lauranoora

Aktiivijäsen
  • Content count

    253
  • Joined

  • Last visited

About lauranoora

  • Rank
    Aktiivi
  • Birthday 10/02/91
  1. Meillä tutista luopuminen kävi paljon kivuttomammin kuin olisin koskaan osannut uneksia. En tarkalleen muista, mutta n. 1,5v iässä tutit siirtyi pelkästään uni käyttöön. Sängystä noustessa ne sinne jätettiin ja juteltiin että siellä odottavat seuraavia unia. Normaalisti tutteja oli siis siellä täällä, yks kädessä, yks suussa ja yks piilossa. Vähintään. Nyt 1v 10kk iässä päätin kokeilla ottaa tutit kokonaan pois. Hieman tyhmänrohkeana muutama päivä aiemmin otettiin laita pois pinniksestä ja pieni pelko oli miten käy kun tutteja ei enään saa. Eräs ilta vaan sanoin tytölle, ettei hän enään tutteja tarvitse. Muutama kerta tästä puhutiin ja sovittiin että tuleva pikkusisko (laskettuaika 3vkon päästä) saa tutteja syödä, mutta taapero ei tarvitse. Sinne jäi kiltisti nukkumaan ja on ollut nyt reilum viikon kokonaan ilman tutteja! Tutit oli todella tärkeitä, niille jopa annettiin pusuja.... Luultavasti meillä oli oikea ajoitus. Edelleenkin päivittäin tuttia saattaa kysyä, muttta itsekkin nauraen sanoo että eeeeeei. Joskus vielä perään toteaa, että vauvalle Tietoisesti olen tahtonut jättää "iso tyttö" perustelut pois meidän kasvatuksesta. Saa olla pieni tyttö niin kauan kuin on. Nyt mielenkinnolla seurataan, miten tutteihin reakoi, jos tuleva pikkusisko niitä syö.
  2. Toistaiseksi mennään ihan normi vaatteilla, nyt rv21+3. Esikoisen raskaudessa oli yhet mammafarkut käytössä mutta muuten menin ihan normi vaatteilla
  3. Supistukset alkoi säännöllisesti 41+3, tyttö syntyi 41+5.
  4. Hankala ois pitää salassa lähipiiriltä/töissä kun on jatkuva pahoinvointi ja päivittäinen oksentelu. Ihmiset joiden kanssa olen tekemisissä ovat siis tienneet hyvin varhaisessa vaiheessa, niin ensimmäisestä kuin tästä toisestakin
  5. En saanut lahjaa enkä olisi kaivannut mutta mies vaihtoi joka ikisen vaipan ensimmäiset kaksi viikkoa (paikalla ollesssaan). Olin hyvin onnellinen ♥
  6. Itse tulin äidiksi 21vuotiaana. Koin olevani valmis. Olin opiskellut kaksi ammattia, tehnyt paljon töitä, matkustellut ja asunut eri maissa. Parisuhde oli vakaa ja tuntui että aika on oikea. hetkeäkään en ole katunut. Nyt toinen lapsi tulossa, ehdin täyttää 23v. Meille hyvä näin. Lapsena/nuorena en asettanut mitään ikätavoitteita enkä ollut asiaa sen kummemmin ajatellut.
  7. Yks lapsi ja raskaana tällä hetkellä, kaks testiä molemmista
  8. Esikoisesta otettiin pakkaus ja niin tehään kakkosestakin. Ikäeroa tulee aikalailla 2v. Musta on kiva kun molemmilla on omat laatikot mihin voin säilöä juttuja. Tykkään myös tän pakkauksen väreistä ja kuvioista.
  9. Mä tuun tänne kiroomaan rfsu:n testit! Ihan per*eestä! kaks kertaa antanu plussan vaikken raskaana olekkaan... Murr
  10. Annika, meillä samalla tavalla! ihanaa ettei olla ainoita. Päivät on meillä aina erilaisia ja vaikka oonkin joitain rutiineja yrittänyt luoda ei se ole aikataulullisesti vaikuttanut mihinkään...
  11. Kävin vähän kurkkimassa! Meillä on 3kk vanha tyttö ruotsalaisen mieheni kanssa. Mies puhuu tytölle ruotsia, minä suomea ja yhdessä kommunikoimme englanniksi. Saa nähdä miten käy. Suomessa kuitenkin asutaan mutta siteet tuonne Ruotsiin on aika vahvat. Mies on hieman murehtinut ettei vaan tyttöä tulla kiusaamaan ruotsalaisen isän takua. Asutaan pienellä paikkakunnalla. Mutta eipä näitä asioita voi tietää etukäteen
  12. Täällä myös nukutaan vain jos vaunut on liikkeessä! Tasan yhden kerran on jatkanut unia sitten pidempäänkin... Tosi harmi nyt kun kelit on ihanat ja ois kiva puuhailla ulkona.
  13. Unipuku ja peitto. Peiton sai juuri vaihtaa ohuempaan säiden lämmettyä nukkuu omassa sängyssään. Unipussia ei olla edes kokeiltu.
  14. Me käytiin ottamassa passikuva tytön juuri täytettyä 2kk. Tosi hienosti onnistui! Käytiin Ylöjärven Kuvakatissa, palvelu oli tosi hyvää. Minä istuin tuoliin tyttö sylissä ja väliin laitettiin valkoinen lakana. Hyvä kuva tuli melko nopeasti. Hinta oli 18 €/8 kuvaa. Suosittelen!
  15. Me oltais tahdottu molempien sukunimet. Ei kuitenkaan tajuttu että se ei ole suomessa mahdollista (jälkeenpäin voidaan tätä maistraatilta yrittää isän kansalaisuuteen vedoten) , joten tyttö sai minun sukunimen. Siskolla on neljä poikaa ja heillä kaikilla kaksi sukunimeä. Jotenkin en ymmärrä miksi se on niin suuri mahdottumuus tuo kaksi sukunimeä Suomessa, kun kerran etu tai sukunimeä saa vaihtaa ihan "mielen mukaan".