Lily*

Toisen lapsen kohdalla yllätyin siitä, kuinka kestin olla kotona niin kauan, että sairaalalle mentyä oli kohdunsuu avautunut kokonaan Ja lisäksi yllätyin siitä, että ilman kivunlievityksiä synnyttäminen ei ollutkaan niin kamalaa kuin olen aina aikaisemmin ajatellut, siitähän selvittiin hienosti Oma toipuminen ja painonlasku oli molempien synnytysten jälkeen tosi nopeaa, joten sekin on yllättänyt varsin positiivisesti Edit. Ja lisäksi tosiaan se, että toisen lapsen synnytys voi tosiaan mennä paaaljon nopeammin kuin esikoisen.

Synnytin toistamiseen eikä mitään pahaa sanottavaa Synnytyssalit ovat todella siistit ja viihtyisät, jos niin voi sanoa. Ammeita ei taida tosiaan olla, ei ainakaan tuossa salissa ollut. Puudutuksia tai mitään muutakaan en ehtinyt kivunlievitykseksi saamaan, kun menin sairaalaan aivan viime tipassa. Vuodeosastoa ei tosiaan olla rempattu, eikä varmaan toistaiseksi olla remontoimassa, en tiedä? Tunsin oman oloni hieman normaalia tukkoisammaksi, joten kai siellä ilmassa jotain on. Salista osastolle mut ohjannut kätilökin meinasi, että häneltä lähtee aina ääni samalla hetkellä, kun astuu osastolle, ja niinhän se meni nytkin. Toissynnyttäjänä sain olla vuodeosastolla tosi rauhassa, kun vauvallakaan ei ollut mitään seurattavaa. Apua sain kyllä pyydettäessä ja koko henkilökunta, joka mun kohdalle osui, oli ystävällistä.

^nappasin Liberon, kiitos

Taisin saada kun olin n.7cm auki. Yhdellä satsilla pärjäsin. Auttoi heti ja vei kyllä kaikki kivut pois. Ei sattunut juurikaan edes ponnistusvaiheessa. Pistoskohta ei jäänyt kipeäksi eikä muitakaan oireita tullut ihon kutinan lisäksi.

Tämä on ihan loputon suo kun kahlaa tekstejä eri rattaista.. Olen pitkään miettinyt BJ City Selectejä, mutta koska niitä ei kovin läheltä meitä saa, ja haluttais suht pian uudet rattaat pojalle käyttöön, niin ollaankin alettu miettimään Phil&Teds Explorer -rattaita. Onko niistä kellään antaa hyviä ja huonoja kommentteja? Toinen lapsi toivon mukaan syntyy vasta alkuvuodesta 2013, joten sinänsä näillä ei olisi kiire, mutta kun ei viitsittäisi ostaa nyt väliaikaisia rattaita, jotka sitten vaihdettais taas toisiin. Ikäeroa lapsosille tulisi 1,5 vuotta. Siinä mielessä ovat huonot, kun molemmat kyydissä ollessa istuimia ei saa makuuasentoon, mutta moni on kommentoinut, ettei se ole heidän omien lastensa unia haitannut.

En viettänyt odotusaikana, laskettuun aikaan oli pari kuukautta enkä vielä kokenut olevani äiti, kun lapsi ei ollut vielä maailmassa. Muoks. Tarkoitan siis, etten tavallaan uskonut omaan äitiyteeni ennen kuin olin varma siitä, että lapsi oikeasti syntyy eikä raskaus mene kesken.

^Käyn täällä vasta nyt kommentoimassa, mutta muillekin valmennukseen meneville tiedoksi, että tuskin eksytte kun silloin sairaala on täynnä odottavia pariskuntia... Ainakin silloin oli, kun me käytiin viime kesänä. Joten joukkoon vaan odottelemaan.

^Siis todella! En ikinä tuollaista kakkua ottaisi!

Hiusta on täälläkin lähtenyt ihan kauheita määriä nyt noin pari kuukautta. Just äsken suihkussa taas sitä harmittelin. Täysimetyksellä mennään ja varmaan sitten uusi satsi hiusta lähtee kun imetyksen lopettaa.

