Tarutar

4h+k rivitalossa, omistusasunto, tosin 'pankin vuokralaisena' vielä pitkään.

Olisin voinut itse kirjoittaa tuon vielä jokin aika sitten! Plussan odotus kesti niin monta vuotta, että viime aikoina lohduttauduin minäkin jo sillä ajatuksella, että Pakkohan tämän on jotenkin joskus ratketa! Vaikka sitten niin että hyväksyy sen lapsettomaksi jäämisen. Kun oikeastaan pahinta lapsettomuudessa on henkisesti ollut se pelko, että muuttuuko tämä tilanne tästä ikinä mihinkään ja jos ei, niin hälveneekö tuskakaan edes siedettävämmäksi! Nykyisellä miehelläni on jo ennestään lapsia ja hän ei kai koskaan läheskään täysin ymmärtänyt lapsettomuustuskani syvyyttä, vaikka paljon ymmärsikin. Nyt kun ollaan puhuttu tästä alkaneesta raskaudesta niin mies on sanonut ymmärtäneensä lapsettomuuden tuskan syvyyttä jotenkin paremmin vasta sen myötä kun on nähnyt läheltä sen henkisen ja asennemuutoksen, joka minulle on tapahtunut ihan tässä muutaman päivän aikana positiivisen tuloksen vihdoin tultua! Kuulemma muutos on ollut silmiinpistävä! Olen rauhoittunut, seesteisempi ja yllättävänkin luottavaisella mielellä. Itsekin olen tajunnut nyt tämän koettuani lapsetttomuussurun ja pelon kokonaisvaltaisuuden ihan uudessa valossa ja se on tehnyt hyvää. Osaan nyt paremmin antaa oikeutuksen niille kaikille kestämättömille tunteille vuosien aikana, joista niin usein kannoin syyllisyyttäkin sen kaiken tuskan lisäksi.

En ole ikinä polttanut, mies polttaa satunnaisesti hyvässä seurassa, lähinnä joskus alkoholia nauttineena, oisko pari-kolme kertaa vuodessa..

Kerroin jo ensimmäisellä viikolla, milloin itsekin sain tietää. Tämä siksi koska esimies tiesi myös että olin lapsettomuushoidoissa. Avoimuus sopii minulle ja tuntui hyvältä ratkaisulta. Esimies onnitteli ja sanoi olevansa hyvin onnellinen puolestani, vaikka tämä tietääkin hänelle järjestelyitä, mikäli kaikki menee niinkuin toivotaan

Mikä auttaisi ihan alkuraskaudessa alkaneeseen aamuöiseen heräilyyn ja varsinkin uudelleen nukahtamisen vaikeuteen? Vatsakivutkin vähän herättelevät ja aamulla pitäisi kuitenkin jaksaa herätä töihin..

Plussasin maanantaina. Ennen plussausta oli oireina menkkamaiset vatsa- ja selkäkivut, hengästyminen, muutama päivä ennen testiä alkoi pyörryttämään ja heikottamaan saunassa. Myös pari päivää ennen testipäivää pettymys ja epätoivo (ei tästäkään hoidosta sen kummempaa tulosta tule!) kääntyi ihmeellisesti toiveikkaampaan asenteeseen

Nollatoleranssi täälläkin. Raskaus on niin kauan ja hartaasti toivottu ja odotettu, etten halua riskeerata mitään, vaikka tiedänkin ettei pienistä määristä harvoin liene mitään haittaa. Parempi kuitenkin olla kokonaan ilman.

Viimeinen koeputkihedelmöitys omilla soluilla. Lahjasoluista oli jo keskusteltu, mutta haluttiin kokeilla omilla vielä kerran..

~ 23,5

Menkkamaiset kivut ja normaalia helpompi hengästyminen

Pelotti todella paljon, koska melkein 8 vuotta ehti tulla yritystä ennenkuin ensimmäinen plussa ilmaantui! Olin jo oikeastaan lähes varma, että ettei se onni kuitenkaan koskaan käänny.. haluttiin kuitenkin katsoa hoitotie loppuun. Kannatti!

Sain joulukuussa hoitavalta lapsettomuuslääkäriltäni Tyroksiinilääkityksen, kun olin sattumalta huomannut työterveydessä vuosi sitten otettujen arvojen olevan ylärajoilla (TSH 3.98) ja pyysinkin nyt joulukuussa työterveydestä uutta kontrollia ja arvo oli nyt joulukuussa 3.42. Gynekologini mielestä pitäisi TSH:n hoidoissa olla alle 2.5. Työterveyslääkäri oli kuitannut vuosi sitten nuo arvot normaaleiksi Pari muutakin muuttujaa oli tässä tuoreimmassa hoidossa tyroksiinilääkityksen lisäksi, joten vaikea sanoa, mikä lopulta auttoi.. Joka tapauksessa plussa tuli! Ensimmäinen ikinä ja todella kauan yritystä takana! Ennen ICSI-hoidon aloitusta olin ehtinyt käyttää lääkitystä vain parisen viikkoa. Nyt plussan myötä annostusta hieman nostettiin.

Sain elämäni ensimmäisen plussan maanantaina. Takana lähes kahdeksan vuotta haaveita, toiveita, odotusta, hoitoja, pettymyksiä, epätoivoakin..! <3 5. ICSI-hoito toi lopulta plussan