Sign in to follow this  
Followers 0
kultanen

Kun minusta tulee äiti, aion...

125 posts in this topic

Äitinä:

- olen armollinen itselleni

- olen armollinen puolisolleni ja annan tälle mahdollisuuden olla omanlainen isä, en ole neuvomassa lapsen kasvatuksessa, osaahan hänkin!

- asetan rajoja ja annan rakkautta, toivon että sillä mennään pitkälle :)

- muistan parisuhteeni

- yritän näyttää ihmiseltä ja säilyttää identiteettini äitiydestä huolimatta

Edited by wanda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos minusta joskus tulee äiti, niin aion ajatella itseäni, miestäni ja perhettä yleensäkin ja vähentää työntekoa 80 viikkotunnista normaaliin 40 tuntiin.

 

Lisäksi:

- huolehdin itsestäni liikkumalla ym.

- teen lapselle terveellistä ruokaa

- kasvatan lapsestani ajattelevan ja suvaitsevaisen ihmisen

- annan miehenkin kasvattaa lasta

Share this post


Link to post
Share on other sites

Annan miehen olla tasavertainen vanhempi ja kasvattaja. Tämä koskee myös sitä, että äiti ei ole ainoa, joka syöttää, herää yöllä tai hoitaa ulkoilun, vaan mies on yhtälailla hyvä hoitamaan nämä asiat. En myöskään lapsen kuullen kumoa isän torumisia/torumatta jättämisiä ja näin murenna toisen auktoriteettiä.

 

Äitikin tarvitsee omaa aikaa. Otan sitä. Huolehdin ulkonäöstäni, mutta muistan myös, että kukaan ei välitä, jos ne kotiverkkarit sattuukin jäämään kauppareissun ajaksi jalkaan.

 

Huolehdin kunnostani ja siitä, että sekä minä että lapseni saamme päivittäin vaihtelevia virikkeitä. Telkkaria saa katsoa, kunhan se ei ole päivän kohokohta.

 

Huolehdin siitä, että lapseni saa päivittäin hänelle maistuvaa, terveellistä ja monipuolista ruokaa. Tätä saa myös kaupan purkista. Mutta, jos lapselle ei ajoittain kertakaikkiaan maistu kuin jugurtti tai puuro, hän varmasti elää silläkin muutaman päivän. Koitan siis olla stressaamatta pienistä asioista.

 

Puhelen lapselleni koko ajan. Kannustan häntä itsenäiseen leikkimiseen, tutkimiseen, liikkumiseen... Hellin häntä paljon ja kerron ääneen rakastavani. Osoitan hellyyttä myös miehelleni lapsen nähden pusuilla ja haleilla.

 

Jos on huono päivä, silloin on huono päivä. Yritän parhaani mukaan olla aikuinen, ja kestää lapsen kiukunpuuskat. Facebook on äidin raivonpurkauksia varten, lapsen nähden yritän säilyttää malttini.

 

Siivoan kotona, ja pidän huolta, että lapsenikin oppii siivoamaan jälkensä. Pidän myös mielessä, että ainakaan tähän mennessä yksikään sohvan alla lymyilevä villakoira ei ole vahingoittanut ketään, joten välillä ne saavat ollakin rauhassa.

 

 

 

Lapsen tarpeet menevät joka tapauksessa aina äidin tarpeiden edelle. Joten tarpeen tullen KAIKKI, mitä edellä olen kirjoittanut omista tarpeistani, kumoutuu. :mama:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Opetan lapseni (molemmat) kunnioittamaan luontoa, eläimiä ja ihmisiä. Ketään ei satuteta tahallaan, mitään ei rikota tahallaan, omat jäljet siivotaan niin kotona kuin metsässäkin.

 

Tämä lause oli ihanasti sanottu, kuvastaa omaa ajattelua tosi hyvin :) Ja on täällä muutenkin listattu paljon asioita jotka on hyviä.

