Emuli

Aktiivijäsen
  • Content count

    131
  • Joined

  • Last visited

About Emuli

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meidän yksivuotias taitaa matkustaa hiukan pienessä kaukalossa. Kaukalon saa vielä jotenkuten raahattua mukaan samassa pussissa, missä matkarattaat matkustaa koneessa.
  2. Tosi hyvin sanottu! Miksi opettaa lasta olemaan lyömättä/nipistämättä/tukistamatta/jne. naapurin Pirjo-Petteriä, jos itse alentuu sille käyttäytymisen tasolle? Jos lapsen kiukutteluun reagoidaan läppäisyllä tai vastaavalla, lapsi menee varmasti ihan sekaisin, kun yhtäkkiä aikuinen tekeekin jotakin kiellettyä, logiikka fyysiseen kuritukseen on siis ontuvaa. Lapsi on aikuisen peili - hän jäljittelee vanhempiaan.
  3. Minua on "kuritettu" Raamatun varjolla liian kovin ottein ja varmasti siitä aiheutuneiden traumojen takia näkemykseni tähän asiaan on hyvin mustavalkoinen: kun äly loppuu, alkaa väkivalta. En voisi ikimaailmassa kuvitella aiheuttavani tahallani kipua lapselleni, vaan aina täytyy olla järkevämpi tapa ratkaista asia.
  4. Meille sanottiin neuvolassa, että hitaasti liikkeelle lähtevillä lapsilla on harvemmin mitään huomautettavaa aivojen kehityksessä, ennemminkin päinvastoin. Tietysti järkevissä määrin ajateltuna.
  5. Meillä täällä lätäkön väärällä puolella, Ruotsissa sanottiin, että heti vaan hammastahna kehiin. Tuskin tuosta mitään pysyvää haittaa on tullut tytölle, vaikka on toimittukin eri tavalla mitä Suomessa. Vai siitäköhän se hidas liikkumaan oppiminen olikin kiinni?
  6. Rouva Vee, ihana kuulla! Mulla on ollut jo vähän sellainen olo vauvaklubin puolella, etten ymmärrä siellä käytävistä keskusteluista puoliakaan, kun jutut koskee niin paljon liikkeelle lähtöä. Enkä sano tätä pahalla, koska niinhän se on, että siitä puhutaan mikä on ajankohtaista. Meillä on jonkinnäköistä edistystä havaittavissa, kun tyttö menee konttausasentoon hetkeksi. Silti rehellisesti sanoen hommasta ei näytä tulevan mitään. Askelia hän ottaa kävelytettäessä, mutta sitä ei taideta laskea vielä liikkumiseksi Hirveää kiinnostusta ylöspäin nousemiseen ei myöskään ole. Muuten tyttö on aktiivinen ja leikkisä, ehkä kuitenkin riskien välttelijä luonteeltaan. Ei kummiskaan mikään retarded
  7. Meilläkin liikkeelle lähtö odotuttaa itseään. En ole kauhean huolissani (ts. en usko meidän neidissä olevan mitään vikaa, mutta tunnen välillä olevani huono äiti, kun lapseni ei vielä konttaa ja syynä tähän ovat muiden ihmisten jatkuvat kyselyt). Taaksepäin mennään helposti sekä pyöritään akselin ympäri. Kierimällä tyttö pääsee paikasta toiseen, eli paikallaan ei makaa. Tyttö aloitti liikkumisen nelikuisena selällään silta-asennossa, mutta tapa unohtui puolen vuoden ikäisenä. Välillä mahallaan ollessaan näyttää siltä, että hän oppii ennemmin lentämään kuin ryömimään. Yritys on kova.
  8. Ihmettelin vain synnytyksen jälkeen, että tässäkö tämä nyt oli ja missä ne suuret tunteet itkuineen on. Sitten katsoin tyttöä, jonka pää oli vähän laatikkomainen ja hän katsoi myös kieroon Nyt hän on luonnollisesti maailman kaunein lapsi.
  9. Mitenkähän mahdetaan suhtautua inhaloitaviin astmalääkkeisiin? Yritin soittaa äidinmaitokeskukseen, mutta sieltä ei ikinä vastattu ja luovuttamiset jäi luovuttamatta. Olen kuullut astmalääkkeistä monenlaista tietoa ja voisin ajatella luovuttavani maitoa seuraavan lapsen kohdalla. Niin paljon sitä maitoa on mennyt hukkaan.
  10. Me lähdetään toukokuussa Kreetalle, Kato Stalokseen.
  11. ^Luulen, että tämä on myös hiukan kiinni ihmisen perusluonteesta. Kaikki ihmiset eivät koe asioita samalla tavalla. Joku voi tuntea olonsa perushyväksi jatkuvasti kun toinen itkee hysteerisenä ilosta pienen hetken. Ei varmasti ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa kokea ja käsitellä asioita. Ja sitä paitsi, vanhemmuus on kasvuprosessi eikä kasvaminen koskaan suju ilman vastoinkäymisiä, luulisin.
  12. OYS

