Eilen kaavinnassa ja fiilis on hämmentynyt, tyhjä, itkuisa. Aika pysähtyi. Nyt sitten jotenkin skarpattava itsensä maailman menoon, joka jatkuu joka tapauksessa. Onneksi tytär on piristämässä, hänen ja isänsä vuoksi on kuitenkin perushyvä, turvallinen ja kantava olo pitää itsensä pystyssä. Myönnettävä on, että olen turvautunut pieniin rukouksiinkin iltaisin. Ehkä suosittelen.
Maalasin enkelini esille, sinulle ja kaikille teille hämmentyneille enkeleille, jotka ette päässeet äidin luo tähän elämään. JOkin tarkoitus tällä kaikella on, uskottava se vain on. Itketään nyt maan p-.......ti!!!!! Voimia kaikille!