Alya

Neitoperho huomasin sun kysymyksen tuolla kk-ketjussa. Tensistä en tiedä mut jumppapalloja ei ole. Joten jos haluat sellaisen niin tuo oma. Meillä oli mutten sit käyttänyt kuitenkaan. Uudet salit oli tilavia. Ammeeseen en päässy niin niistä en tiedä. Mulla oli ihana kätilö ja toivelista oli selvästi luettu niin että sitä haluttiin kunnioittaa. Opiskelijoita oli mukana, mukavia eikä haitannut. Osastolla oli myös ok olla, huoneessa oli aika kylmä ja ilmastointi tuntui vähän raa'alta. Mut silloin oli vasta lauhtumassa kovat pakkaset. Vessoissa on nyt automaattihanat jotka tekee käsisuihkun käytön helpoksi. Ruokatila oli ihan mun huoneen vieressä ni menin huoneeseen syömään. Ruuasta ei valittamista, kelpasi mulle ja gluteeniton oli selvästi tarjolla. Kysy jos on jotain erityistä mitä haluut tietää. Ja mukavaa synnytystä!

Kiitos JoHe seikkaperäisestä selostuksesta! Mä en tiennytkään, että siellä on uudet tilat. En siis pääse enää kolmatta tekemään samaan saliin.

Mä oon tykänny korostaa. Raskaus on niin ihanaa aikaa kun kerrankin ei tarvitse vetää mahaa sisään ja yrittää näyttää slimmiltä. On mulla kyllä ollu niin iso mahakin että säkissä näyttäisin vaan superläskiltä. Ja toki sekin on vaikuttanut että olen odottanut raskauksia niin kovasti että on ollut ihanaa saada viimein esitellä sitä vauvamahaa.

Mulla oli tavallaan tosi samanlaiset, vaikkakin olivat kuin yö ja päivä. Selkeää? - Molemmat käynnistyi yöllä, eka n. 01 ja toka n. 03, limatulpan menolla - Molemmissa alkoi samantien säännölliset supistukset - Molemmissa kalvot puhjenneet ylhäältä, aamupäivä arpomista lapsiveden/limatulpan koostumuksesta - Kumpikin vauvoista ollut kohdussa virhe(avo)tarjonnassa Se mikä erosi niin kieltäydyin selkäpuudutuksista ja olin paremmin valmistautunut tokaan synnytykseen, varmaan siksi virheasento ei pysäyttänyt synnytystä kuten ekalla kerralla. Pysyin pystyssä, liikuin jne. Ponnistusvaihetta en voi verrata, kun eka oli tosiaan sektio. Muoks. Ekan kesto sairaalaan saapumisesta (pari senttiä auki) syntymään n. 22h, toisessa (3cm) 10h.

Mä en odottanut varsinkaan nyt toisella kerralla mitään, mutta mies yllätti. Meillä oli hääpäivä reilu 1kk päästä synnytyksestä, ja mies oli itse suunnitellut ja teettänyt mulle riipuksen, jossa oli symboloitu sekä meidän molemmat lapset että kaikki siihen astiset avioliittovuodet. Mun mies kyllä tykkää ostaa lahjoja ja onnistuu aina siinä mua paremmin, mutta nyt onnistui kyllä lyömään ällikällä allekirjoittaneenkin.

Mä luin/kuulin just ennen omaa toista synnytystä sellaisen teorian, että n. 7 vuodessa kroppa ikäänkuin palautuu "synnytystä edeltävälle tasolle". Mutta eiköhän nämä ole ihan yksilöllisiä juttuja.

Mulla syntyi eka 41+1 ja toinen 40+3.

Tehtiin eppari ja repesin lisäksi. Ei sattunut itse tilanteessa, eikä ompelukaan kamalasti. Toipuminen kesti 2 vkoa, aika tasan. Kyselin muuten noista luokituksista, kun mullekin kirjattiin "pitkä ja syvä emätinrepeämä", ja niitähän ei tosiaan samalla lailla luokitella asteilla jos on eppari ohessa. Mutta mielenkiintoista oli se, että kuulema kätilöiden kielessä ja papereihin merkaten ei ole epparin kaverina olemassa kuin kahdenlaisia repeämiä; joko "pitkä ja syvä" tai "pinnallinen ja lyhyt". Ei siis voi olla "pitkä ja pinnallinen" tai "syvä ja lyhyt", vaikka ne parhaiten kuvaisikin tilannetta. Paperilla voi siis näyttää pahemmalta, kun joku sitä tuossa aiemmin kauhisteli.