    Mun kohtutulehdus jäi myös huomaamatta ja samoin kävi huonekaverilleni. Soitin OYS:iin kotoa käsin, kun vuodin kotona rajusti hyytymiä ja kätilöt vaan sanoi, että se on ihan normaalia. Kävin sitten yhteispäivystyksessä tarkistuksessa, eikä mua meinattu päästää kotiin ollenkaan. Pääsin sitten kumminkin yöksi kotiin ja kävin päivisin gyneosastolla. Niin monelta olen kuullut tällaisia juttuja kohtutulehduksen huomioimatta jättämisestä, että pistää vähän miettimään. Mekin jouduttiin olemaan 7 tuntia käytävällä. Mua se ei niin haitannut silloin, kun olin ihan pihalla muutenkin. Jälkeenpäin tuntuu hiukan karulta. Luulen myös tavanneeni Uusinaisen mainitseman blondin lääkärin Varmasti ihan pätevä ihminen, mutta empatiakyky on täysi nolla ja siksi sopisi mielestäni paremmin tutkimuspuolelle. Kätilöistä puolestaan muistelen, että Terhi-niminen henkilö osastolta 13 oli aivan ihana! Osastolla 11 oli hiukan vanhempi kätilö töissä, joka kauhisteli alaselässäni ollutta tatuointia ja sanoi, etten saa epiduraalia sen takia. Meinasin mennä paniikkiin kovissa kivuissa sen takia, kun synnytys oli vasta ihan alussa. Lopulta epiduraali pistettiin n. 15 cm ylöspäin tatuoinnista, joten meni kätilön arvio hiukan pieleen...
  13. Ponnistusvaihe ei sattunut ollenkaan ja kerkesin miettimään ihan omia juttuja sen aikana (naureskelin mielessäni miehen ja hoitajan ilmeille). Vaihe oli vieläpä nopea.
  14. ^No sikäli ei ole linjassa, että Suomen lääkärit kehottivat aloittamaan kiinteiden syömisen ennen 6kk:n ikää, jotta vältyttäisiin anemialta ja allergioilta. Ruotsissa taas uhkailtiin kaiken maailman allergiareaktioilla, jos syöminen aloitetaan ennen 6kk:n ikää.
  15. Mulle sanoi sekä lasten- että neuvolalääkäri, että yli 6kk kestävä täysimetys riskeeraa lapsen anemialle ja mahdollisesti myös allergioille. Tämä siis Suomessa. Ruotsissa neuvolan täti sanoi, että missään nimessä ei saa antaa kiinteitä ennen 6kk ikää. Eli mielipiteitä on moneen junaan ja tutkimustuloksia näyttää olevan monenlaisia, riippuen mistä niitä lukee.