Milenka

Mä en kokenut saavani rannekkeista apua kun testasin.

Mä olen ymmärtänyt, että suurimmat keuhko-ongelmat ovat nimenomaan noin viikoilla 32-37 syntyvillä vauvoilla. Että ne viikot ovat erityisen olennaisia keuhkojen kehityksen kannalta. Ja siis että aiemmin syntyneet saattaa pärjätä jopa paremmin.

Sektio ei todellakaan ole helpoin tapa synnyttää. Veikkaan, että suht normaalisti sujunut alatiesynnytys on paljon helpompi sekä vauvalle että äidille kuin sektio. Sektiosta toipumisessa on omat kommervenkkinsä, toki eri ihmisillä helpompaa tai vaikeampaa kuin toisille. Ja vauvalle se on aika nopea ja sokeeraava tapa kohdata ulkomaailma. Ja kyllä. Olen yrittänyt synnyttää alateitse, mutta on päädytty sektioon.

Vuosi synnytysten välissä. Ja kannattaa aina pyytää leikanneelta lääkäriltä arvio kohdun kunnosta ennen kuin poistuu sairaalasta. Se sen parhaiten tietää, kun on nähnyt.

Se voi tarttua vielä 5-10 päivää sairastamisen jälkeen. Eritteistä eli käsihygienian pitää olla tosi hyvää. Ja kaikki mitä vaan voi pestä 90:ssä, kannattaa pestä. Ovenkahvat ja hanat voi desinfioida käsidesillä. Meilla on kaksi vessaa ja mahataudeissa varaamme yhden vessan vain potilaan käyttöön, kukaan muu ei käy silloin siellä (siis oven sisäpuolella) ennen kuin se on kunnolla pesty kloriitilla. Noro Rota En nyt lukemieni linkkien perusteella kuitenkaan osaa sanoa mikä ero noilla olisi. Tai siis ainakaan merkittävä.

OT Mä kävin sektioni jälkeen tästä keskustelua leikanneen lääkärin kanssa ja se sanoi, että oppikirjasuositus olisi 1-2 v. synnytysten väliä, mutta leikkaava lääkäri voi aina arvioida juuri k.o. synnyttäjän kohdun kestävyyden sektion jälkeen ja voi antaa henkilökohtaisen ohjeen. Mulle sanoi, että kohdun olisi hyvä antaa varmuuden vuoksi parantua noin puoli vuotta, mutta periaatteessa seuraavaa lasta voi alkaa yrittää vaikka heti. Ja lainasin omaa tekstiäni toisesta ketjusta:

Mulla imetys ehkäisi koko ajan (noin 9-10 kk), vaikka kuukautisetkin tuli lähes koko ajan. Munasolu ei vaan irronnut.

Tilastollisesti sen pitäisi olla kondomia varmempi ehkäisyväline, jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät: - vauva ei saa muuta ravintoa kuin äidinmaitoa - synnytyksestä on alle 6 kk - kuukautiset eivät ole alkaneet. En kyllä itse uskaltaisi luottaa, jollen olisi valmis mahdolliseen uuteen perheenjäseneen. Musta oli surullinen uutinen, että tuoreiden äitien aborttien määrä on noussut (12 % aborteista tehdään vastasynnyttäneille äideille), koska ehkäisystä ei huolehdita synnytyksen jälkeen. Löysin tällaisen tiedon ehkäisyvälistussivuilta: Täysimetyksen ehkäisyteho on 98 prosenttia. Varmuutta lisää se, että imetysväli on alle kuusi tuntia. Ja tohtori.fi: Kondomi on oikein käytettynä luotettava ehkäisyväline. Ehkäisyteho on 97 - 98 % (eli 2-3 naista sadasta tulee vuoden käytön aikana raskaaksi), mutta käyttövirheet huomioiden teho alenee 85 - 95 %:iin (5 - 15 naista sadasta tulee vuoden käytön aikana raskaaksi). Vielä linkki: http://www.tohtori.fi/?page=1750363&id=1227669

Me saatiin Tapiolasta. Mulla ei missään vaiheessa kysytty mitään terveystietoja tai neuvolakortteja tai mitään. Eli miten ne olisi voineet evätä vakuutuksen?

Mä myös ajattelen, että kummilahjasta pitää jäädä pysyvämpi muisto kuin ristiäislahjasta. Ristiäislahja voi olla ihan (lähes) mikä tahansa vauvalahja.

Osa kummeista käy meillä aika harvakseltaan (eikä meitä pyydetä niillekään kovin usein), joten mulla on tapana laittaa noin kerran kuussa tai nykyään ehkä kerran kolmessa kuussa sähköpostissa kuvia isovanhemmille ja kummeille ja kertoa mitä lapsi on viimeksi oppinut ja mistä tykkää ja mistä ei. Siten kummeilla on ainakin pieni mahdollisuus pysyä tilanteen tasalla. Olen sitä mieltä, että kummeudessa tavaraa tärkeämpää olisi lapsen kanssa vietetty aika, että ihmissuhde syntyisi.

^ Mä sain vauvan hetkeksi rinnalle siinä leikkauspöydällä. Heräämöaika on periaatteessa kaksi tuntia, mutta viimeksi mullakin meni melkein neljä tuntia. Mutta oli ihanaa, että isä oli saanut käyttää aikaa tutustuakseen vauvaan.

Me olemme valinneet ihmisiä, joilla on säännöllinen yhteys meihin ja joilla voisi olla jotain annettavaa lapselle. Sukulaisuudella ei ole ollut mitään painoarvoa kummivalinnoissa.

Raskaus ja imetys Kysy lääkäriltäsi tai apteekissa neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä. Metoklopramidin ei ole todettu aiheuttavan sikiövaurioita. Primperania voidaan tarvittaessa käyttää raskauden aikana, mutta käyttö tulee aina harkita tapauskohtaisesti lääkärin kanssa. Lääke siirtyy istukan kautta sikiöön, ja tällöin se saattaa aiheuttaa lääkevaikutuksia sikiöön. Lääke erittyy myös äidinmaitoon, eikä lapselle aiheutuvien haittavaikutusten mahdollisuutta voida sulkea pois. Tästä syystä Primperania ei tulisi käyttää imetyksen aikana. Jos imettämistä jatketaan, Primperanin käyttö tulisi lopettaa kokonaan. http://www.laakeinfo.fi/%5CMedicine.aspx?m...ENTIS_PRIMPERAN

Kyseistä lääkettähän määrätään myös migreenilääkkeeksi ja raskauspahoinvointiin, mutta silti lääkäri sanoi, ettei suosittele sitä raskaanaollessa ellei ole ihan pakko käyttää.