Guest dfs

perätilassa synnyttäminen

248 posts in this topic

^ ja ^^ Samaa kuin Scarlet kyselen minäkin. Miten aktiivinen voi ja saa olla perätilasynnytyksessä? Pääseekö avautumisvaiheen aikana liikkumaan vapaasti ja voiko synnytysasentoon vaikuttaa. Oliko se pään ulosautto käytännössä paha vaihe? Musta ainakin näin mistään tietämättömänä tuntuu jo ajatuksena ahdistavalta, jos joku työntäisi käsiään sisään samalla kun toinen yrittää punkea kaksinkerroin samasta reiästä pihalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Miten aktiivinen voi ja saa olla perätilasynnytyksessä? Pääseekö avautumisvaiheen aikana liikkumaan vapaasti ja voiko synnytysasentoon vaikuttaa. Oliko se pään ulosautto käytännössä paha vaihe?

 

Avautumisvaiheessa saa vapaasti liikkua, ainakin jos ei mitään erikoisia rajoitteita ole jostain muusta syystä. Itse käpöttelin käytävillä miehen kanssa, istuskelin keinutuolissa, jne. Vauvan sydämen sykettä seurattiin jostain vaiheesta eteenpäin aika tiiviisti (varmuudeksi?), joten silloin ei päässyt minnekään kauas.

Synnytysasentoon ei voi vaikuttaa, se on aina perätilasynnytyksessä sama (syystä että lääkäri pääsee auttamaan vauvan ulos). Ja tuossa kun Scarlet kyseli jalkatelineistä, niin ainakaan minä en niitä kokenut ikävinä. Pelkäsin kyllä vähän etukäteen sitä, miten lonkkani moiseen suhtautuvat (ovat vähän "epäkunnossa"), mutta asento oli ihan ok, ei valittamista.

Itse en pään ulosauttoa edes huomannut mitenkään. Ainoastaan tietyssä vaiheessa lääkäri totesi, että nyt ei saisi ponnistaa. Otti kai siinä vaiheessa sitten otetta vauvasta ja sen jälkeen tuli taas lupa ponnistella. Mutta tosiaan, en huomannut lääkärin käsiä missään, joten ei tuntunut pahalta.

Puhun luonnollisesti vain omasta kokemuksestani :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ei mitään, mukava jos voi olla avuksi :) Mielelläni vastailen omalta osaltani näihin perätilasynnytysjuttuihin, kun ei sitä infoa asiasta ole kovin helposti löydettävissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vauva oli ihan "normaalikokoinen" (3,5 kiloa). telineet oli musta ihan jees, niistä sai itseasiassa ihan kivasti ponnistusasennon, kun kätilö vinkkasi ottamaan kiinni omista reisistään. se olikin oikeestaan ainoo vaikutusmahdollisuus siihen asentoon. niin ja sit sai valita, miten makaavaan asentoon halusi sen pääpuolen :rolleyes: ennen ponnistusvaihetta sai vapaasti liikkua niin paljon kuin halusi, mä kävin altaassakin ja jumppailin pallolla. sit kun alkoi ponnistuttamaan, niin laitettiin ne telineet valmiiksi ja sit piti loppuaika olla siinä.

 

mä en sitä pään ulosauttoa mitenkään huomannut, en itseasiassa tietäisi siitä mitään jos ei olis siinä synnytyskertomuksessa lukenut. musta tuntui siinä tilanteessa et se vaan plupsahti sieltä ulos.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kiva kuulla että normaalikokoisen vauvan synnyttäminen on ollut positiivinen kokemus. Olen muualta lukenut lähinnä vaan pienikokoisten vauvojen perätilasynnytyksistä. Meidän vauvan kokoarvio oli viikolla 36+1 2500g, eli ei kovin iso. Silloin yritettiin ulkokäännöstä, mutta ei onnistunut. Peppu oli jo kuulema aika alhaalla lantiossa, eikä vauva ollut yhtään hommassa mukana.

