Pitääkö lapsen näyttää nimeltään?

[Nyy]

Suomalaisista nimistä, jotka "tarkoittaa" jotain (Urho, Tarmo, Keiju, Lumi, ym...), todellakin tulee mieleen kaikenlaisia assosiaatioita, ja silloin minäkin haluaisin tutustua vauvaan ensin ja katsoa, sopiiko nimi tämän luonteeseen ja ulkonäköön. Meillä tätä ongelmaa ei ole, sillä olemme kaksikielisiä (suomi-ruotsi) ja haluamme lapselle "neutraalin" nimen, joka sopii molempikielisten suihin. En näe näitä nimiä ollenkaan "luonneniminä", joten todennäköisesti nimi tulee valittua etukäteen ja myös pysyy vauvan synnyttyä

 

Mutta never say never

[Glee]

Mä en osaa ajatella niin, että lapsi ei näyttäisi nimeltään, kun mielestäni nimet eivät näytä erityisesti miltään. Meillä poikien nimet oli päätetty jo etukäteen ja kun olin poikia aina ajatellut sen nimisinä, niin tottakai he "näyttivätkin" nimiltään.

 

Ajattelen asiasta aikalailla samoin. Lisäksi ulkonäkö ja luonne voivat muuttua niin merkittävästi "vauva-ajasta" esimerkiksi kouluaikaan mennessä, etten oikeastaan näe edes perusteita valita nimeä sen mukaan miltä vauva näyttää vastasyntyneenä tai ihan pienenä vauvana. Meillä toinen lapsista on ollut syntymästään asti ihan saman näköinen, mutta toinen onkin sitten muuttunut sekä ulkonäöltään että luonteeltaan 180 astetta... Molemmat ovat silti mielestäni ihan "nimensä näköisiä".

 

Mielestäni nimet tavallaan muokkautuvat ajan myötä kantajiensa näköisiksi.. Ja voi jopa olla aika veikeää jos vilkkaan lapsen nimi on vaikkapa "Rauha". Itse en näe "assosiaatioristiriitaa" välttämättä ongelmana tai pahana asiana henkilön nimen yhteydessä.

[Delilah]

Mä päätin jo 20 vuotta sitten, kun olin itse vasta 13 v, että jos joskus saan pojan, niin sille tulee tietty nimi. Edelleen pysyn kannassani ja annan sen nimen tälle tulevalle pojalleni. Tytölle keksittiin aikanaan nimi pari kuukautta ennen syntymistä.

 

Elikkä mun nimivalinnat ei ole perustuneet siihen, miltä lapsi näyttää.

[Lumimarja]

Me oltiin jo mukamas päätetty pikkukakkosen nimi, vaan neidon synnyttyä jouduttiin toteamaan, että EI. Ei vaan näyttänyt siltä nimeltä, vaan toiselta. Esikoisen kanssa taas kävi niin, että se ei meinannut näyttää oikein minkään nimiseltä, vaan läiskäistiin tyypille nimi joka molempia miellytti, ja nyt en voisi kuvitellakaan että tytöllä olis mikään muu nimi. Eli kyllä se näköjään myös muotoutuu...

[Annma]

Mun mielestä tämä "vauva näyttää nimeltä X" on melko hassu ajatus. Siis sillä tavoin, miten aikasidonnasta tämä on. 50-luvulla tosi moni näytti Jormalta, Reijolta, Arjalta tai Pirjolta, mutta tällä hetkellä kukaan vauva ei näytä näiltä nimiltä . Sen sijaan hyvin suuri osa vauvoista näyttää Onnilta, Ellalta, Emmalta tai Eetulta. Hilpeää sinänsä, kun kuitenkin kait vauvat kautta aikojen on näyttäneet samoilta .

[Alya]

^ "Meidän vauva vaan näytti jo syntyessään ihan Jormalta! "

[alannee]

Mun mielestä tämä "vauva näyttää nimeltä X" on melko hassu ajatus.