Itsellä ei ennen esikoista ollut paljoakaan ajatuksia mistään vaan ajattelin että asiat tehdään niin kuin parhaaksi katsotaan ja tavalla mikä tuntuu parhaalta. Nyt kakkosta odottaessa haluaisin antaa molemmille lapsille tasavertaisesti huomiota ja kertoa molemille miten paljon heitä rakastan. Olla läsnä ja viettää aikaa. Lasten kasvaessa toivoisin että kiinnostusivat urheilusta niin koko perhe voisi harrastaa jotain yhdessä. Elämä tuntuu taas aika kiireiseltä niin juuri nyt tuo yhdessä oleminen perheenä tuntuu tärkeältä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä lause oli ihanasti sanottu, kuvastaa omaa ajattelua tosi hyvin :) Ja on täällä muutenkin listattu paljon asioita jotka on hyviä.

Itsellä ei ennen esikoista ollut paljoakaan ajatuksia mistään vaan ajattelin että asiat tehdään niin kuin parhaaksi katsotaan ja tavalla mikä tuntuu parhaalta. Nyt kakkosta odottaessa haluaisin antaa molemmille lapsille tasavertaisesti huomiota ja kertoa molemille miten paljon heitä rakastan. Olla läsnä ja viettää aikaa. Lasten kasvaessa toivoisin että kiinnostusivat urheilusta niin koko perhe voisi harrastaa jotain yhdessä. Elämä tuntuu taas aika kiireiseltä niin juuri nyt tuo yhdessä oleminen perheenä tuntuu tärkeältä.

 

Tuo oli todellakin hyvin sanottu! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun minusta tulee äiti, aion..

 

..antaa lapselleni niin paljon huomiota, syliä ja rakkautta kuin hän tarvitsee

..olla läsnä kaikissa hänen iloissaan ja suruissaan, kysyä mitä hän ajattelee, tarvitsee, tuntee

..pysyä huoliteltuna ja toivottavasti tyylikkäänä - käydä kampaajalla, kosmetologilla, shoppailla maltillisesti

..pitää kiinni myös omasta hyvinvoinnista

..pitää huolta myös avioliitosta ja lasten isästä lastensaannista huolimatta

(siis sama mies kyseessä kummassakin tapauksessa girl_in_love.gif )

..ostaa lapsille peittäviä, käytännöllisiä vaatteita, ei mitä tahansa muotihupsutuksia

..hankkia lapsille kehittäviä leluja, ei krääsää

..aion lukea lapsille paljon jo pienestä pitäen, ja nimetä asioita ja esineitä lapselle jo varhain (kielenkehitystä ajatellen)

 

tällaisia aatoksia täällä!lipsrsealed.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rakastaa lapsiani täydestä sydämestä, asettaa heidät etusijalle ja suojella kaikelta pahalta :lipsrsealed:

 

lisäksi yritän:

 

-opettaa kauniit käytöstavat

-suvaitsevaisuutta

-kiitollisuutta siitä mitä heillä jo on (kaikilla ei ole asiat niin hyvin kuin meillä Suomessa..)

-muiden huomioimista

Edited by muimui

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaikenlaisia tavoitteita sitä tuli asetettua odotusaikana. Osa totetui hyvin, osa huonommin.

 

Hyvin olen onnistunut mm. kestovaippailussa ja kotiruuan tarjoamisessa. Joka päiväinen ulkoilu ja ahkera lenkkeily ovatkin jääneet sitten vähemmälle huomiolle. Olen myös löytänyt tv:n ilot lapsenvahtina vakaista aikeista huolimatta, varsinkin nyt kun lapsia on yhden sijaan kaksi. Esikoinen myös nukkui perhepedissä vaikka tarkoitus oli nukuttaa omassa sängyssä. Kuopuksen kanssa taas menee sekin päinvastoin.

