Sunrize

Aktiivijäsen
  • Content count

    136
  • Joined

  • Last visited

About Sunrize

  • Rank
    Aktiivi
  • Birthday 10/07/81
  1. Ehdin ostaa itselle oman pyörän vähän ennen plussaa ja jotenkin kaikki se alkuraskauden pahoinvointi ja jännitys raskauden kulusta (kaksoset), vei ajohalut kokonaan ja pyörä on seissyt tallissa koko kesän. Lajina siis enduro, joten riskit oli ehkä sen verran suuremmat, kuin normiajelussa, niin sekin vaikutti asiaan. Mies on kyllä ajanut normaalisti ja on sitten totutettu masuasukkeja ääniin radan varrelta käsin
  2. Meillä mies on tullut mukaan kaikkiin ultriin mihin on vaan töiden puolesta päässyt. Oikeastaan NT-ultra on ollut tähän mennessä ainoa, missä mies ei ollut mukana, juurikin töiden vuoksi. Itselle on jotenkin helpotus, kun mies tulee mukaan, ihan siksikin jos ultrasta tulisi jotain huonoja uutisia, niin ei tarvitsisi yksin sitä sitten murehtia ja ajaa kotiin (sairaalalle matkaa n. 45min). Meillä ultria onkin ollut paljon, kun kyseessä kaksosraskaus ja vain yksi istukka, niin seuraavat kasvua ja lapsiveden määrää n. kahden viikon välein. Positiivista on, että vaikka alkuun pelkäsin miehen kiinnostusta tulla mukaan ultriin, niin on nyt itse ollut sitä mieltä että on kiva tulla vilkaisemaan miten tyypit viuhtoo masussa menemään. Ehkä se tekee tästä raskaudesta aina pykälän konkreettisempaa myös miehellekin. Neuvolassa mies ei ole ollut mukana, seuraavalla kerralla tulee kun neuvolatäti erikseen sitä pyysi. Voi tosin olla vähän turhauttavaakin miehelle, neuvolassa kun enimmäkseen jutellaan ja samat asiat voisin kertoa tiivistetysti kotona kahdella lauseella
  3. Nykyinen esimies on hyvä ystäväni, joten hänelle kerroin ensimmäisten joukossa. Muuten töissä porukka ei kuitenkaan tiedä ja tiedon ajattelin pimittää niin pitkälle kuin se on mahdollista löysien vaatteiden ansiosta.
  4. Lähipiirissä ei juuri vauvoja ole, mistä saisi kaiken noin kätevästi haalittua, joten tarkoitus on ottaa pakkaus
  5. Tällä hetkellä tulen hyvin toimeen kahden hyvän ystäväni lasten (5-10v) kanssa, mutta kaikki muut lapset jossain määrin hirvittävät etenkin alkuun. Ehkä eniten kyseessä kokemuksen puute, lähipiirissä on ollut aina todella vähän pieniä lapsia, joten tuntuu ettei oikein tiedä miten olla lasten seurassa. Luotan kuitenkin siihen että omien kohdalla tilanne on sitten aivan toinen.
  6. En kysele. Olen itse kokenut hiukan ahdistavana muutamien kavereiden kyselyt aiheesta, etenkin kun ei ole ollut koskaan varmuutta saadaanko ylipäätänsä koskaan lapsia. Tästä syystä ehkä itsekin varon kysymistä muilta, koska koskaan ei tiedä kuinka arasta asiasta saattaa olla kyse.
  7. Tätä samaa pohdiskelen, sillä haluan pitää masun töissä omana tietonani vielä kesälomaan asti, kesäloman jälkeen tietoa on varmasti aika turha enää koettaa peitellä, mutta sitten se saakin selvitä työkavereillekin. "Onnekseni" olen sen verran pyöreä ollut ennen raskauttakin, joten näillä näkymin omat väljät paidat peittävät riittävästi ja mahdolliset vatsan pömpötykset menee normaalin lihomisen piikkiin. Noita väljiä paitoja ja tunikoita sovittelin, toivottavasti tulisi nyt hyvät kelit niin voisi niissä hiihtää menemään legginssien kera.
  8. En saanut mitään tietoa, taisi tulla yhtä yllätyksenä lääkärillekin kuin meille.. Ainakin sille vaikutti. Vasta kun juttelin kaverin kanssa (jolla siis on kaksot kotona), hän osasi kysyä tuosta saatiinko tietää onko yhteinen istukka. Lääkäri ei moisesta mitään puhunut. Toivottavasti päästään pian sairaalan puolelle ultraan, luulisi että sieltä tietävät sitten paremmin kuin tuossa meidän pienessä TK:ssa. Täytyy tulla keskusteluun mukaan, kunhan saan joskus nuo puuttuvat viestit kirjoiteltua, että pääsen odotusklubin puolelle asti
  9. Liitynpä minäkin tänne ketjuun. Yllätyksellinen tulos tänään ultrassa, sykkiviä sydämiä löytyikin yhden sijasta kaksi. Mitään aavistusta ei ollut etukäteen, kummankaan suvussa ei ole kaksosia, joten tälläiseen ei oltu varauduttu yhtään. Alkujärkytyksen jälkeen ollaan kuitenkin onnellisia. Raskaus on ensimmäinen ja toistaiseksi sujunut suhteellisen ok (viikkoja nyt 9+4), väsymystä ja huonovointisuutta toki ollut, mutta ne kai kuuluu suurimmalla osalla asiaan muutenkin. Nyt jännittää toki että meneekö kaikki hyvin. Yritetään kuitenkin ottaa rennosti ja toivoa että molemmat pikkuiset kestävät mukana menossa.
  10. Täysin puskista tuli tieto kaksosista. Kummankaan suvussa ei kaksosia ole tiedossa ja vaikka itse näin ultraa edeltävänä yönä painajaista kolmosista, niin silti tuntui että lääkäri vaan vitsailee kun alkoi ihmetellä että mitäs täältä löytyykään.. Nyt toki alkujärkytyksen jälkeen täytyy toivoa että molemmat jaksaa mukana, viikkoja kuitenkin vielä tosi vähän (laskennallisesti 9+4). Onneksi yhdellä ystävällä on pari vuotiaat kaksostytöt, niin henkistä tukea sieltä onneksi on saatavilla
  11. Tänään varhaisultrassa laskennallisesti 9+4, alkioiden koot 25mm ja 23mm, vastaten 9+3 ja 9+1. Eli aika lähelle laskennallista mentiin. Yllätyksenä toki tuo että tyyppejä oli vastassa kaksi, mutta alkujärkytyksen jälkeen ihan onnellisia ollaan
  12. Kampaaja-aika on varattuna ensi viikolle (varaan aina edellisellä kerralla seuraavan). Nyt mietinnässä uskaltaako värjätä ja jos niin miten. Raskausviikkoja takana nyt 9+4. Tällä hetkellä mietin ottaisinko nyt kevytvärinä vain, jolloin altistus on kai hiukan pienempi? Tukan sävy on nyt sen verran kaukana omasta väristä, että jotain värjäystä tarvinnee kuitenkin tehdä.. Lisäksi mietityttää mitä sanoa kampaajalle, joka on kuitenkin tuttu, kertoako totuus vai koettaa kierrellä ja kaarrella. Miten olette muut toimineet jos olette värjäyttäneet hiuksia raskaana ollessa, oletteko sanoneet kampaajalle mitään?