Nuorena sitä ajatteli, että minulla on 25 vuotiaana jo kaksi lasta. Ja tulen helposti raskaaksi. Toisin kävi ja lapsettomuus pelottaa tajuttomasti.
Tänä vuonna tulee ikää mittariin 27 ja kohta ollaan kaksi vuotta lasta yritetty. Raskautta ei vain olla saatu alulle
Meillä on jonkun verran lapsettomuutta ruvettu tutkimaan, mutta ei sen kummemmin. Papa- kokeet, hiv ym. verikokeet on otettu ja niissä ei ole mitään.
Minulla kierto heittelee paljon, ja melkein jatkuvasti se on yli kp60. Siltikään en ole lääkäriltä saanut apua kierron normalisoitumiseen
Enkä usko, että joka kuukausi edes ovuloin.
Miestä ei olla vielä tutkittu ja päätinkin, että kunnalliselle puolelle en enää mene vaan kesän jälkeen mennään yksityiselle.
Mitään apua en ole saanut kunnallisella puolella ja kunnolla ei edes tutkita.
Minulla on myös yli vuoden ajan kilppariarvot olleet hieman koholla, ja siihenkään en ole lääkkeitä saanut.
Minun puolen suku on aika helposti tullut raskaaksi, miehen suvusta en sen kummemmin tiedä. Mieheni vanhemmat olivat yrittäneet lasta 5 vuotta ennen kuin heillä tärppäsi. Ja muita lapsia heillä ei olekaan.
Sekin pelottaa, että entäs jos miehessä on jotain vikaa tai minussa.
Henkisesti ja fyysisesti on tullut silloin tällöin romahduksia kun menkat alkaakin tai kuulee uusia vauvauutisia tutuilta.
Entäs jos meille ei sitä lasta suoda? ajatus hoitoihin menosta tuntuu vieraalle ja adoptiota ei olla edes harkittu.
Nyt mennään päivä kerrallaan sinne syksyyn ja sen jälkeen jää nähtäväksi, suodaanko meille lasta luomusti..