Untu

01/17 Koks:ssa. En voi kuin kehua paikkaa. Kätilöt olivat loistavia, heillä oli aikaa ja empatiakykyä. 8b-osastolla (synnyttäneiden osasto) huolenpito oli ensiluokkaista ja siellä henkilökunnalla oli aikaa potilaille. Itse en niinkään tarvinnut ohjeistusta, mutta jos halusin kysyä jotain, oli heillä aina aikaa vastata. Vierustoveria opetettiin hienovaraisesti mutta tehokkaasti imetyksen kanssa. Meillä myös yököt auttoivat ihanasti, kun pienellä oli masuvaivaa. Sanoivat itse, että voivat hieroa vauvaa ja opettivat samalla minua hieronnassa. Eivät jättäneet yksin ongelmien kanssa. Vierailuaika 8-20 isillä ja sisaruksilla kuten myös isovanhemmilla. Isovanhempien aikaa voisi mielestäni rajoittaa. Muuten ihanaa, että on noin vapaa vierailuaika perheellä. Synnytyksen jälkeen lapsi nostetaan suoraan ihokontaktiin, pestään vain jos on välttämätön tarve. Suositellaan alkuun ihokontaktia, mutta vaatteet saa, jos vanhempi haluaa. Synnytyssalista ei ollut kiire mihinkään ja ensi-imetykselle annetaan aikaa. Vauva pestään vasta toisena tai kolmantena päivänä.

Joo, ruokavalio-ohjeita kaipailin. Mulla on itselläni gluteeniton ruokavalio, minkä myötä olen jättänyt esim.pastat ja leivät jo oikeastaan kokonaan pois ruokavaliosta. Mutenkin syön todella paljon kasviksia ja marjoja, hedelmiä kohtuullisesti. Välillä mietin miten ihmeessä saan taas karsittua, kun muutenkin on karsittu ruokavalio. Edellisellä kerralla kävi niin, että jouduin lisäämään hiilareiden määrää, jotta arvot saatiin kuriin. Saas nähdä mitä nyt keksitään.

Saako tänne liittyä mukaan? Mulla oli tänään rasitus, ja äsken tuli soitto, että paastoarvo oli juuri alle sallitun, mutta 1h oli koholla. Edellisessä raskaudessa paastoarvo oli koholla, joten vähän tätä ounastelin jo ennen rasitusta. Huoh. Ensi viikolla saan ohjeistukset ja sokerimittarin kotiin. Yritän tosin tässä välissä kaivaa edellisen raskauden paperit esille, jos sieltä löytyisi jotain apuja taas itselle. Tosin siitä on jo niin monta vuotta aikaa, että suosituksetkin on varmaan muuttuneet. Osaisitteko siis kertoa, mitkä ohjeet (pääpiirteittäin) on nykyisellä käytännöllä?

Aika selkeältä plussalta näyttää.

Jalan kasvu on kyllä todella yksilöllistä. Esikoisella ensikengät oli kokoa 17-18 (ikää n.10kk-12kk), 21 (1v7kk) ja 22-23 (ikää 2v) ja nyt talvikengissä (villasukat alla) 24 (ikää 2v7kk). Kuopus taasen on selvästi isojalkaisempi ollut jo syntyessään. Uskoisin, että ensikengät tulee olemaan n.21 keväällä (ikää himpun alle vuosi). En uskalla lähteä ostamaan kenkiä ennen kuin on oikeasti ajankohtaista.

Esikoinen spontaanisiti supistuksilla 40+2 Kuopus spontaanisti supistuksilla 40+0

Viuh.

Porvoossa asuvana voitte valita minkä tahansa sairaalan HUS:n alueelta. Toki varmasti neuvolassa laittaisivat teidät ensin Porvooseen automaattisesti,mutta mikään pakko teidän ei ole sinne mennä. Kannattaa sanoa neuvolassa heti, että haluaisitte Kättärille. Muistelisin, että silloin teille tehdään ultratkin Kättärillä. Porvoossa on myös mahdollisuus perhehuoneeseen ja se on rauhallinen sairaala. Sinne on rantautunut myös ei-lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät. Minulla itsellä ei ole kuin positiivista sanottavaa Porvoosta, olemme saaneet molemmat lapsemme juurikin siellä.

Tiedän perheen, jossa on lapsi nimeltä Melina. Viettivät nimipäivää Elinan-päivänä, kunnes nimi sai oman virallisen nimipäivän kalenteriin (ja eri päiväksihän se sitten muuttui). Todennäköisesti tekisin näin itsekin. Tai etsisin ruotsinkielisestä kalenterista lähelle osuvan nimenpäivän, jos aivan samaa nimeä ei löytyisi.

Ja tuoreen kokemuksen (05/10) kanssa von vain yhtyä edelliseen tekstiini. Vaikka nyt osui kiireisempi yö (4 synnytystä), niin omasta synnytyksestä jäi rauhaisa ja positiivinen kuva. kätilö oli mahtava, sain kaiken tiedon mitä tapahtuu milloinkin, mitä hän tekee jne. Koska kyseessä oli toinen lapsi, minulta kysyttiin vain haluanko opastusta lapsenhoitoon. Halutessani olisin sitä saanut. Sain taas 2-hengen huoneen yksin itselleni, mutta olin toisaalta vain yhden yön sairaalassa, kun halusin jo lähteä kotiin. Soittaessani sairaalaan (22 maissa) sain ohjeeksi olla vielä kotona (mulla oli ollut reilun tunnin säännöllisiä supistuksia 4 min välein, mutta vedet ei ollut mennyt) niin kauan kuin pystyisin. Kauaa en kuitenkaan pystynyt olemaan ja hyvä niin, muuten olisi syntynyt kotiin. Sairaalassa kätilö sanoikin, että onneksi emme jääneet kotiin. Kaikki asiat hoidettiin äidinkielelläni kanssani, kerran taisi osastolla ollessa kätilö kysyä että kumpaa kieltä käytetään. Muuten sain automaattisesti palvelun suomeksi.