 

Tänään sain lantion magneettikuvauksen tulokset, lantio on hyvänkokoinen eikä esteitä alatiesynnytykselle ole :) Sitä lähdetään siis koittamaan. Vauveli oli alatiesynnytyksen kannalta hyvissä asemissa, peppu alimpana ja jalat rintaa vasten. Saan kontrolliajan polille vielä rv39:lle, silloin tarkistetaan tarjonta ja vauvan koko.

Hyvillä mielin olen kuitenkin lähdössä alatiesynnytykseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

kiva kuulla että lantion mitat antaa myöten ja sulla on positiivinen asenne!

 

mulla yritettiin kans tota käännöstä mut kun tyyppi oli jo majaillut siellä peppu alaspäin ilmeisesti ainakin puolivälistä alkaen, niin oli jo peppu sopivasti junttautunut lantioon ja siellä pysyi. mä en henk koht tiedä ketään jolla toi ulkokäännös olisi onnistunut vaikka kai se kuitenkin useammin onnistuu kuin epäonnistuu.

 

jostain muuten luin/kuulin että perätilavauvat syntyisi yleensä ennen laskettua aikaa, vaikuttaisikohan se tohon pienikokoisuuteenkin sitten?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perätila ei teitääkseni vaikuta siihen että lapsi syntyisi ennen laskettua aikaa tai aikaisemmin kuin pää alaspäin olevat vauvat. Siltä voi vaikuttaa, koska useimmat lapset kääntyvät viikoilla 35-> pää alaspäin, joten on todennäköisempää että ennenaikainen vauva ei ole ehtinyt vielä kääntyä ja on siksi peppu alaspäin.

 

Itselläni poika oli yllätys perätilassa ja syntyi rv41+2. alakautta ensin yritettiin, mutta sektioon lopulta päädyttiin.

 

Ulkokäännöksistä onnistuu keskimäärin n 50%. Ensareilla n.40% ja uudelleen synnyttäjillä n.60%

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on menossa 36 ja4 raskausviikko. Vauva on kanssa ollut perätilassa jo pidemmän aikaa. Ensimmäinen neitoni syntyi leuka pystyssä alakautta, siis ihan pää edellä. Nyt tämä toinen neiti koitettiin kääntää jo kerran ja huomenna toiseen kertaan. Tosi hyvin ruuvannut pyllynsä jo lähtökuoppiin ja meinasin tuossa kolmisen viikkoa sitten jo tullakin (poltot ja supistukset avasivat kohdunsuun ja kaula pehmeni 1 cm:iin). Eka neiti syntyi jo viikolla 37 ja painoi 3kg. Tästä vauvasta on ennuste 3300g mikäli olisi masussa viikkoon 40 saakka. Tuskin on...

 

Itse haluaisin synnyttää alakautta, koska ekasta synnytyksestä on positiiviset kokemukset. Tosin meillä pohdittiin sitä, että onko lapsivettä liian vähän alakautta synnyttämiseen (ja silti vauvaa koitettiin kyllä kääntää?). Onko muilla puhuttu tässä yhteydessä lapsiveden määrästä? Minulla ei ole vielä kuvattu mitään, se vähän mietityttää, koska esikoinen olisi jo tosiaan viikon päästä ollut syntynyt! Ja kun paikat on nyt jo auki/pehmeinä niin uskon tämänkin tulevan aikaisin. Millään en toivoisi joutuvani hätäsektioon, kun siinä isäkän ei voi osallistua millään lailla ja hätä on aina hätä.

 

Oliko täällä muita kenellä on ollut toinen perätilassa? Onko teitä tutkittu kuitenkin ns kunnolla? eli kuvattu ja muuta?

 

Itse olen ollut vauvana perätilassa ja minut on saatu käännettyä! Tosin synnyin oikein kunnolla lonkkavikaisena, joka jotenkin tulkittiin liittyneen äidin lantion ahtauteen raskausaikana. Vaikka ennuste silloin yli 30 vee sitten oli niin, että en ikinä kävelisi niin opin ihan tavalliseen aikaan kävelyn ja lonkat ovat täysin kunnossa edelleen :rolleyes: Tosin nyt tämän vauvan kohdalla olen pohtinut asiaa, että mitäs jos hänenkin jalkansa ovat vinksin vonksin. Ja taas toisaalta rauhoitellut itseäni, että jos ne 30 vee sitten saatiin kuntoon niin kyllähän ne nytkin saadaan...