 

Mä luulen, että tällä haetaan enemmänkin niitä omia mielikuvia. Esim. mä olen päättänyt lapseni nimeksi Sara, ja kuvittelen että se on sellainen oikein pikkuinen ja laiha tummatukkainen tyttö. Sitten lapsi syntyykin pulleana ja vaaleana. Ei lapsi näytä yhtään vähemmän Saralta, mutta se ei vaan näytä yhtään mun mielikuvalta Sarasta. Niinpä annan lapsen nimeksi Saara, joka mun mielestä voi olla vähän pulleampikin.

 

Mun mielikuva Jormasta on naapurin kaljamahainen ukko, joten mä todella toivon ettei mun vauva näyttäis Jormalta.

[Alya]

^ Ja mulla oli mielessä joku kaksoismerkityskin, minkä takia toivon vielä vähemmän, ettei kenenkään lapsi näyttäisi siltä.

 

No joo, huumoriahan se on huonokin huumori. Poistun nyt häiriköimästä.

[Pupuliin]

Samoilla linjoilla Alanneen kanssa. Lapsi näyttää itseltään, on sitten eri asia, minkälaisen kuvan olen mielessäni luonut esim. Valtterista tai Vilmasta. Voisin kuvitella, että esim. opettajan voi olla hankala löytää lapselleen "kasvotonta" nimeä, kun eri nimisiä lapsia on töissä paljon.

Meillä oli pojan nimi valmiina jo odotusaikana ja se otettiin käyttöön heti syntymän jälkeen. Salissa muodon vuoksi katseltiin, että onko se nyt Nimen näköinen, muttei tosissaan olisi nimeä enää vaihdettu. Vauvojen piirteet muuttuu pienenä niin hurjaa vauhtia, ettei niiden mukaan pysyisi nimi varmaan kahta viikkoa, kun taas saisi olla vaihtamassa.

[tirpiainen]

luonnehan muokkautuu paljon myös kasvatuksen mukana joten alunperin hiljaisesta ja ujosta voi muokkautua ajan kanssa melko vilkaskin ja rohkea tapaus. mites sitten hiljaisen hissukan nimen käy, pitääkö se vaihtaa kouluiässä kun toisesta tuleekin rasavilli?

 

mielestäni nimien merkitykset ja mielikuvat on jokaisella omassa päässään ja se mitä minä jostain nimestä ajattelen, voi naapurin rouva ajatella ihan päinvastaista. ja miksi se naapurin raisu vilpertti vili ei voisi olla myös toisen naapurin hiljainenkin kaveri?

 

***************

 

meillä neitin nimi oli jo tekonimenä ja vahvana se pysyi syntymänkin jälkeen kun muuksikaan ei tyttö enää osannut kutsua. kyllä tyttö nimeltään näyttää, eikä mikään muu voisi ollakaan. mutta enpä usko että siihen vaikuttaa tytön ulkonäkö tai luonne, enemmänkin oman pääni sisäinen ajattelutapa. ei se ekana nimenä oo mutta riimityksenä se ei siihen ekaksi olisi sopinutkaan, on silti kutsumanimenä.

nimessä on RjaS-kirjaimet, voimakas nimi, on melko persoonallinen ja sopii temperamenttiselle tahtotytölle hyvin. mutta jos tyttö olisikin rauhallinen lady-tapaus niin kai tuon nimenkin mieltäisi paljon pehmeämmäksi ja pyöreämmäksi, onhan siinä myös useita vokaaleja. kai sen nimen lausuisikin erilailla riippuen onko lapsi rauhallinen vai raisu, painottaisi joko konsonantteja tai vokaaleja.

[kisu-misu]

Meillä on muuttunut molempien aikana. Eivät vaan olleet valittujen nimien näköisiä

[poro78]

Meillä oli nimi valmiina kummallekin, ei oikein saatu kompromisseja aikaan niin heitettiin sellainen riskipeli, että vaimo sai valita tytön nimen ja minä pojan. Hävisin arpapelin ja tyttö tuli - vaimon ehdotus pätkäistiin siis voimaan (sain kyllä antaa mielipiteeni toiseen nimeen, joka tulee kummaltakin puolelta sukua). On pyörinyt Japanissa joskus muinoin ja tuumasi, että Airi on suomalainen ja japanilainen nimi, jonka voi kirjoittaa kanji-merkeillä. Vissiin tarkoittaa rakkausluumua tai jotain. Kaipa se sitten sopi nassikalle, kuin nenä päähän, varsinkin kun tässä talon takapihalla on luumupuu.

