marabello89

Meillä esikoinen aloitti viime kesänä 5-vuotiaana jalkapallon omasta halustaan, sitä nyt kaksi kertaa viikossa. 3-vuotias on nyt käynyt tämän syksyn mummun kanssa muskarissa (mummu hakenut päiväkodista aikaisemmin sinne). Katsotaan jatketaanko sitä nyt keväällä, jos ei niin lastentanssi voisi olla toinen vaihtoehto mistä tykkäisi.

Mun mielestä Aava, Alma, Elma ja Hilma kuulostaa tosi hyviltä ehdotuksilta. Ei nuo muutkaan kyllä huonoja ole. Ja hyvä pointti, että voi olla eri määrä nimiä, jos ei mätsää johonkin mitä haluaisi. Meillä on pojalla kaksi ja tytöllä kolme nimeä. Meillä pojalle vaan valikoitui kaksi nimeä, kun nimi kuulosti hyvältä niin (ja miehen suvussa on suosittu kahta nimeä, itse olisin sinne ehkä voinut lisätä jotain väliinkin). Mutta tytölle oli itsestäänselvyys kolme nimeä, koska meillä oli tytölle suvussa kulkeva lyhyt toinen nimi, jonka perään vaan "kuuluu" kolmas nimi.

Me alettiin esikoisen kanssa joskus 4kk iässä käymään perhekahvilassa, ja nuoremman kanssa sitten jo joskus pariviikkoisena, kun esikoinenkin oli kotihoidossa. Mulle perhekahvilat ja -kerhot antoivat kotona ollessa paljon, koska mun omilla kavereilla ei ollut kellään vielä lapsia, ja kaipasin myös aikuisseuraa välillä päiviin. Nyt olen jo töissä, mutta näistä piireistä on tarttunut pari sellaista ystävää, joita tapaan edelleenkin.

Ei ainakaan esikoisen kanssa. Hänen kanssaan kaksi ekaa vuotta olivat tosi helppoja, mutta sittemmin hänestä kuoriutui aika itsepäinen, puhelias ja huomiohakuinen lapsi. Ihana kyllä, mutta ei mikään helppo. Eikä varmasti auttanut, että nuorempi syntyi kun oli 2,5v. Nuoremmasta en vielä uskalla sana mitään kun uhma on vasta aluillaan, mutta vaikuttaisi luonteeltaan hiukan helpommalta kuin esikoinen. Vauvana hänkään ei ollut mikään vaikea, tosin ehkä hiukan vaikeampi kuin esikoinen.

Muistaakseni esikoinen, poika, oppi pukemaan siinä 2,5-3v välillä. Ensin housut ja sukat ja vähän myöhemmin paidan. Nuorempi tyttö on ollut tosi aikainen. Housut ja sukat osasi pukea jo alle 1,5v. Silloin ei tosin vielä mennyt oikein päin, mutta nykyään 2v yleensä menee. Haalarin osaa myös pukea itse, ja laittaa kengät jalkaan. Paita ei ihan vielä mene, mutta kovasti sitä harjoittelee.

Meillä lapset ovat eri ryhmissä ja meillä se on ehdottomasti ollut hyvä ratkaisu. Esikoinen on ollut todella mustasukkainen pienemmästä, ikää myöten mustasukkaisuus on kyllä helpottanut, mutta selvästi helpottanut lisää myös päiväkodin alettua (olivat silloin 1v10kk ja 4v4kk). Kun päivällä on omat jutut, osaavat kotona olla paremmin sopuisastikin. Ja päiväkodissakin näkevät kuitenkin pihalla ja leikkivät monesti yhdessä silloin kun menee hakemaan.

Meillä nuorempi aloitti 1v10kk iässä hoidon ja on sujunut suorastaan hämmästyttävän hyvin, on nyt ollut reilu 2kk hoidossa eikä vielä ainakaan mitään takapakkia. Alussa jääminen ja päiväunet aiheuttivat itkeskelyä, mutta nopeasti meni se vaihe ohitse. Esikoinen aloitti samalla 4v4kk iässä (on kyllä käynyt kerhossa kolme kertaa viikossa hiukan vajaa kolmevuotiaasta), ja hyvin sujunut hänelläkin. Päivälevosta ei tykkää, mutta muuten kyllä viihtyy päiväkodissa ja saa enimmäkseen hyvää palautetta.

Mulle laitettiin tänään hormonikierukka. Asennus meni tosi helposti, vaikka sitä etukäteen jännitin. Mitään hormoniehkäisyä mulla ei oo ennen ollut, eli se toki nyt jännittää, miten tuo mulle sopii. Ajatuksena olis vielä kolmas lapsijoskus hommata, mutta ei nyt ainakaan pariin vuoteen. Muoks. Niin ja täällä tuon sai neuvolan kautta ilmaiseksi synnytyksen jälkeen.

Meillä nyt ei vielä tänä jouluna tuo esikoinen niin paljon miettinyt pukkijuttuja että olisi tarkemmin niistä kysellyt, eikä meillä "oikea" joulupukki käynytkään. Mutta meillä periaatteena se, että pukki tuo yhden lahjan jokaiselle lapselle, ja lisäksi jakaa lahjoja. Halutaan että lapset tietää, että lahjat on oikeilta ihmisiltä ja oppii kiittämään niistä. Mutta onhan se pukkijuttukin kiva.

Tokasta sit sairaalassa itsestään, kun kohdunsuu oli joku 5cm auki.

Tsemppiä! Sanoisin että pelko kannattaa ottaa puheeksi ja kysellä lähetettä pelkopolille, eiköhän ne siellä osaa auttaa muidenkin kuin kipuun liittyvien pelkojen kanssa.

Tokasta kans ponnistin kyljellään ja nyt tuli myös ulos siinä asennossa, ponnistusvaihekin oli vaan 5 min.

Heräsin kolmen jälkeen yöllä supistuksiin, jotka olivat heti säännöllisiä. Pari edeltävää päivää oli supistellut lähes säännöllisesti, mutta jossain vaiheessa aina lopahtivat.

Meillä reilu 3kg esikoisen kanssakin pärjättiin alusta asti 56cm vaatteilla vaikka ne alkuun hiukan reiluja olikin. Kestovaippa kuitenkin auttoi paljon. Nyt kuopus olikin yli 4kg ja 56cm oli heti hyvän kokoisia, tuskin montaa viikkoa mahtuvat päälle. Meille 50cm vaatteet siis turhia eikä niitä onneksi hankittukaan.

Edeltävänä päivänä satunnaisesti supistuksia (ja edeltävänä yönä koko yön), illalla menin normaalisti nukkumaan, noin 3.30 heräsin supistuksiin jotka olivat heti säännöllisiä. Seiskan maissa sairaalaan, tyttö syntyi 14.22.