 

Huomenna siis uusi kääntöyritys ja toivottavasti jo jotakin arviota siitä, että miten synnytystä edes suunnitellaan. Vauvan koko oli viime viikolla 2440g, jännä nähdä mikä se on tällä viikolla!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ En ole synnyttänyt perätilassa olevaa vauvaa, mutta kaverini on ja hän sanoi, että suurella osalla vauvoista, jotka ovat viihtyneet kauan perätilassa on ongelmia lonkkien kanssa (lonkkaluksaatio). Kaverin lapsella oli tämä vaiva ja lapselle laitettiin sellainen lonkkalastan (?), jota piti pitää koko ajan. Heillä tää oli aika lievänä, niin lastaa ei jouduttu kauaa käyttämään (kuukauden?) ja sen jälkeen ongelmaa ei enää ollu.

Täältä muuten löytyy ketju lonkkaluksaatiosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ mun käsityksen mukaan käännöstä ei tehdä, jos lapsivettä ei oo tarpeeksi. tai ainakin tällaiseen käsitykseen jäin, kun mun käännösyrityksessä ensin tarkastettiin tosi tarkkaan toi veden määrä.

 

kai noi lonkkavaivat on hieman yleisempiä perätilavauvoilla, mutta ei se mitenkään automaattisesti sitä tarkoita. oma vauva oli noin puolivälistä asti perätilassa ja lonkat ihan normaalit, samoin kahdella kaverin lapsella on ollut perätilavauva ja niillä kans normaalit lonkat. sit tiedän kaksi pää alaspäin syntynyttä vauvaa, joilla on ollut lonkkakipsi, joten ei sitä musta kannata etukäteen kauheasti huolehtia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä myös perätilapojalla lonkat normaalit, vaikka pitempään ehtikin perätilassa olla. Silloin oman perätilasynnytyksen lähestymistä odotellessa kun tuli kaiveltua esille kaikki mahdollinen tieto asiasta, olin ymmärtävinäni, että yleensä nuo lonkkaluksaatiot eivät johdu varsinaisesti perätilasta (siis siitä, että vauva on kohdussa ollut perätilassa), vaan ne syntyvät lähinnä synnytyksen yhteydessä. Mutta kai tosiaankin perätilavauvoilla on moisiin suurempi alttius, kun ne jalat ja siis myös lonkat ovat erilaisessa asennossa synnytyskanavan läpi tultaessa verrattuna raivotarjonnassa syntyneeseen vauvaan.

 

Itse muuten olen myös perätilassa syntynyt ja omista lonkistani vikaa löytyy. Ei tosin koskaan ole diagnosoitu niissä mitään (ei edes syntymäni jälkeen, vaikka lonkat silloinkin jotenkin tutkittiin) eli en osaa sanoa onko kyse perätilan ja/tai syntymän aiheuttamasta viasta, jostakin mahdollisesti perinnöllisestä jutusta vaiko ihan sattumasta.

 

Ja mitä tulee tuohon perätilasynnytykseen ja asioiden (lantion tilavuus/ joustavuus, vauvan koko, jne.) tutkimiseen etukäteen, josta oli kysymys ylempänä, niin ainakin minä olen ymmärtänyt niin, ettei alateitse synnyttämistä missään tapauksessa varsinaisesti suositella, ellei näitä juttuja ole tarkkaan tutkittu. Eli tarkoittaa siis tosiaan lantion magneettikuvausta (jotta saadaan selville tietyt mitat) sekä vauvan koon arviointia. Tärkeää on tietysti myös synnyttäjän motivoitunut ja positiivinen asenne alatiesynnytykseen.