 

Tiedä sitten näyttääkö tuo Airilta tai Tuulikilta, mutta onpahan nyt nimellä rankaistu

[myy79]

Meillä nimi oli päätetty jo raskauden puolivälin jälkeen kun saatiin tyttölupaus. Alussa nimi vaati makustelua kun tyttö syntyi, mutta kyllä jo parin kk:n ikäisenä saatiin huomata, että neiti on aivan nimensä veroinen. ko. nimi on suomalaisesta elokuvasarjasta (ei kylläkään sen perusteella valittu nimeä) ja siinä nimen omistaja on erittäin temperamenttinen ja tahtonsa läpi saava naisihminen..

[N_D]

Löytyipäs tämmönen vanha ketju! Paljon tuolla muissa nimiketjuissa puhutaan tästä, miten lapsi ei näyttänytkään raskausaikana päätetyn nimen kantajalta.

 

Mä olen päättäny ensimmäiselle lapselle nimen jo teini-ikäisenä (pojan nimi ja poikaa meille on ultrassa luvattu). Isäntä hyväksyi nimen mukisematta, on hänenkin mielestään hyvä nimi. Vielä ei kuitenkaan vauvaa kutsuta tällä nimellä, ettei se vahingossa lipsahda sukulaisten kuullen ennen paljastusta.

Tosta "vauvan pitää näyttää nimeltään" -jutusta. Mun on tosi vaikea uskoa, ettei meidän vauva näyttäis tältä jo päätetyltä nimeltä kun kuitenkin vuosikaudet olen mielessäni lasta tällä nimellä ajatellut.

 

Aiemmin täällä on tullu puheeksi tuo, että ulkonäköön liittyvät mielikuvat on tavallaan aika hataralla pohjalla kun se ulkonäköhän voi muuttua ihan huikeastikin. Joku sanoi, että Vilja on vaalean tytön nimi. Mä olen ollu syntyessäni ihan mustatukkainen, ehkä sitten sen Ronjan näköinen(?) mutta muutamassa vuodessa hiukset vaaleni. Oliskohan äitiä harmittanu jos se olis antanu mulle silloin mun ulkonäköä vastaavan nimen?

 

Summasummarum, mielestäni on ehkä jopa vähän typerää ajatella, että lapsen pitää näyttää nimeltään.

 

MUOKS: Typerä kielioppivirhe korjattu.

Edited March 12, 2012 by NeNNNi

[Kahvipapu]

Meillä oli pojulle nimi valmiina ennen syntymää. Ystävä varoitteli, että älkää nyt ainakaan sukulaisille etukäteen kertoko, kyllä se mieli muuttuu vielä, kuten meilläkin. No, pojun nimi pysyi samana kuin ennen syntymää. Ainoa mikä meillä tuotti ongelmia oli toinen nimi, joka kuitenkin haluttiin. Kauan siitä soudettiin ja huovattiin, mutta onneksi löytyi kummankin mielestä sopiva.

[Jenny-Maria]

Sanoisin, että ei. Meille on tulossa tyttö ja suoraan sanoen suurin osa tyttövauvoista näyttää pappaikäisiltä sediltä vielä useiden kuukausien jälkeen syntymästään. Toinen ja kolmas nimi on päätettynä, ensimmäinen nimi on miehen kanssa vielä väännössä, mutta päätetään mahdollisimman pian (menossa 36+4).

 

 

(ja lopulta väännössä päädyttiin yksimielisyyteen ensimmäisenkin nimen suhteen ja nimi oli itselläni päätettynä jo tuolloin)

Edited August 17, 2012 by Jenny-Maria

[Mila3]

Me ei oltu päätetty nimeä ennen kuin vauva jo ehti syntyä. Oltiin melkein jo valittu nimi, joka kuulostikin liian kovalta/terävältä meidän pehmeälle ja vielä valkokarvaiselle pojalle. Laitettiin se sitten vasta toiseksi nimeksi. Uskon kyllä että minkä vaan nimen vauvalleen laittaa, siltä vauva alkaa myös näyttää. Eihän noille enää muita nimiä osaisi kuvitellakaan, kuin mitkä annettiin.

