melko alusta lähtien ja tiennyt myös hoidoistamme. On siellä muutama semmonen jäljellä, jotka ei olleet tienneet ja mun "on niin väsynyt" -päivityksistä sitä ei ole voinu päätellä, koska olen aina väsynyt...
  8. Olipa todella kaunis runo! Minä täällä vartun ensi torstaita, jotta voisin testata, oliko edellisestä inssistä jotain hyötyä. Pää vaan meinaa hajota, kun kuuntelen itteeni ihan koko ajan! Ärsyttää kun asia on mielessä melkein joka hetki... Eikä ole oikeen ketään, kenelle asiasta voisin puhua, kun eipä näitä asioita viitti jokaiselle levittää...
  9. Muillekin sivuille raapustelleena.... Ollut aina vähän väärä foorumi, tää kait on oikea...?!? Meillä jo kohta 3 vuotta yritystä. Kierrot oli alkuun ajoittain epäsäännölliset, jopa 74-94 pv:ää. Rauhoittuivat sitten 30 hujakoille. -08 todettu dysplasia gravis ja operoitu, nyt ok. -09 keväällä hakeuduttiin tutkimuksiin ja saatiin aika kunnalliselle. Kilpirauhasarvot ok, miehen spermassa teratozoospermia (tai jotain sinne päin...), progesterooniarvo vaihtelee, hiv:t ja hepatiitit ym. virusverikokeet ok. Munatorvien aukiolotutkimus syksyllä -09, auki ovat. Ilmeisesti en aina ovuloi, testejä en aiemmin ole tehny. Kesti hetken ennen kuin saimme omasta sairaalasta lähetteen yksityiselle inseminaatioihin ja marraskuussa kävimme yksityisellä omalla kustannuksella, joka ei johtanut toivottuun tulokseen. Tammikuun alussa saatiin lähete insseihin (3kpl, jos ei auta niin sitten lähete Hesaan naistenklinikalle). Söin nyt kierron 3. päivästä clomit ja perjantaina kp9 eka ultra, molemmilla puolilla yks isompi follikkeli. Maanantaina uusi ultra, jossa mietitään inssin ajankohtaa ja käytetäänkö irrotuspistosta. Kovasti on lähipiirissä lisääntyneitä ihmisiä, joka ajoittain melko rasittavaa. Iloitsen tietysti ystävieni onnesta ja ystäväni ovat hyvin ymmärtäväisiä meidän tilanteesta. Joskus se vaan aiheuttaa katkeruutta, kun toiset saa ja me ei... Mutta ei sen pidä antaa vallata tilannetta, muuten ei jaksaisi...
  10. Inde: Joo, odoteltiin lähetettä julkiselta, jossa mm. tutkimukset on tehty. Kerran kun julkisen lekuri vähätteli ongelmaamme, halusin lähteä etsimään ratkaisua muualta, polttamatta kuitenkaan julkisen siltoja takana. Yhden ainoan kerran ehdittiin käydä yksityisellä hoidossa omalla kustannuksella. Toivo elää....
  11. Inde: jos matkanne on sama Helsinkiin tai Lappeenrantaan niin esim. Lappeenrannan Felicitaksessa on hieman halvemmat hinnat kuin Helsingin Felicitaksessa. LPR:ssa IUI:n omavastuu jää n. 170€ + ultrat (omavastuu n. 70€) ja lääkkeet päälle. Me kävimme Lappeenrannassa marraskuussa, oli OI+IUI, joka ei tuottanut tulosta. Jouluna piti pitää tauko, kun solulaboratorio oli kiinni ja nyt tammikuussa oli tarkotus jatkaa samalla linjalla. Ollaan kuitenkin käynyt julkisellakin puolella asian kanssa ja odotelleet, josko saataisiin lähete ja maksusitoumus. Maanantaina oli aika ja nyt ne irtos ja homma lähti melko sutjakkaastikin toimimaan. Jouduimme vaihtamaan yksityistä maksusitoumuksen vuoksi, mikä liene ei haittaa. Soittaessani sinne ja kertoessani Felicitaksen suunnitelmat, voidaan nyt heti aloittaa samoilla hoidoilla. Ei tarvitse siis seuraavaa kiertoa (helmikuuta) odotella. Nyt kp2 ja follikkeliultra-aika jo sovittu! =D Olen todella tyytyväinen LPR:n Felicitaksen palveluun, ottivat hyvin huomioon ja palvelu oli todella ystävällistä. Meidät huomioitiin yksilöinä, eikä vaan yhtenä hoidoissa käyvänä pariskuntana.
  12. Aika oli maanantaina ja saatiin lähete sekä maksusitoumus ensin 3:a IUI:ta varten yksityiselle ja jos eivät tuota tulosta, niin sitten matkaamme Helsinkiin! Vihdoinkin! Jouduttiin vaihtamaan yksityistä klinikkaa maksusitoumuksen takia, mutta sinne soittaessani ja kertoessani asiamme, homma jatkuu kuten Felicitaksessa. Joustavaa toimintaa! =D
  13. Ei auttanut ekat Clomifenit meillä, ja syntymäpäivänä alkoi menkat!!! Negaan oltiin aika hyvin varauduttukin, vaikka toiveet olivat korkealla. Nyt yksityisen solulabra on kiinni 2 viikkoa, joten seuraava yritys menee tammikuun kiertoon. Toiveissa on, ettei kierto ole kamalan pitkä... Tosin ovulaatio ilm. kp13 kertoisi, että aika normilla mennään nyt... Ens kierrossa syön taas Clomit kp 3-7, ultra kp12 ja sotasuunnitelma. Lääkäri meinas irrotuspistosta tähän, josko saatas paremmin ajoitettua. Pelottaa, josko inssit ei tuo plussaa eikä sitä lähetettä julkiselle irtoa... No, eiköhän se raha ivf:oonkin jostain löydy! Parempaa uutta vuotta kaikille!!! =D
  14. Mulla ekaa kertaa clomit käytössä. Söin kp 3-7 ja kp 12 yksi iso folli vasemmalla. Ovistesti plussa kp14 ja inssi seur. päivänä. Lauantaina sais tehä testin, jos ei menkat ala ennen sitä... Tää on melko piinaavaa....
  15. Kaakkois-Suomessa, yritettiin lähetettä Helsinkiin. Ei siis saatu... Lääkäri tuumas, että kunnallisesti hoidetaan lapsettomuutta 39-vuotiaaksi asti. Niin, eipä tuo paljon lohduta, en kyllä viittis varttua enää 5 vuotta!!! On mulla sinne vielä aika varattuna tammikuun alkuun ja aion pitääkin, jos vaikka se lähete irtoais. Onhan Hesaankin pitkät jonot ja senkin takia kokeillaan muutama kerta yksityisellä. Onneksi noi inssit ei maksa yksityisellä ihan hirveesti. Käydään Felicitaksessa Lappeenrannassa.