Indigo

Muistiko mies lahjalla?

296 posts in this topic

Onkohan tää ketju oikea paikka aiheelle, siirtää saa ja voi jos jokin muu paikka on osuvampi!

 

Tuli vaan mieleen eräs entinen työkaverini, joka kahvipöytäkeskustelussa muisteli edelleen lämmöllä miestään, joka aikoinaan lasten syntyessä oli antanut vaimolleen tietyt kaulakorut lahjaksi. Ne korut olivat silloin hänellä kaulassa ja joku niistä kysäisi että mistä ne on hankittu tms. Toinen työkaveri siihen sitten selkeästi pettyneenä, vaikkakin sitä vähän peitellen heitti, että ei hänen miehensä vaan mitään hiluja ostellut, hän kun tuli kotiin laitokselta niin imuri oli keskellä olkkarin lattiaa odottamassa, että tuore äiti alkaisi siivota. Mulle tuli tuon jälkimmäisen naisen puolesta paha mieli silloin ja varsinkin nyt sitten raskaana kun miettii, että jos olisi itsellä samanlainen "vastaanotto" kotona niin eipä olisi itku kaukana.

 

Mun mies on tämän jutun kuultuaan pariinkin otteeseen kysäissyt, että ihanko mä oikeesti haluaisin jonkun korun lapsen syntymästä? Varsinkin, kun kävi ilmi, että hänen hyvä kaverinsa oli hankkinut vaimolleen Kalevalakorun heidän lapsen synnyttyä niin ihmetys lisääntyi. Ilmeisesti mies käsittää asian niin, että vaimolle tulee hankkia "palkinto" siitä synnyttämisen tuskasta, siis vielä vauvan lisäks. Mä en asiaa koe näin, vaan ennemminkin muistona siitä ajasta, jota on kiva sitten vuosikymmentenkin päästä muistella kun sitä korua pitää. (Tässä voi olla taustalla sitäkin, että mun mies vastustaa kaikkia todennäköisyyslahjoja, eli "naiselle koruja tai hajuvettä" jne. ja hankkii mieluummin juuri sille ihmiselle sopivan jutun silloin kun on lahjalle tarve).

 

Mitäs olette vaukkarit mieltä, onko korut tai muut lahjat mieheltä lapsen synnyttyä tervetulleita tai jopa välttämättömiä? :) Oletteko saaneet miehiltänne jotain lahjaksi? Oliko lahja mieluisa? Vai onko tilanne mielestänne sellainen, ettei siinä tarvitse mitään erityistä lahjaa mieheltä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuntuu jotenkin hassulta tuollaiset lahjat.... Eiköhän siinä paketissa ole tarpeeksi ihmettelemistä ja lahjaa molemmille. Oli mies puunannut asunnon viimesen päälle ettei tarvi heti ajatella siivousta ja juoksenteli "asioilla" seuraavat pari viikkoa sektion jälkeen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en oo koskaan oikein ajatellut saavani mieheltä lahjaa. Sain kuitenkin vanhemmiltani, tai oikeastaan äidiltäni, häälahjaksi kaulakorun, jonka hän oli saanut isältäni, kun minä synnyin. Tämän vuoksi olen hieman tota miettinyt, että olisi ehkä ihan kiva voida jotain tollaista antaa sit eteenpäin. Mutta en siis odota mieheltä lahjaa.

Odotan kyllä, että hän auttaa kodin ja ruoan ja vauvanhoidon kanssa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies ei antanut mulle mitään lahjaa, eikä mulle olisi tullut edes mieleenkään sellainen ajatus. Ihanaa oli tullu kotiin nyytin kanssa siistiin kotiin, kun mies oli käynyt järjestelemässä paikkoja ja haki meille ruokaa jne. Ei tarvinnu kipeellä toosalla ruveta mitään tekemään.

 

Mutta jos joku lahja olisi tullut niin en olisi ruvennu valittamaan asiasta tietenkään :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mieheni halusi ostaa lahjan muistoksi raskausajasta ja sain viimeisenä päivänä sairaalassa Tiffanyn hopeisen rannekorun. Mies oli käynyt sen edellisenä syksynä Lontoosta ostamassa, kun oli siellä sopivasti työmatkalla. Lempikoruni ja kovassa käytössä, arvostan kovasti miehen elettä. Musta tuollainen muistaminen on vaan kiva juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mies ei antanut mulle mitään lahjaa, eikä mulle olisi tullut edes mieleenkään sellainen ajatus. Ihanaa oli tullu kotiin nyytin kanssa siistiin kotiin, kun mies oli käynyt järjestelemässä paikkoja ja haki meille ruokaa jne. Ei tarvinnu kipeellä toosalla ruveta mitään tekemään.