[Herne]

Alussa vasta ollaan, mutta uskoisin että lopullinen nimipäätös syntyy vasta silloin, kun nähdään minkä nimiseltä se meidän vauva näyttää. Harmi, että pojille tuntuu olevan paljon vaikeampi keksiä vaihtoehtoja! Pitää siis aloittaa listojen teko jo nyt...

[a_paradise_79]

Meillä oli tytölle nimi jo aika pitkälle mietittynä, pojan nimeä ei oltu oikeastaan mietitty yhtään, kun mä kivenkovaa väitin aina että tyttö tulee (ja tulihan se). Jos nimi ei jostain syystä tytölle olisi sopinutkaan, niin varmaan olisi mietitty jotain muuta vaihtoehtoa. Toinen ja kolmas nimi päätettiin myöhemmin (haluttiin niiden tulevan suvusta ja ne löytyikin sitten ihan mukavan helposti).

[My_sKy]

Minun piti kuulemma olla Mira, mutta koska olin lyhyt ja pulska vauva, ei sitä voinut minulle antaa

Mira on kuulemma pienen ja soman tytön nimi. Thanks mom and dad!

[kaksonen]

Esikkoa odottaessa päätettiin tytön ja pojan nimet valmiiksi, kun kaste läheni, todettiin ettei neiti ollut YHTÄÄN nimen "oloinen", joten nimi meni vaihtoon!

 

Toisen ja kolmannen kohdalla ei olekkaan sit etukäteen mietitty yhtään nimiasioita. Kakkosen nimi löytyi osittain syntymäpäivän ja kastepäivän keleistä (eli molempina päivinä oli ihan hirveä lumiPYRY) eikä se luonnekkaan poitsulla ole ollut kaikkein rauhallisin.. =) Nyt sitten pähkäillään pikkukolmosen nimen kanssa (ikää 4vkoa)!

[Guest Pionitar]

Kyllä mun mielestä nimen tulisi sopia kantajalleen myös ulkoisesti, ei millään ikävällä tavalla vaan päinvastoin. Olen monelta kuullut, että ennen syntymää on ollut useita nimivaihtoehtoja valmiina, ja sitten pienokaista katsoessa on selvinnyt mikä nimistä sopii tälle parhaiten. Varsinkin jos nimivaihtoehtoja on paljon, voi tämä auttaa nimenvalinnassa

[nania]

Meidän pojan nimi on japanilaista alkuperää (tajusin sen vasta kun nimi oli jo annettu). Joten sanon, että ei todellakaan tarvitse näyttää nimeltään! Meidän poika on kaukana japanilaisesta =D

[Ink Q]

Mä jo aiemmin kommentoinkin, mutta käyn vielä tuomassa muutaman vuoden jälkeisen tilannekatsauksen. Meidän molempien poikien nimet on "vaan nimiä", eli ei mitään kuvaavia luontojuttuja tms, mutta molemmat kyllä näyttävät nimiltään noin niinkuin sen perusteella, mitä muita saman nimen kantajia tiedän ja mihin nimi sitä kautta assosioituu. Molemmat nimet ovat ulkomaillakin tunnettuja, ja meidän tumma räpsyripsinen hymypoika näyttää tosiaan ihan latinopopparihurmurilta, mihin nimi mun mielessä assosioituu. Sitten taas meidän nuorempi vaalea tarmonpesä ja kujeniekka, joka on saanut jo pph:ssakin lempinimen "raju", näyttää kieltämättä ihan hulivililtä jenkkirokkarilta.

[pinkdream]

Mun mielestä on jotenkin hankala sanoa, että mikä nyt sitten näyttää nimeltä. Kyllä mun mielestä meidän tyttö näyttää nimeltään ja kaikki tuttavat myöskin omalta nimeltään, mutta toisaalta, jos niillä olis joku muu nimi ja siihen olis tottunut, ne näyttäis varmaan siltikin nimeltään.

Toki mäkin myönnän, että tietyistä nimistä tulee joku tietty kuva mieleen. Mutta sitten taas, kaikilla voi tulla ihan eri kuva tietystä nimestä. Eli jotenkin hankala sanoa