Mayatar

Ketä kummeiksi?

86 posts in this topic

Me pyydettiin miehen veljea vaimoineen, mun siskoa miehineen ja mun vanhinta ystavaa joka on mulle kuin veli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisella kummeina vanhin pikkusiskoistani, miehen siskon poika ja miehen hyvä ystävä. Kuopuksella toiseksi vanhin pikkusiskoistani, mieheni molemmat siskon tytöt ja miehen toinen hyvä ystävä. Mielestäni kolme kummia on sopiva määrä, mutta kuopuksen kohdalla päädyimme neljään, koska emme yksinkertaisesti tahtoneet tehdä valintaa kumpaa miehen siskontytöistä pyydetään kummiksi- pyydettiin sitten kumpaakin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olemme miettineet kanssa jo talvella syntyvälle esikoisellemme kummi vaihtoehtoja.. Loppu suoralle ovat päässeet yksi ystäväpariskunta ja heidän lisäkseen kummiksi tulisi veljeni. Nyt pohdinnassa on, pitäisikö veljeni avovaimo pyytää, vaikka emme häntä niin kovin hyvin tunne ja entä jos heidän suhde ei jatkukkaan. Toisaalta tunteeko hän olonsa ulkopuoliseksi, loukkaantuneeksi ja että emme hyväksyisi häntä, jos emme häntä pyydä? Miten muut on toimineet, ootteko pyytänyt ehkä sisaruksenne, mutta ette heidän puolisoitaan? :girl_impossible: Teen ehkä vähän kärpäsestä härkäsen, mutta en haluaisi loukata ketään, mutta toimia kuitenkin niinkuin itse haluamme emmekä niinkuin muut ehkä haluavat...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Wendla, mun mielestä ainakin kummiksi pyydetään ensisijaisesti yksittäisiä läheisiä ihmisiä, eikä pariskuntia. Jos sattuu olemaan niin, että molemmat pariskunnan jäsenet on niin läheisiä ja rakkaita ihmisiä, että molemmat voisi vaikka itsenäisinä ihmisinä pyytää kummeiksi, niin sitten toki on järkevää pyytää molemmat. Mutta ei kummius ole mitenkään sellainen avec-juttu niinku vaikka jotkut hääkutsut, joten mulle ei ainakaan tulisi mieleenkään että jonkun puoliso loukkaantuisi tollaisesta... Me ainakin aiotaan pyytää kummeiksi molempien meidän sisarukset ja yksi yhteinen kaveri, joista kaikilla kolmella on avopuolisot, eikä tulisi mieleenkään pyytää puolisoita myös kummeiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

entsyymi, tuo hää-avec vertaus oli kyllä hyvä :girl_crazy: Luulempa että toimimme samallalailla ja jätämme puolison pyytämättä, ellei tässä loppu vuodesta tapahdu vielä jotain sellasta, että hänetkin haluaisimme sittenkin myös pyytää :) Onneks on vielä jokunen kuukautta aikaa pohdiskella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Minä olen taas jotenkin tottunut siihen, että kummeina ovat nimenomaan pariskunnat (kummivanhemmat). Minulla on pariskunta kummena ja niin myös miehelläni. Toki "ennen vanhaan" tilanne oli toinen kun ihmiset menivät nopeasti naimisiin eikä "epämääräisiä" avosuhteita ollut (epämääräisellä tarkoitan sitä, että ei tiedä kuinka pitkään tulevat olemaan yhdessä). Nyt sitten kävi niin, että kaverini pyysi vain minua lapsensa kummiksi ja minusta se tuntui kummalliselta kun en ollut sellaiseen ajatukseen tottunut. Mennessäni naimisiin, koin, että minusta ja miehestäni tuli yksi yksikkö ja tuollainen "toinen vain kummiksi" rikkoi sitä yksikköä. Suostuin kuitenkin kummipyyntöön, mutta itsestään selvä päätös se ei ollut.