 

Tietyistä asioista en suostu tinkimään, kuten aidosta läsnäolosta, lupausten pitämisestä, haleista ja sylistä. Toki en tässäkään suhteessa ole täydellinen ja niinpä olen myöhemmin lisäänyt listaani armeliaisuuden itseäni kohtaan. Vaikka olenkin äiti on minullakin lupa tehdä virheitä, ottaa niistä opikseni ja yrittää seuraavalla kerralla uudestaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tehdä ruokaa pääsääntöisesti tuoreista raaka-aineista. Einekksiä en aio kokonaan hylätä ja roskaruokapäiväkin voi silloin tällöin olla mutta muksun aio tutustuttaa hedelmiin ja kasviksiin ja sukupuolesta riippumatta opettaa tekemään ruokaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion nauttia äitiydestä ja kotona olosa :) Onhan pikkuinen niin kaivattu lisä perheeseemme <3

Jos tavotteita asettelisi:

- pyrin käymään piiiiitkiä lenkkejä vaunujen ja koiramme kanssa

- yritän olla kärsivällinen/pitkäpinnainen äiti ja vaimo (siinä on iso tavote8)

- rakastaa rakastaa niin paljon, että kaikilla on hyvä olla

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion olla kiroilematta lapseni kuullen/lapselleni. Se nimittäin kuulosti ihan kamalalle, kun jouduin moista todistamaan tässä yksi päivä...Ensin kiroili äiti ja sitten poika perässä :girl_to_take_umbrage2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion tehdä monia asioita toisin kuin omassa lapsuudessani on tehty. 

 

Mutta nyt olen jo muuttanut tapojani, eli tupakointi on jäänyt pois ja kahvin juontia olen yrittänyt rajoittaa :)

 

Aion olla hyvä vanhempi ja edelleen hyvä ja huomioiva avovaimo :)

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Aion olla kärsivällinen ja pyrin siihen ettei minun ikinä tarvitsisi huutaa lapselle.

 

-Aion viettää mahdollisimman paljon aikaa lapsen kanssa ja toivon, että voisin saada aikaiseksi minun ja lapseni välille jotain niin hienoa mitä minun ja oman äitini välillä on.

 

-Aion halia ja pusia lapseni ihan puhki, ja kertoa lapselle useasti kuinka paljon häntä rakastan.

 

-Aion kasvattaa lapsestani suvaitsevan ihmisen, joka tulee tomeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, ulkokuoreen katsomatta.

Edited by Emmyli

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tahdon pitää lastani paljon sylissä, kasvattaa läheisyydessä, haleissa, pusuissa.

 

Ja toivon, että sitten joskus vanhana lapseni voi sanoa, että jos ei muuta, niin ainakin hyvät käytöstavat oppi kotoa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun minusta tulee äiti, aion olla aidosti läsnä ja antaa lupauksia, jotka voin pitää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin aioin tehdä monta asiaa eritavalla, kun mitä omat vanhempani. Pyrin välttämään huutamista ja tappelua puolison kanssa lasten todistaessa. Haluan opettaa lapset pyytämään anteeksi, ja osata tarvittaessa pyytää anteeksi myös heiltä. En halua lapsien näkevään vanhempiaan päihtyneinä, ja haluan viettää aikaa lasten kanssa: en aio korvata aikaa tavaroilla. Tästä voinee päätellä jotain mun lapsuudesta (meillä ei paljon puhuttu,eikä pussattu, tai lapsille selitetty asioita)....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tahdon pitää lastani paljon sylissä, kasvattaa läheisyydessä, haleissa, pusuissa.

 

Ja toivon, että sitten joskus vanhana lapseni voi sanoa, että jos ei muuta, niin ainakin hyvät käytöstavat oppi kotoa smile.gif

 

 

Allekirjoitan tämän. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä puolestani haluan tarjota lapselleni/lapsilleni samanlaisen turvallisen ja tiiviin perheen kuin itselläni oli omassa lapsuudessa. Haluan, että lapseni oppivat käytöstapoja ja kunnioitusta muita kohtaan ja oppivat ilmaisemaan tunteitaan ja puhumaan niistä (lähipiirissä melko kurja esimerkki siitä, kuinka vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa ulkoisesti hyvin, mutta tunnesidettä ei ole nimeksikään). Haluan, että lapsillani on selkeät säännöt ja rutiineja, joihin he voivat luottaa.

