Löllykkä

Rekisteröitynyt
  • Content count

    7
  • Joined

  • Last visited

About Löllykkä

  • Rank
    Aloittelija

Recent Profile Visitors

2303 profile views
  1. Olin 20v. kun esikoinen syntyi..juuri saanut vakituisen työpaikan..
  2. Aikas jännä juttu..kalenterin mukaan kaikki meni oikein..
  3. Vaikeeta rupee miettii lasten ikäeroa..:ovastasin kanssa noi suuremmat.Itselläni on lapsukaisilla tota ikäeroa jonkun verran.Vanhemmat lapset on aikas perä jälkeen.Tosin olin nuorempi...
  4. Meillä se oon minä ketä hössötän vaavista.. Mies on enemmänkin peloissaan mun vauva haaveiluista. Ollaan sovittu et tulee vaavi jos on tullakseen..
  5. Meillä se oon minä ketä hössötän vaavista.. Mies on enemmänkin peloissaan mun vauva haaveiluista. Ollaan sovittu et tulee vaavi jos on tullakseen..
  6. Täällä yksi keskusteluja sivusta seuraillut...uskaltaudun mukaan.. Ensimmäisen keskenmenon koin parisen vuotta sitten vkolla 9.Se oli jo yhtä tuskaa tunteiden kanssa ennenkuin.. Mun toinen keskenmeno tuli vkolla 19 noin kuukausi sitten.. Kaikki alkoi vkolla 16+.. Sunnuntaina rupes supistelemaan,mut en kiinnittänny mitään huomioo asiaa..meinasin et näitähän tulee kun on viides lapsi tulossa. Maanantaina rupes pikkaisen vuotelemaan ja eikun terkkarille ja sieltä lähete sairaalaan..kaikki oli kunnossa vaikkakin crp oli koholla.Miljoonat testit otettiin ja vaavi siellä ultrassa vilkutteli meille.Seuraavana päivänä uudelleen ja kaikki rumba taas kokeet yms..mitään ei löytynyt ja antibiootit kainaloon ja kotiin.Illalla alkoi armottomat vatsa kivut ja siitä hetken päästä vuoto kuin hanasta.Eikun päivystykseen missä todetaan että kesken on tulossa..eikun osastolle odottelemaan. Pikkasen sekavilla tunteilla nukkumaan ja vaan sit odottelemaan että koska päättyy odotus.Aamu valkeni ja minä olosuhteisiin nähden nukahtannu..kokeita otettiin taas ja lääkäri ilmoitti ,että jäädä osastolle kun merkkejä keskeytymisestä ei ollutkaan.Synnytys kanava että kohdun suu normaalit ja kiinni.Seuraillaan tilannetta päivä kerrallaan..niin siinä kävi että kaks viikkoa siellä tiputuksessa.Tulehdusarvot nousi ja laski välillä. Seurailtiin ja vauva edelleen kasvoi hyvin ja potki niinkuin kuuluu asiaan.Kotilomalle jonka seurauksena crp arvot lähti nousuun.Vahvempaa antibioottia ruvettiin kokeilee jospa siitä olis jotain hyötyä?.Pari päivää niitä ja lääkäri kävi keskustelemassa jo käynnistyksestä mun olon helpottamiseksi.Onnekseni jo samana iltana rupes supistelemaan siihen malliin että pyysin miestä suosiolla jäämään sairaalaan tueksi että synnytys käynnistyy.En olisi lääkäreiden halunnut tehdä sitä päätöstä koska meidän vauvalla ei ollut mitään hätää.Potki viimeiseen asti.Hetken siinä kipristellessä lääkäri tuli kattomaan tilanteen ja ilmoitti että synnytys saliin mennään.Minä paniikissa pyytämään kaikkia mahdollisia lääkkeitä että olisin saanut pään sekaisin(jos noin asian voi ilmaista?).Synnärillä anestesia lääkäri odottamassa ja tuikkas epiduraalin saman tien.Neljä tuntia ja meidän pieni enkeli poika syntyi maailmaan.Nyt kuukausi mennyt.. Viime perjantaina alkoi taas armottomat vatsa kivut ja vuotoa tuli ku hanasta.Päivystykseen ja kaavinta.Kohtu täynnä romua.Mietin vaan että mitähän seuraavaksi?Oliko tässä nyt kaikki? Ikävä vaan on tuskaisen kova.Juoksevat asiat saatu järjestykseen ja sisarusten toivomuksesta pikku veli haudataan meidän lähelle. Tsemppiä kaikille ja kevään odotusta!!