RoTTa

Hurjan ihania vauvamasuja Mulla tänään rv 14+0 ja ei niin mitään! Juuri vertasin edelliskeratiseen masuun ja kyllä se ainakin jo viikkoa eteenpäin näytti pullealta, et jospa se sieltä kohta pulpahtaa

En lukenut koko ketjua vaan sieltä täältä Minä olin normaalipainonen kun aloin ensimmäistä odottaa. Painoa kertyi n.18kg. Synnytyksen jälkeen niistä tippui n.6kg Aloin odottaa toista ja olin lievästi ylipainoinen. Silti painoa tuli taas n.17kg ja kun menin synnyttämään olin _todella_ lihava ja turvonnut ja oksettava! No painoa jäi osastolle tasan sen mitä vauva painoi.. Kun tulin sairaalasta minulla oli reippaat 25kg ylimäärästä kannettavaa. Tippuihan ne ajan kanssa vaikka en kyllä millään kuureilla ollutkaan. Nyt odotan kolmatta ja heti on painoa tullut yli 2kg vaikka ei olla lähelläkään puolta väliä! Ihan pelottaa mitä tästä tulee En silti aio ottaa stressiä painosta ellei se nyt ala ihan mielettömäksi menemään. Kyllä se taas tippuu, on se tippunu ennenkin Myönnän kyllä että olen vähän kateellinen niille äideille, jotka kaiken jättävät synnärille tai ovat kuosissa taas kuukausi synnytyksestä. Minä vaan en kuulu niihin äiteihin ja kunhan vauvat on terveitä niin olen onnellinen "sotanorsu" joka synnäriltä ulos kävelee

Mulla ensimmäinen otsatarjonnassa, oli ollut kanavassa jumissa jo tovin. Syntyi keskosena ja painoi 2,2kg. Ponnistus kesti 18min. Toinen syntyi raivotarjonnassa, 3,7kg. Ponnistin 5min. Kummassakaan ei käytetty apuvälineitä ja tämä esikko oli keskosuuden takia teholla, mutta synnytys meni hyvin tarjonnasta huolimatta.

En ainakaan huomannut tällaista ketjua. Toivoisin vertaistukea ja ajatustenvaihtoa. Meillä on 4v. poika, jolla todettiin puheilmaisun erityisvaikeus viime helmikuussa. Onko muita kenen lapsella olisi puheentuotossa viivettä? Miten muut arkiaskareet sujuu? Ja onko mitä tukitoimia käytössä? Ihan vaan olisi mukava kuulla miten muilla arki rullaa vai rullaako aina

Nuorempi ei oo enää tänä kesänä tarvinnu juurikaan rattaita, on 2v9kk nyt. Pyörällä sotkee reilun parin kilometrin matkat ja jos sen pidempää tarvii niin sit otan rattaat. Isompi täytti 4v ja hän jo kävelee tai sit vuorottelevat rattaissa pidemmillä matkoilla. Meillä ei oo ollu seisomalautaa ikinä ja tuplat möin pois kun tuo nuorempi täytti 2v. Eli siitä asti pulkalla, pyörällä tai rattailla vuorotellen matkat kun matkat Ja me on esikkoa nukutettu rattaissa melkein 3v asti ja tämä nuorempi reilun vuoden. Esikko ei suostunu nukkumaan kun rattaissa, joten oli pakko se niihin survoa

Ekassa odotuksessa itkin kun en saanut limppari pullon korkkia ite auki

Ennen ensimmäistä vauvaa mitat oli 154cm ja 52kg. Maha huomattiin töissä vasta puolen välin tienoilla, johtuen löysistä työvaatteista. Ensimmäinen vauva oli syntyessään pieni, koska syntyi keskosena. Odotuksessa ei ollut mitään ongelmia. Toinen oli yli 3,6kg ja erittäin hyvin pullahti pihalle. Sen voin sanoa, et toinen odotus oli selälle kova rääkki, johtuen raskauksien lyhyestä välistä ja palautumisen puutteesta. Nyt kolmatta odotan, viikot 14 ja kukaan ei ole edelleenkään huomannut raskauttani Tällä kertaa selkä tuntuu ainakin vielä toimivan erittäin hyvin. Minulla on selän kanssa ongelmia ihan rangassa ja tukilihaksisto "pitää minua kasassa". Siitäkin johtuen raskauden aikainen paino ja etupainotteisuus on kivuliata, jos lihakset ei oo kunnossa.

Minulla kans huomattiin np-ultrassa kysta, n.2,5cm, ja se kätilö vaan sanoi että rakenneultrassa tarkistetaan tilanne Pienihän tuo oli eikä oo kyllä ollu mitään havaintoa tai epäilystä sen olemassa olosta vaikka olen jo yli vuoden huomannut ovulaation olevan kipeä tuolta oikealta puolelta. Hieman pelottaa, et mitä tapahtuu jos se kasvaa isommaksi tai puhkee... Rakenneultraan vielä n.1,5kk aikaa, et sinne asti jännitetään ainakin.

Olin juuri lopettanut koulun ja määräaikaisessa työsuhteessa. Miehellä oli vakityö. Ikää oli 24v.

Kolmas on tulossa ja nämä saa riittää