 

On myös paljon sellaisia pikkuasioita, joista haluan pitää kiinni:

- Lasteni seurassa ei kukaan juopottele, eri asia lasi viiniä/saunasiideri, mutta humalaisiin heidän ei tarvitse tottua

- Kun lapseni ovat pieniä, tupakka suussa ei kukaan tule heitä syliin nostelemaan tai vedä röökiä heidän kanssaan pihalla touhutessa (tästäkin esimerkki lähipiiristäni ja tiedän jo etukäteen joutuvani epäsuosioon kun tulen tuosta tupakanpoltosta eräille henkilöille tulevaisuudessa sanomaan)

- Lasten ei tarvitse kukkua iltamyöhään hereillä

- Televisio ei ole lapsenvahti eikä kaikki ohjelmat todellakaan sovi lapsille vaikka ne tulisivatkin telsusta jo ennen iltakahdeksaa

- Haluan, että lapseni oppivat jo pienestä kunnioittamaan luontoa ja ympäristöä (tähän aion myös itse panostaa suosimalla ympäristöystävällisiä hankintoja lapsiperheeseen ja rajoittamalla turhia ostoksia --> tuttavallani 1,5-v lapsi, jolla oma huone katosta lattiaan täynnä uudenkarheita leluja ja tarvikkeita sekä vaatteita joita lapsi ehtii pitää ehkä kerran, tällaista ei meillä tule olemaan!)

 

Näitä olen jo soveltanut surutta kouluikäiseen lapsipuoleeni ja aion todellakin toimia täten myös kun minusta tulee äiti laugh.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

...jostain kirjasesta joskus lukeneena...muistelin, että siellä oli hauskoja kommenetteja sekä tuleville äideille, että iseille...jotain esim. Isä; osta hesari, istahda hetkeksi rauhassa lukemaan, se on viimeinen kerta, kun ehdit rauhassa keskittyä siihen Vanhemmat yhdessä; kutsukaa joku tuttavapariskunta lapsineen kylään ja neuvokaa heitä kaikessa mahdollisessa lapseen liittyvässä- nauttikaa tästä tunteesta, se on viimeinen kerta, kun teillä on vastaukset kaikkeen ;) tää viimenen oli niin hyvä, osui jotenkin minuun ;) joten ....hih, aion tietysti kaikenlaista, mutta nähtäväksi jää, miten käytäntö sitten menee ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tuo oli hyvä :)

 

Itse aion leipoa enemmän ja tehdä enemmän ruokaa kotona. Aion lisäksi muistaa myös huomioida mieheni ja pitää huolen siitä, että vietämme tarpeeksi aikaa yhdessä perheenä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekaa lasta odotellaan viikolla 25. Aion...

 

*tehdä töitä hyväksyäkseni/oppiakseni, että mieheni osaa hoitaa lasta siinä missä minäkin

*yrittää ymmärtää, ettei minun tarvitse kontrolloida kaikkea eikä kodin tarvitse olla tiptop, jotta kokisin elämäni hallituksi

*lukea lapselle paljon ja jutella sen kanssa

*pitää sitä vauvana paljon vaan sylissä, köllötellä ja seurustella sen kanssa

*pitää isompaakin lasta sylissä, köllötellä ja seurustella sen kanssa :)

*nähdä vaivaa, jotta rintaruokinta onnistuisi

*tehdä enimmän osan soseista itse

 

Suurimpia sudenkuoppia uskon olevan itselleni noiden kahden ensimmäisen... Mun täytyy oppia ottamaan relammin, että parisuhdekin pysyy kunnossa. Musta kuoriutuu melko helposti todellinen marttyyri kotinatsi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En muista mitä kaikkea päätin tehdä, mutta ainakin olen

 

 

* lukenut lapselle vauvasta lähtien

* piirtänyt ja askarrellut hänen kanssaan

* ottanut mukaan kotitöihin

* laulattanut ja (yrittänyt) opettaa kitaran soittoa

 

Odotan kovasti, että poika vähän vielä kasvaisi niin otan hänet mukaan tallille. Ja mies odottaa, että saa viedä molemmat lautailemaan. Ja museokierroksia on luvassa vielä monen monta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0