Eli ihmettelisin itse suuresti, jos ei näitä juttuja tutkittaisi, jos edessä olisi perätilasynnytys. Alateitse tapahtuvaa perätilasynnytystä tuskin turhaan kutsutaan suunnitelluksi perätilasynnytykseksi (paitsi tietenkin jos kyseessä on ylläriperätilavauva ;) ).

Edited by Birbir

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vauva oli viimeiset 3 kuukautta sitkeästi perätilassa. Rv 37 yritettiin kääntää, ei onnistunut. Magneettikuvaukset lantiosta tehtiin samana päivänä, tuloksena erittäin tilava ja hyvä lantio synnyttää alateitse. Yliaikaiskontrollissa 41+1 lääkäri teki uudestaan ulkokäännöksen onnistuneesti, ja synnytys käynnistettiin heti! Kohta syntyikin terve tyttövauva. Mulle kerrottiin, että itse perätilasynnytys ei lonkkavikaa aiheuta. Lonkkaluksaation todennäköisyys kasvaa, jos lapsi on 1) perätilassa ollut kauan aikaa 2) ensimmäinen raskaus 3) tyttövauva. Meillä nämä kaikki "ehdot" täyttyivät ja täysin terve vauva syntyi ilman lonkkavaivoja. Turhaan stressasin ja pelkäsin etukäteen. Muistan ajatelleeni laitoksella, että ihan sama vaikka lonkissa olisikin häikkää - olin niin mielissään hyvin sujuneesta synnytyksestä! :)

 

Vaatikaa ulkokäännösyritystä siis loppuun asti, jos vauva ei ole kiinnittynyt/laskeutunut, eikä mikään seikka estä kääntämästä. Ulkokäännöksestähän löytyy oma ketju odotus-puolelta. Toivottavasti kukaan ei loukkaannu, vaikkei mulla nyt ollutkaan kertoa kokemusta itse perätilasynnytyksestä! :) Tsemppiä kaikille perätilasynnystystä suunnitteleville. Älkää kuunnelko ulkopuolisten ja kokemattomien kauhisteluja perätilasynnytyksistä - luottakaa ammattilaisiin!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Amalia :) Hyvistä kokemuksista on aina kiva kuulla. Tuo lonkkajuttu on muakin nyt mietityttänyt, olen siitä netistä lueskellut. Neuvolassa kehottivat varautumaan luksaatioon, koska vauva on ollut niin pitkään perätilassa. Mun ymmärtääkseni synnytystavalla ei ole siinä merkitystä.

Mulla on ensi viikolla kontrolli äitiyspolilla, täytyykin siellä vielä pyytää että yrittäisivät vielä käännöstä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on nyt rv36 ja vauva oli kääntynyt tässä parin viikon aikana perätilaan.

Koko ajan on ollut muuten pää alaspäin. Ultraaja totesi myös vähäisen

lapsiveden määrän, joka saattaa olla este kääntämiselle/kääntymiselle(?).

Tiistaina mennään yrittämään käännöstä jos tuo vesitilanne sen sallii, pitäisi

varmaan nyt lepäillä kunnolla jos veden määrä tästä kasvaisi vielä.

 

Eniten on mietityttänyt se, että jos vauva lähtee syntymään etuajassa enkä

olisi halukas synnyttämään perätilavauvaa niin onko tehtävissä enää mitään

vai meneekö automaattisesti alatiesynnytykseen? :unsure:

 

Yritän nyt kuitenkin olla vielä miettimättä asiaa ja vaihtoehtoja kun tuo kääntöyrityskin

on vielä edessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eniten on mietityttänyt se, että jos vauva lähtee syntymään etuajassa enkä

olisi halukas synnyttämään perätilavauvaa niin onko tehtävissä enää mitään

vai meneekö automaattisesti alatiesynnytykseen? :unsure:

 

Mitä tosiaan itse olen lueskellut ja lääkäreiden kanssa puhunut, niin olen ymmärtänyt, että Suomi kuuluu niihin maihin, joissa perätilavauvan alatiesynnytykseen ei mielellään lähdetä, ellei ole etukäteen tutkittu noita synnyttäjän lantion mittoja ja vauvan kokoa. Alatiesynnytys puutteellisten tietojen kanssa ei taida olla kaikkein turvallisin vaihtoehto sen enempää äidin kuin vauvankaan kannalta. En siis tiedä mitään faktoja, mutta voisin kuvitella, että ennemmin sitten ehkä mennään kiireelliseen/hätäsektioon kuin aletaan alateitse synnyttää.