 

Minä ja mieheni olemme yhdessä miehen siskon lapsen kummeja. Kummeiksi meitä pyydettiin kun olimme seurustelleet 2v ja asuneet yhdessä 1v. Silloin mieltä kysyttiin varovasti, että onko suhteemme pysyvää laatua. Minä olisin henk. koht. loukkaantunut jos vain miestäni olisi pyydetty kummiksi, varsinkin näin jälkikäteen kun nyt naimisissakin olemme. Olisi hassua käydä miehen kummipojan synttäreillä. Todennäköisesti minä sen lahjan siinäkin tapauksessa ostaisin.

 

Neuvoni sinulle Wendla on, että otat asian puheeksi veljesi kanssa ja kuulostelet mitä mieltä hän on siitä, että pyydättekö hänen avovaimonsa kummiksi.Loukkaako häntä ja puolisoa jos toinen vain pyydetään vai onko heille täysin ok, että vain veljesi on kummina.

 

Muoks. kirjotusvirheet

Edited by Mischa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mischa, hyvä näkökanta tuokin.. Itsellänikin on pariskunta kummina, he erosivat kuitenkin ollessani muistaakseni yläasteella.. Täytyy varmaan kuulostella vähän asiaa veljeltä seuraavan kerran kun tulee hyvä hetki :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttävää, kun itsellä ei ole sisaruksia ja miehellä "vain" yksi veli. Mieluusti pyytäsin aivan lähisukulaisia kummien rooliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän ystäväpariskunnalla on kaksi lasta. Molemmilla lapsilla on 8 kummia. Kaikki kummit ovat pariskuntia. Tai olivat kasteen aikaan. Ystävämme perustelivat kummivalinnat aikoinaan juurikin sillä, että heistä pariskunnat ovat yksi paketti (en tarkoita tällä synttäripakettia :girl_crazy: ), yksi paikka ja yksi kokonaisuus, joka pitää lapseen yhteyttä. He myös perustelivat kummien määrää sillä, että joukossa on sitten ainakin joku, joka pitää yhteyttä lapseen. Mites kävi? Lapsista kumpikaan, ei ole kuin satunnaisesti, muutaman vuoden välein tavannut kummejaan. Eräs pariskunta erosi viikko kasteen jälkeen ja nyt pojalla on yksi kummitäti, jonka on viimeksi tavannut omissa ristiäisissään.

 

Minusta kummi valitaan lapsen elämään, ei vanhempien. Jos pariskunnasta toinen on sellainen, jonka tuntee ja tietää tämän kykenevän muodostamaan suhteen lapsen ja itsensä välille ja toinen tulisi sitten vain kaupan päälle, niin se olisi musta väärin. Itselläni on kaksi kummilasta, toinen on yhteinen mieheni kanssa. Olimme yhdessä jo ensimmäisen kummilapseni syntymän aikaan, mutta ei meistä kumpikaan loukkaantunut siitä, ettei miestä pyydetty. Lapsi on jo kuudennella luokalla, hän käy meillä usein ja hän myös miehelle tärkeä ja he touhuavat myös keskenään. Eli mies olisi ollut nappivalinta kummiksi, mutta ei kukaan voi ennustaa tulevaa. Eivät kummityttöni vanhemmat silloin vielä tunteneet miestäni kunnolla, joten miksi ihmeessä he olisivat hänestä kummin tehneet?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän esikoisella on 2 kummia, mun sisko ja miehen veli. Tulevalle lapselle on kummeiksi mietitty mun toista siskoa ja miehen serkkua vaimoineen, sekä yhtä meidän yhteistä ystävää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut pyytävät monta kummia lapselle. Kaksi henkilöä, pariskunta tai vaikkapa kaksi pariskuntaakin jotenkin käsitän, mutta olisi mielenkiintoista kuulla syy sille, että joku haluaa lapselleen vaikkapa kuusi kummia tai enemmän. Koska miehen ja minun sisaruksista kaikki eivät voi olla kummeja, tällä hetkellä kokisin parhaana vaihtoehtona sen, että kummit olisivat muita kuin lähisukulaisiamme, mutta erittäin läheisiä ystäviä. Lähisuku on joka tapauksessa tärkeässä roolissa lapsen elämässä ilman kummiuttakin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