Itsekin voisin vastata kokemuksellani (05/08). Oma synnytys meni rauhallisessa ilmapiirissä; olin ainut synnyttäjä koko päivänä, joten sain kätilön (+harjoittelijan)jakamattoman huomion niin halutessani. Saatiin kuitenkin olla miehen kanssa rauhassa silloin kun niin haluttiin. Kivunlievitystä ei tuputettu, mutta sain pyytämäni epiduraalin helposti. Olisin myös päässyt ammeeseen niin halutessani. Eräs kätilö ehdotti minulle petidiinia kun epiduraalia ei voinut vielä antaa. Se piikki laittoi asioita tapahtumaan, enkä olisi osannut pyytää ko. lääkettä itse. Seuraavana päivänä oli myös vain yksi synnytys ja oleilu osastolla oli rauhaisaa. Vain kerran minulta tultiin kysymään vauvan syöttövälistä, muuten sai olla aika rauhassa. Perushoitotoiminnot näytettiin kahteen kertaan pyynnöstäni, kun mies ei päässyt (vierailuaikojen) takia ensimmäiseen opastukseen ja halusin, että mieskin saa opastuksen ammattilaiselta. Olin 2-hengen huoneessa, koko ajan yksin (5vrk:tta). Palveluni sain äidinkielelläni (suomi), ja vaikka mulle osui ruotsinkielinen kätilö synnytykseen, hoiti hän hommansa suomenkielellä. Päinvastoin kuin Anna S. kirjoitti, minut käskettiin lähtemään sairaalaan kun vedet menivät ja supistuksia tuli vähän alle 10min välein (eikä olleet kivuliaita). Johtuiko sitten siitä, ettei kiirettä ollut vai mistä, mutta minulle ei ainakaan jäänyt oloa, ettei nimua olisi sinne haluttu.. Taisinpa kysyä kätilöltä puhelimessakin (02 aikaan) että pitäisikö minun soittaa mies töistä kotiin (olisi päässyt 08)vai odotanko aamuun asti ennen kuin tullaan. Käsky kävi kuitenkin soittaa mies kotiin ja lähteä ajelemaan sairalaan. Ja hyvä niin. Seuraava kokemus on toivottavasti yhtä myönteinen. Se onkin edessä ihan lähiaikona.

Mulle tosiaan on sanonut jo kaksi lääkäriä sairaalassa, että jos RaDi-vauva halutaan aiemmin pois mahasta, on ainut vaihtoehto sektio. Perustelevat sillä,että jos käynnistetty synnytys pysähtyykin syystä tai toisesta, niin olisi huono juttu.... Mutta voihan tavallinenkin alatiesynnytys pysähtyä! Vähän masentavaa, kun esikoinen on kuitenkin tullut alateitse hyvin. Olisiko syytä sillä, etten ole yliopistollisen sairaalan asiakas? Ja rasituksen jälkeen olin minäkin ihan toimintakykyinen, ei mitään ongelmaa tosin olin vapaalla, mutta olisin selvinnyt töistäkin.

^Meillä vesirokkorokote annettiin 1-vuotiaalle ja nyt tuli kutsu, että voisimme hakea tehosteen rokotteeseen. Haemm sen, josko näin saataisiin kattavampi suoja tautia vastaan. Meillä tosin rokote annettiin yhdessä muiden rokotteiden kanssa (oli yhdistelmä) joten liekö osuutta asiaan?

Esikoisesta ultra-arvio rv 36 oli että LA:na olisi n.3300g. Meni pieleen: 40+2 4038g.. Onneksi en tiennyt synnyttäessäni oikeaa kokoa. Toisesta on ultralla arvioitu 3 kertaa. 1. arvio rv32 3700g, 2.arvio rv34 3500g-4000kg (lääkäri mittasi yläkanttiin ja ei halunnut sanoa tarkkaa arviota). 3.arvio rv36 3500g. Sinänsä arviot ovat varmaan aika lähellä, jos laskennallisesti lasketaan, että vauva kasvaa n.200g/vk. Viimeisimmän lääkärin arvio ei välttämättä mene pieleen, koska vauva on kasvanut viime viikoina vain 100g/vk. Raportoin sitten miten kävi..

Meillä raskitukseen joutuu menemään vuosi synnytyksestä. Onko muita RaDi-odottajia, joilla synnytystä ei suostuta käynnistämään, vaan ainut mahdollisuus saada lapsi aiemmin pois mahasta on suunniteltu sektio? Mulla oli paasto-arvo rasituksessa juuri sen raja-arvon 5.3. Kotimattauksissa paastot oli sitten koholla, minkä vuoksi jouduin sairaalaan tutkimuksiin. Sain kuitenkin sokerit kuriin tiukalla ruokavaliolla ja liikkumisella (pärjään ilman lääkkeitä), mutta edelleen mulle ei ole tulossa mitään pienen pientä vauvaa. Kysyinkin lääkäriltä missä vaiheessa sitten käynnistetään, ettei menisi liian isoksi. Lääkäri tokaisi siihen, ettei synnytystä käynnistetä vaan se on sitten sektio automaattisesti??? Itse en ole kuullut että näin olisi ja nyt ihmettelenkin, että joudunko pelkäämään että lapsi menee sen kaksi viikkoa yliaikaiseksi ja kasvaa tosi isoksi... Haluaisin kuitenkin synnyttää alakauttaa niin kuin esikoisenkin.