Mutta aika nopeasti nuo tutkimukset taidetaan saada tehtyä, yleensä. Itselläni oli muistaakseni rv 36 synnytystapa-arvio äitiyspolilla (ja vauvan perätila siis oli ollut tiedossa jo tätä ennen ihan hyvän aikaa), josta vasta laitettiin lähete lantion magneettikuvaukseen. Ja hyvissä ajoin kaikki tutkimukset saatiin tehtyä ja tulokset minullekin tietoon ennen kuin poika lähti syntymään rv 38+6 :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kiitos! :)

 

Birbir: Tehdäänköhän nuo tutkimukset vaikka äiti ei sillä hetkellä olisi halukas synnyttämään

perätila-vauvaa alateitse? Siis vähän kuin varmuuden vuoksi?

 

Eilisen illan on vauva kyllä myllännyt semmosella voimalla etten ole enää yhtään varma

miten siellä majaillaan. Erottaako muut vauvan asennon tunnustelemalla? :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä voin vastata omasta puolestani sulle siipi. Kääntöyritys meillä epäonnistui, sen jälkeen lääkäri kysyi, olenko halukas perätilasynnytykseen. Jos en olisi ollut, magneettikuvausta ei olisi tehty, ja sektioaika olisi varattu saman tien. Eivät siis ainakaan Kätilöopistolla tee noita tutkimuksia varmuuden vuoksi. Lääkäri sanoi myös, ettei ketään pakoteta perätilasynnytykseen, vaan sektion saa jos niin haluaa.

 

Mä erotan kyllä vauvan pään ihan selvästi kovempana kohtana tossa navan yläpuolella. Vauva tykkää myös heilutella päätä paljon, ja se tuntuu selvästi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Scarlet kun vastasit!!

Missä vaiheessa sinun piti tietää että yritätkö alatiesynnytystä vai varataanko sektioaika?

 

Sitä lähinnä mietin että jos vaikka oiskin sektioaika varattuna jo perätilan takia

ja synnytys käynnistyisi ennen leikkauspäivää niin silloin ainoa mahdollinen

tapa taitaa olla tuo hätä/kiireellinen sektio koska mahtumista ei ole tutkittu?

 

No ehkä ne ylihuomenna valaisee asioista enemmän. Saakohan sieltä noottia

jos teettää ne tutkimukset mahtumisesta ja sitten päättääkin haluavansa sektion? :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Birbir: Tehdäänköhän nuo tutkimukset vaikka äiti ei sillä hetkellä olisi halukas synnyttämään

perätila-vauvaa alateitse? Siis vähän kuin varmuuden vuoksi?

---Erottaako muut vauvan asennon tunnustelemalla? :unsure:

 

Elän siinä käsityksessä, että noita tutkimuksia (tai ainakaan magneettikuvausta) ei tehdä, ellei tosiaan äiti ole halukas alatiesynnytyksen kokeilemiseen. Omalla kohdallani ei juuri tästä puolesta ollut äitiyspolilla edes puhetta, kun olin jo "päättänyt", että haluan alateitse ainakin yrittää eli magneettikuvaus oli sinänsä selvä juttu. En tiedä, josko sitten käytännöt vaihtelevat sairaaloittain, mutta voisin kuvitella, että yleisesti toimitaan kuten Scarletinkin kohdalla eli sovitaan sektioaika sen kummemmitta tutkimuksitta.