mitenköhän..mietin tässä että koska olen kaverini lapsen kummi niin hän on itse päättänyt että on nyt tulevan lapsen(joka on eskoiseni) kummi...olemme parhaat ystävät ja on hienoa olla hänen lapsensa kummi mutta viime aikoina välimme on hieman ehkä kylmentyneet,johtuuko työajoista vai mistä, ja hän todellakin on itse päättänyt että tulee kummiksi...itseä on alkanut ärsyttää lähinnä se että en saa päättää itse yhtään mitään,en edes ensimmäisen lapsen kummeja koska kaverini on senkin päättänyt jo puolestani,niinkuin kaiken muunkin...millähän saisin hienovaraisesti sanottua että olisi kiva itsekkin päättää omista asioistani ilman että välimme rikkoontuu ja kaverini loukkaantuu?nojaa,antaako mennä sitten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...onneks lapsella saa olla neljä kummia! :) mahdollisuutta ottaa sukulaisia kummeiksi ei ole, koska lapsen isän sisarukset ei suostu liittymään kirkkoon ja minun sisarukseni ei suostu käymään rippikoulua sen takia, ja he ovat muutenkin tätejä ja enoja jo, ilman sitä kummi-liitettä... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omalta puoleltani pyysin parasta ystävääni miehensä kanssa ja veljeni tyttöystävineen, jos mies haluaa vielä omalta puoleltaan jonkun, niin siitä vaan.

Meille tulee nimiäiset, mutta kuitenkin haluan kummeja, että on sitten noita turvallisia aikuisia elämässä ja näyttää olevan suostuneille hyvin mieleinen tehtävä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paras ystäväni miehensä kanssa ja miehen veli. Mahdolliselle toiselle tulisi ainakin minun veljeni ja serkkuni...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lasten kummeiksi valikoituu aika varmasti parhaimpia ystäviämme ja sisaruksiamme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko teillä ollut ongelmaa siinä, että jotkut tietyt henkilöt olettavat automaattisesti, että heistä tulee lapsen kummeja? Ja onko kukaan loukkaantunut, jos joku toinen ystävä/sisarus on valittu, eikä toista olekaan sitten pyydetty?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ollaan myös pitkään mietitty keitä pyydämme kummeiksi. Olemme päätyneet että mieheni hyvä ystävä, sekä minun hyvä ystävä. Sitten olemme miettineet myös minun veljeäni, miehelläni ei ole veljiä eikä siskoja, sekä minun pikkusiskoa :) En tiedä onko siinä jo liikaa neljä kummia, mutta näin me ainakin haluaisimme. Viellä emme ketään heistä ole kuitenkaan pyytäneet :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen kummini pojan kummi ja toivon että tuosta nyt jo lähes täysi-ikäisestä nuoresta miehestä tulee lapseni kummi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lapsella kummeina on pikkusiskoni ja paras kaverini. :) Halusin kummeiksi ihmiset, jotka varmasti ovat paljon tekemisissä meidän ja lapsemme kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä on myös yksi vaikea päätös, joka hieman ahdistaa. Kummien valinta vaikuttaa tavalla tai toisella meidän ja lapsen loppuelämään. Haluaisin että kummit ottavat tehtävän vastaan mielellään ja tosissaan. Toivoisin heidän olevan mukana meidän perheen elämässä ja olevan luotettavia aikuisia lapselle. Haluaisin kummiuden olevan paljon muutakin kuin lahjapaketti jouluna ja synttärinä. Yritämme miettiä kummien kokoonpanoa jotenkin tasapuolisesti molempien ystävä-/perhepiiristä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me olemme jo päättäneet kummit: Miehen sisko ja hänen miehensä, miehen pitkäaikaisin ja paras kaveri, minun pitkäaikaisin ja läheisin ystäväni, lisäksi minun serkkuni. Siinäpä heitä onkin jo tarpeeksi. 

Minun ja miehen parhailla ystävillämme on myös kumppanit (seurustelu) mutta heitä emme tunne niin hyvin joten heistä ei kummeja lapsellemme tule, toivottavasti ymmärtävät..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now