 

Mutta jos joku lahja olisi tullut niin en olisi ruvennu valittamaan asiasta tietenkään :lol:

 

Meillä myös näin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle on luvattu lahja, sitä edelleen odotellessa.. Kalevala Korun ranneketju, jonka itse oon toivonut jossain vaiheessa saavani. Mies sanoi heti sairaalassa, että ostaa sen mulle kun vaan ehtii korukauppaan. 2 kk mennyt, eikä oo vielä ehtinyt, no syitä kyllä oikeesti on, ettei ole ehtinyt. Jos mä vaikka sit saan koko setin joululahjaksi :)

 

Mä tulin vauvan kanssa sotkuiseen kotiin, oli edellisenä päivänä vietetty varpajaisia. Mies kyllä siivosi sitten illalla ihan kiltisti sotkut pois. Ja kävi kaupassa ja laittoi ruokaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen syntymän jälkeen ex ei ostanut mitään lahjaa, mutta hän ei muutenkaan lahjoja ostellut.

 

Kakkosen syntymän jälkeen sain nykyiseltä mieheltä Kalevala Korun Lapsikoru-sarjan kaulaketjun, jossa oli kaksi helaa (vai ovatko ne tynnyreitä), yksi kummastakin lapsesta. Äitienpäiväksi samana vuonna sain ranneketjun ja siihen kultaisen helan, johon oli upotettu tyttökivi ja poikakivi. :wub: Nykyisin tosin kultainen hela kulkee kaulalla ja pronssiset ranteessa.

 

En olisi osannut lahjaa vaatia enkä sellaista odottanut. Mutta tuntui ihanalta, että mies osoitti tälläkin tavalla arvostusta "urakkaani" kohtaan. Jos meille kolmas suodaan on ilmiselvää, että Lapsikoruun upotetaan myös kolmas kivi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies osti Kalevala Korun Lähde kaulakorun. Olimme sen jo etukäteen valinneet.

 

Minä en ottanut korua kiitoksena urakasta vaan hyvän tahdon eleenä uudesta perheenjäsenestä. Minä tein miehelle isä-pakkauksen ennen vauvan syntymää. Siellä oli tuotteita miehelle ja vauvalla ja meille kaikille.

 

Jos en olisi saanut mitään niin olisin ollut pettynyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä ei tarvitse erikseen muistaa lahjalla. Se on vähän turhaa hömpötystä, sillä yhtä laillahan se lapsi on molemmille lahja eikä nainen periaatteessa ole tehnyt mitään muuta enempää kuin ollut raskaana ja synnyttänyt. Isoja asioitahan ne toki ovat - en niitä vähättele - mutta ei lahjan antamisen pitäisi mikään selviö olla. Mukava tietysti, jos muistaa. :)

 

Ei mua ainakaan hirveästi lämmittäisi, jos saisin jonkun korun eikä mies sitten panisi tikkua ristiin minkään muun asian suhteen. Eli mieluummin mies hoitakoon oman osansa (koti-)hommista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen sekä osallistukoon lapsenhoitoon tasapuolisesti, niin siinä sitä lahjaa on ihan kylliksi. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ei mua ainakaan hirveästi lämmittäisi, jos saisin jonkun korun eikä mies sitten panisi tikkua ristiin minkään muun asian suhteen. Eli mieluummin mies hoitakoon oman osansa (koti-)hommista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen sekä osallistukoon lapsenhoitoon tasapuolisesti, niin siinä sitä lahjaa on ihan kylliksi. :)

 

Tämä on ihan totta, ei siinä tosiaan paljon joku koru ilahduta, jos joutuu kaiken itse tekemään. Mutta on miehiä, jotka tekevät kotihommia ja hoitavat lasta tasapuolisesti ja antavat lisäksi lahjan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en mitään lahjoja pojan syntyessä mieheltä kaivannut. Vaikka tiesin, että jotkut lahjomista synnytyksen jälkeen harrastavatkin niin olisin ollut ihmeissäni jos olisin lahjan saanut. Omilta vanhemmiltani sain lahjaksi huonekalun (tai siis sain valita lahjan, joka mahtuu annettuun budjettiin) ja se oli ihan hauskaa.