 

Mitä vauvan asennon tuntemiseen tulee, niin minä en itse vauvan asennosta tiennyt yhtään mitään sen enempää ekassa raskaudessa kuin nytkään :rolleyes: Tiedä sitten olenko vain huono tunnustelemaan vai missä syy (vatsan seudulla ei varsinkaan ekassa odotuksessa ollut edes "vararengasta", joka olisi tunnustelua haitannut). En siis itse olisi perätilaa ekassa odotuksessa huomannut (tosin terkkakin luuli käsikopelolla, että vauva on raivotarjonnassa), eikä minulla ole nytkään aavistustakaan vauvan asennosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kiitos Scarlet kun vastasit!!

Missä vaiheessa sinun piti tietää että yritätkö alatiesynnytystä vai varataanko sektioaika?

 

Sitä lähinnä mietin että jos vaikka oiskin sektioaika varattuna jo perätilan takia

ja synnytys käynnistyisi ennen leikkauspäivää niin silloin ainoa mahdollinen

tapa taitaa olla tuo hätä/kiireellinen sektio koska mahtumista ei ole tutkittu?

 

No ehkä ne ylihuomenna valaisee asioista enemmän. Saakohan sieltä noottia

jos teettää ne tutkimukset mahtumisesta ja sitten päättääkin haluavansa sektion? :unsure:

 

Siinä heti kääntöyrityksen jälkeen lääkäri kysyi, olenko ajatellut synnytystapaa. Ainakin siinä sanoivat, että äidin oma motivaatio alatiesynnytykseen on oleellinen kriteeri siihen lähdettäessä. Eli varmasti saa vielä muuttaa mieltäänkin. Lääkäri kyllä kertoi siinä perätilasynnytyksen kulusta, ja vastaili meidän kysymyksiin, eli ei tarvinnut pelkästään "fiilispohjalta" päättää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana lukea hyviä kokemuksia perätilasynnytyksestä. Itselläni esikoinen oli perätilassa pitkään ja päätin synnyttää alakautta mikäli tulisi ennen laskettua aikaa. Pelkäsin siis lapsen kasvamista turhan isoksi erikoisempaan synnytykseen. Poika lähti kuitenkin syntymään edellisenä päivänä kuin oli suunniteltu sektioaika varattu.

 

Perätilasynnytystä ei siis käynnistetä, eikä kalvoja puhkaista (ainakin näin minulle sanottiin). Hilluin ilokaasun (ja lopulta epiduraalin) ja suppareiden kanssa useita tunteja ennen vesien menoa. Siitä sitten ei mennytkään kauaa ponnistukseen ja synnytykseen.

 

Perätila synnytetään aina selällään (mulla ei ollut telineitä, vaan pidin sukista kiinni ;)). Lääkärin (erittäin kummallisesta) päätöksestä minua lähdettiin viemään hätäsektioon (poika oli jo puoliksi ulkona). Leuka oli lääkärin mukaan mahdollisesti huonossa asennossa (kätilöt olivat seuranneet leuan liikettä ja oli joka ponnistuksella liikkunut oikeaan suuntaan). Koska kenelläkään ei ollut hengenhätää, hätäsektiohaava tehtiin vaakatasoon.

 

Poika oli ollut kauan sammakkoasennossa, joten meinasi saada lonkkatuen, mutta kun mentiin sitä laitattamaan, niin tarkistettiin lonkkien tila, niin olivatkin parantuneet itsestään tuplavaippojen ansiosta :D Synnytystavallahan ei ole mitään tekemistä lonkkaluksaation kannalta, vaan sillä, onko lapsen asento mahassa ollut sellainen, että on luksaation aiheuttanut.

 

Genitaaliasiasta mulla ei ollut aiemmin tietoa, mutta epäilen, että ei se synnytystapa tällöinkään ole se kriittinen asia. Meidän pojalla pallit olivat violetit ja varmaan suuremmat kuin isällään (;)) ihan siitä syystä, että oli ollut puristuksissa niin kauan (istui suurimman osan mahassaoloajastaan). Tämä siis maalaismutua ;)

 

Ja siis, vaikka tuo synnytys kuulosti (ja olikin) hankala, niin mulla itsellä jäi siitä tosi hyvä fiilis. :) Toinen lapsi oli raivotarjonnassa ja tuli nätisti ulos - edelleenkin vaikka joskus olisin raskaana ja lapsi olisi perätilassa, niin lähtisin synnyttämään alakautta. Niin paljon helpompi vaihtoehto!!