Mäkin uskon kokeneeni jonkunlaisen synnytysregression kuopuksen synnytyksessä. Nimittäin synnärillä ammeessa, kun auki parin tunnin aikana n. 3-5cm, nukahtelin supistusten välit ihan järjestään. Heräsin, kun supistus alkoi, väänsin suihkun päälle (tai mies väänsi, suihkutin alavatsaa kuumalla vedellä) ja aloin äännellä. Hiljenin, kun supistus laimeni, sammutin hanan ja vajosin jonnekin usvaan. Havahduin joko siihen, kun suihku putosi kädestä, tai kun seuraava supistus alkoi. Samoin myöhemmin, kun olin jo salissa ja ilokaasua apuna, alkoi ihan armottomasti nukuttaa välillä ja halusin nukkumaan sängylle. Tämä oli kyllä vähän huono, kun ilokaasun otto piti aloittaa ajoissa, enkä tietenkään havahtunut kunnes oli liian myöhäistä. Kuitenkin tässä meni varmaan pari tuntia joista en muista just mitään, joten luulen että edelleen jonkinlainen "oma maailma" siinä oli, vaikkakaan ei niin selvästi kuin siellä ammeessa, jossa uni ja synnytyslaulu vuorottelivat tosi luonnollisesti ja vaivatta. Toivoinkin mahdollisimman luonnonmukaista synnytystä ekan kauhukokemuksen (piuhoja, epiduraalia, sektio) jälkeen ja tiesin synnytysregressiosta. Olin silti yllättynyt, että oma kroppa osasi homman eikä se sen kummempaa vaatinut tai tuntunut mitenkään ihmeelliseltä. Senkun vaan uskalsi heittäytyä supistuksiin ja ottaa ne vastaan, kuten parhaalta tuntui.

^^ Kyllä tuossa minusta saa vähän turhan kauhukuvan, että hengityskin hankaloituu! Tai en ole keneltäkään kuullut vastaavaa. Itsellä ei ole stimulaation sivuoireet juurikaan haitanneet normaalielämää (takana kuusi, sekä pitkää että lyhyttä kaavaa), kun varovasti ottaa, vaikka epämukavaahan se on ja mitä lähemmäs punktiota mennään niin tietty olokin tuskastuu. Mutta yleensä turvotus ennen punktiota on aika paikallista, alavatsalla ja nimenomaan munasarjoissa. Sanoisin, että voi jo olla aika epämukava kokemus tuo noin pitkä ajo+seminaari tuossa vaiheessa hoitoa, itse suunnittelisin hyvin varauksella matkaa. Mutta toisaalta voi olla että olosi on hyvinkin normaali eikä tunnu missään. Sitä kun ei koskaan tiedä, miten kenelläkin menee.

^ Kuulostaa normaalilta. Eikös se siitä mahda selkiytyä koulutuksen edetessä... varmaan monella vielä kahden vaiheilla mutta mitä oon kuullut niin usein jompikumpi on sitten tosi vahvasti kuitenkin se "oma juttu". Antoisaa pridea!

^ Sama juttu. Mulla ei ollut ponnistusvaiheessa käytännössä enää mitään kivunlievitystä, sain kuulema ihan kohtalaisen repeämän emättimeen ja epparikin leikattiin, mutten tuntenut siinä tekemisen tiimellyksessä kumpaakaan. Pelkäsin tosi paljon molempia etukäteen.

mun paketti lähdössä tänään, anteeksi kun kesti. ella jätin pois unipussin kun yöasuja oli jo useampia, kun alunperinkin arvoin että raaskinko sitä antaa mut tulossa body, housut ja vaippa+kuoret.

Mulla on käytännössä molemmat synnytykset käynnistyneet limatulpan irtoamisella. Ekalla kerralla meni 36h syntymään, toisella 21h.

Mä laitan 62cm pitkähihaisen bodyn, 56-62cm pitkähihaisen yöpaidan jossa nyöri helmassa (saa pussukaksi) ja yhden S-kokoisen kestosetin (sisävaipan+kuoren). Isompia poikien vermeitä ei vielä valitettavasti ole turhina.