Supistukset sattuivat paljon, sitä kipua ei osaa kuvailla, mikään muu ei ole sellaista. En kuitenkaan missään vaiheessa pelännyt kuolevani, koska mulla on aika korkea kipukynnys. Epiduraali auttoi tosi tehokkaasti kipuihin, vaikka sen ottaminen pelotti. Ponnistusvaihe ei hirveästi sattunut, tietysti olihan se ponnistaminen vähän "erikoista".. En kuitenkaan missään vaiheessa huutanut tai kirkunut, keskityin vain vauvan ulossaamiseen. Välillä tosin iski epätoivo, että tuleeko se ulos vai ei...

Mulla säännölliset supistukset alkoivat klo 0.30 yöllä. Lapsivedet menivät kun kalvot puhkaistiin sairaalassa. Vauva syntyi klo 16 maissa.

Totta, ne antoivat olla ihan omassakin rauhassa. Jos apua kaipasi, tulivat kyllä heti kun nappia painoi. Joten jos apua ei pyydä, sitä ei hirveästi tuputetakaan. Ensikertalaisillekin tiedoksi, ei kannata vain odottaa, tuleekohan joku joskus...

Ehdottomasti mun mielestä kannattaa olla lisäksi isotkin pyörät, vaikka pienet pyörät olisi. Mä käytän noita pieniä lähinnä just kaupunkireissuilla, mutta eihän noi talvella hangessa toimisi. Jos olisi pelkästään pienet etupyörät, niin en varmasti mäkään sellaisia vaunuja ottaisi. Täytyy kuitenkin huomioida tää Suomen runsasluminen talvi

Eipä isot käännettävät pyörät varmaan olisi kovin toimivat..? Mun mielestä noi pienet kääntyvät etupyörät ovat aivan ehdottomat esim. kaupungilla/kaupoissa ollessa. Ovat todella näppärät ja ohjattavissa yhdelläkin kädellä. Meidän Gessleinin Futureihin saa tosiaan isotkin etupyörät, jotka ovat paremmat lenkkeiltäessä hiekkateillä, mutta olen kyllä hiekkateillä mennyt noilla pienilläkin. Toimivat siinäkin, mutta tärisevät hieman enemmän ja toki ovat vähän epävakaammat, mutta asfaltilla ovat loistavat! Hyvin saa niillä väisteltyä monttuja yms. Tosin noi pienet pyörät kerää helposti hiekkapölyä ja jumiutuvat siitä, joten öljyäminen aina välillä on suositeltavaa. Mutta on siis todella hyvä ominaisuus, että vaunut saa käännettyä ihan paikallaankin ympäri näppärästi.

Mullekin jäi kaikenkaikkiaan hyvä fiilis synnytyksestä ja koko sairaalassa oloajasta! Mulle osui synnytyksessä tosiaan aivan ihana kätilö. Epiduraalin sain myös tosi nopeasti, onneksi sillä hetkellä ei ollut suurtakaan ruuhkaa Meidän pikkuisella oli vähän rajumpi elämän aloitus, mutta hänestä pidettiin kyllä todella hyvää huolta koko ajan, alusta asti. Osastolla varsinkin nuoremmat hoitajat olivat todella avuliaita ja jäivät juttelemaan pidemmäksikin aikaa, mikäli oli jotain, josta halusi jutella. Hieman toisena yönä säikähdin, kun yöpäivystäjänä ollut nuorempi mieshoitaja tuli esittäytymään.. mä jo säikähdin, että meinaako se silloin yöllä tarkistaa samalla mun haavatkin..!! Mutta onneksi ei kuitenkaan tarkastanut Mulla oli kanssa hieman ennakkoluuloja luettuani ennen synnyttämään lähtöä tätä ketjua, mutta aivan suotta. Mulla ei ole pahaa sanottavaa, joten älkää suotta miettikö näitä juttuja liikaa ennen lähtöänne sinne.