 

Vaikka mies ei koruja ostele (enkä mä juuri käytä) niin ei mulla sentään tuon aloitusviestin toisen esimerkin kohtaloa ole. Eli mies hoitaa kotia mun kanssani yhteistyössä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ole ikinä ymmärtänyt näitä lapsi-, huomen- ym. lahjoja, joita miesten "kuuluu" antaa. Pari vuotta sitten aikuiset naiset keskusteli kodin kuvalehden ihmisten kesken -palstalla aiheesta. Viestit oli tyyliin "tosi hyvä avioliitto ollut 40 vuotta mutta ikinä en saa hääpäivänä mitään miksi minulla on niin huono mies?" Ostakaa hyvät naiset itse koruja, jos siltä tuntuu, tai esittäkää miehelle selvä tilaus, niin menee perille eikä tarvitse pettyä.

 

Miksi niitä koruja on pakko olla? Yksi iso tekijä länsimaisten ihmisten ekologisessa jalanjäljessä on jalometallikorut. Jos haluaa säästä tämän maapallon lapsilleen ja lapsenlapsilleen elinkelpoisessa kunnossa, kannattaisi ennemmin pyytää, ettei saisi mitään korua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mina sain valkokultaisen timanttisormuksen vauvan syntyman kunniaksi. Tai tarkemmin sanottuna se on yhdistetty vauva ja ensimmainen haapaiva lahja. Minulle se symbolisoi vauvan syntymaa ja on kaunis muisto. Itseani vahan kummastuttaa monien negatiivinen asenne lahjoja kohtaan. Jollei sellaista itse halua niin ei halua mutta tama paheksunta niita kohtaan jotka haluaa on vahan kummallista.

 

Jos haluaa olla ekologinen ja parempi ihminen kuin me "korujen haluajat" niin silloin kannattaa jattaa lapsien tekeminen kokonaan. Ne ne vasta maailmaa saastuttavatkin.

Edited by Helsbels

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta olis tosi hellyyttävää jos mies hankkisi minulle lahjan beben synnyttyä. En katso sen olevan mikään palkinto raskaasta kokemuksesta tms, vaan nimenomaan jonkinlainen symboli.

 

Jos lahjuksia ei heru, niin enpä siitä ole tosin moksiskaan. Mutta ajatuksena se on kuitenkin kaunis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minustakin ajatus on kaunis. Annetaanhan sitä lahjoja hölmömpinäkin juhlapäivinä, niin mikä olisi muka tärkeämpi/juhlavampi päivä, kuin oman lapsen syntymä? Peittoaa minusta ainakin esim hääpäivän mennen tullen ;)

 

Molemmista mies toi lahjan laitokselle, ekan kerran kotona käytyään. Ei ollut ostanut etukäteen, enkä myöskään ollut mitään toiveita esittänyt, vaan molemmilla kerroilla siinä mielentilassaan oli käynyt kultasepällä ja ottanut jonkun siihen sopivan muiston. Kaulakoru ekalla kerralla, rannekoru toisella kertaa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eli mieluummin mies hoitakoon oman osansa (koti-)hommista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen sekä osallistukoon lapsenhoitoon tasapuolisesti, niin siinä sitä lahjaa on ihan kylliksi. :)

 

Ei kai kukaan mies nyt niin ajattele, että lahja vauvan syntymän jälkeen on vapaalippu kotitöistä??? Onneksi minun mieheni ei ainakaan ajattele niin.

 

Olen samaa mieltä kuin Helsbels. Lahjat ovat ihana lisä kiireiseen arkeen. Niitä on kiva antaa ja saada. Olen niin epäekologinen ihminen, että haluan kyllä jatkossakin lahjaksi koruja. Yritän sitten muissa toimissani ottaa ympäristön huomioon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samaa mieltä kuin Helsbels!!