 

Ai niin, magneettikuvista sanottiin, että mun fysiikalla voisin synnyttää vaikka vasikan, joten sillees.. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Useammallakin näkyy olevan eri käsitys kuin minulla mitä tulee lonkkaluksaation yhteydestä itse perätilassa olemiseen. Mutta nämä perätilaan ja perätilasynnytykseen liittyvät seikat tuntuvatkin olevan useammallakin tavalla sellaisia, että jakavat jopa ihan terveysalan ammattilaiset (vähintäänkin) kahteen koulukuntaan. Itse perustan tietoni hyvin pitkälti ulkomaalaislähteisiin, siis ts. muilla mailla tehtyihin tutkimustuloksiin ja näiden tutkimusten "raportteihin". Aika vähän kun perätilasta ja perätilasynnytyksestä tuntuu Suomessa lääkäreillä varmaa tietoa olevan. Tai ehkä olen saanut sellaisen käsityksen, kun täällä tosiaankin tuntuu lääkärikuntakin olevan kovin jakautunutta näissä jutuissa (erityisesti siinä mielessä, että toiset ovat ehdottomasti alatiesynnytyksen, toiset taas sektion kannalla).

 

Mutta kuka haluaa sitten antaa millekin tietolähteelle minkäkin painoarvon, se on tietysti henkilökohtainen päätös :) Ja sinänsähän se lonkkaluksaation perimmäinen syy (asento kohdussa vs. syntymän hetki) lienee yhdentekevä, se sitten on jos on ollakseen ja jokainen vanhempi tietysti toivonee ettei omalla lapsella sitä ole.

 

Muoks.

Ja tuosta SatuJanen mainitsemasta käynnistämisestä perätilatapauksessa: meille taas TYKSin äitiyspolilla sanoi synnytystapa-arvion tehnyt lääkäri, että perätilaa ei mielellään käynnistetä, mutta ei antanut ollenkaan ymmärtää sen olevan mahdottomuus. Ennemminkin puhui siihen tapaan, että nykyisin ei mielellään ylipäänsäkään käynnistetä synnytyksiä, koska se luonnollinen startti on aina parempi vaihtoehto. Eli ottaa näistä selvää, kun toisaalla sanotaan toista ja toisaalla toista...

Edited by Birbir

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kiva kun jaksatte kirjoittaa kokemuksia.

 

nimim. huomista jännityksellä odotellessa

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tulehan siipi sit kertomaan miten kävi kääntöyrityksessä!

 

Se on kyllä tosi, että ammattilaisillakaan ei ole aina yhtenevää käsitystä asioista. Ihmetyttää, miten perätila-asioita ei ole enempää tutkittu, vaikka perätilalapsia on synnytetty kautta historian. Siinä olis jollekin hyvä graduaihe :D Mielestäni sairaalalla pitäis olla mustaa valkoisella faktat/tutkimukset perätilasynnytyksistä, jotka näyttää synnyttäjälle. Tämän paperin voisi antaa vaikka mukaan luettavaksi. Samaisessa lapussa voisi olla ohjeet siihen, miten toimia kun synnytys lähehee (lapsivesienmeno, verenvuoto, supistukset jne.) Perätilasynnytyksissä ollaan noissa asioissa tarkempia, käsittääkseni...

 

Joku kysyi aikaisemmin, voiko myöhemmin peruuttaa päätöksen alatiesynnytyksestä. Luulisin että voi, sillä eihän ketään voi pakottaa synnyttämään alakautta. Onhan perätilasynnytyksissäkin AINA sektiovalmius, joten mitä aikaisemmin lopullinen päätös sektion tekemisestä on tehty, sitä parempi. Asia erikseen on tietysti ne tapaukset, jossa synnyttäjä tuskissaan vaatii leikkausta itse synnytystilanteessa. Ainahan synnyttäjä haluaa päästä mahdollisimman vähillä kivuilla kun synnytys on käynnissä.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now