 

Mun mies ei anatanut esikoisesta lahjaa, ja ihmetteli kun sanoin että jotkut saa timantteja kun ovat lapsen maailmaan tuoneet. :) Nyt toista odottaessa olen itse ostanut, saamallani lahjakortilla, Kalevala Korun ketjun ja ilmoitin miehelleni että tähän sopivat sitten ne lapsihelat (tynnyrit). Eiköhän toi ollut tarpeeksi suoraan sanottu ja toimittu, että kun bebe syntyy niin saan pienen rasian jossa on kaksi helaa tai yksi kahdella kivellä. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies osti Kalevalakorun Lapsi-korun ja siihen sopivat ketjun. :)

 

Mielestäni ele oli todella ihana, yhdistetty "punnauslahja" ja ikuinen muisto lapsen syntymästä silloinkin kun toinen on lentänyt pesästä. Samaan helaan saa vielä pari lisäkiveä lisää jos enemmän lapsia on tullakseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en saanut lahjaa enkä sitä osnnut odottaakaan. Olin onnellinen, kun mies toi mulle sairaalaan uuden Seiskan ja suklaalevyn. :wub:

 

Ekana äitienpäivänä sain sitten hopeisen Kalevalan Lapsi-korun sinisellä kivellä. Olin tosin aika tarkkaan vihjannut, että kyseisen korun haluaisin. Epäilin, saanko sitä, mutta mies oli heti ottanut vihjeestä vaarin ja selvittänyt mistä niitä saa. Tykkäsi tuosta symboliikasta.

 

Mites muuten te, joilla on useampi lapsi. Kun jotkut sanoo, että jos yhdessä helassa on kaksi (tai useempi) kiveä, niin se merkkais kaksosia (jne) ja sitten useempi synnytys, niin useempi hela. Onko näin, vai pidättekö yhtä helaa ja siihen upotetaan sitten aina kiviä lisää?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle ois kyllä joku lahja kelvannut, mutta mies oli jo hyvissä ajoin sattumalta ilmoittanut, että semmoinen on hänelle ihan outo ajatus, niin en sitten odottanutkaan lahjaa. En kyllä synnytyksen jälkeen osannut kaivatakaan mitään erikoisempaa, oli siinä vauvassa ihmettelemistä :D Mutta periaatteessa olisin tykännyt jostain korusta nimenomaan. Monissa asioissa olen kaikkea muuta kuin pinnallinen, mutta lahjoista tykkään!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Minustakin ajatus on kaunis. Annetaanhan sitä lahjoja hölmömpinäkin juhlapäivinä, niin mikä olisi muka tärkeämpi/juhlavampi päivä, kuin oman lapsen syntymä? Peittoaa minusta ainakin esim hääpäivän mennen tullen ;)

 

Ajattelen juuri näin. Kyllä niitä lahjoja voi antaa pienemmästäkin syystä kuin lapsen syntymästä, joten miksipä ei juhlistettaisi lapsen syntymää kivalla lahjalla. Meillä lapsi on vielä mahassa, mutta tiedän saavani lahjan koska olemme asiasta puhuneet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies oli putsannut ja siivonnut asunnon katosta lattiaan sekä varannut paljon ruokatarvikkeita sekä teki ekan päivän ruoan kun tulimme pojan kanssa kotiin.

Lisäksi oli ostanut maljakkoon valmiiksi tummanpunaisia ruusuja joiden alla oli pieni paketti josta paljastui

Kalevala Korun hopeinen "Elämän Alku"- rannekorun sinisellä kivellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mies osti Kalevalakorun Lapsi-korun ja siihen sopivat ketjun. :)

 

Mielestäni ele oli todella ihana, yhdistetty "punnauslahja" ja ikuinen muisto lapsen syntymästä silloinkin kun toinen on lentänyt pesästä. Samaan helaan saa vielä pari lisäkiveä lisää jos enemmän lapsia on tullakseen.

 

Sama lahja ja samat ajatukset :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minustakin jonkinlainen muistaminen olisi ihana ele, mutta ei sen välttämättä tarvitse olla koru. Esimerkiksi juuri kodin siivous, ruoan laittaminen ja vaikka juuri kimppu ruusuja kotiin tullessa olisi ihana ele, josta olisin ylionnellinen. Ja juuri se, että mies olisi hellimässä ja auttamassa ilman pyyntöä. Itse en tiedä saanko lahjaa, muistaakseni siitä on joskus puhuttu, kuitenkin lähinnä vitsillä, että haluaisin yhden timantin vihkisormukseeni jokaisesta lapsesta :) Mulla on myös Nomination -rannekoru, johon voi ostaa symbolin aina kun jotain merkittävää tapahtuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now