Muita reumaatikoita?

[Peikonpähkinä]

Minullakin niska oireilee oikein kunnolla Kävin viime viikolla yksityisellä reumalääkärillä, kun neuvolalääkäristä ei oikein ollut apua. Päätimme yhdessä lääkärin kanssa aloittaa Salazopyrinin uudestaan ja lisäksi sain kortisonikuurin. En kuitenkaan aloittanut tuota kortisonia, kun niska tuntui jo hieman paremmalta. Panadolilla olen siis pärjäillyt ja odottelen kovasti, että Salazopyrin alkaisi pian tehota.

[myy79]

Mä kävin tänään reumalääkärillä. Piikkiä polveen taas vaa, kunnon tulehdus siellä jyllää.. Nyt tulee ainakin toi salazopyrin ja todennäköisesti kortisonitkin mulle, tekee vaan lääkäri konsultaatiopyynnön gynen polille noista lääkkeistä vaikuttaako ne miten lapsettomuushoitoihin.. 

[myy79]

Onko muilla reumaatikoilla oireillut leukanivelet???

 

Mulla joko kävi leuka pois paikoiltaan, tai sitten leukanivel oireilee kans ton reuman takia. En pysty nyt sit puremaan takahampaita yhteen.. aamulla jo tuntu oudolta ja lonksu leuka,yritin syödä ruisleipää, mutta eipä siitä mitään tullu. soitin jo päivystävälle sh:lle. seurata tilannetta, ja jos ei helpota, nii päivystykseen.. jee jee.. Niin ja oikea lonkka oireilee kans. La-su jouduin seisomaan pitkiä aikoja ja nyt on sitten pari päivää kuljettu ku vanha mummu. ja nukuttu huonosti, kun vasen polvi ja oikea lonkka on kipeenä.. vit että on hauskaa..

[GretaG]

Mulla oireilee leukanivelet aina välillä. Raskausaikana elimistössä pääsi jylläämään tulehdus, joka pisti vasemman puolen leukanivelen loputkin "palasiksi". Synnytyksen jälkeen magneettikuvauksella todettiin, että nivel on mennyttä. Imetyksen lopetuksen jälkeen aloitin Trexan-lääkityksen, joka toimi niin kuin pitääkin ja tulehdus pysähtyi. Sain kyllä välissä kolme kortisonipiikkiäkin leukaniveleen.

 

Mulla ei leukanivel varsinaisesti ole mennyt pois paikoiltaan, mutta kipuillut se on valtavasti. Ison avun sain fysioterapeutiltani, joka leukaniveltä käsitellyt (hänellä on siihen koulutus). Manipulaatiolla, venyttelyllä ja hieronnalla leuka on pysynyt kunnossa. 

 

Toivottavasti saat apua vaivaan!

[Damanda]

myy79, mulla on todettu että leukanivelet on kulunut, toinen hyvin paljonkin... Tämä johtuu myös siitä kun narskutan yöllä hampaita! Siksi minulla on öisin hammaskiskot suussa, ne estää leukoja kipeytymästä. Saattaisiko sinulla olla tätä narskutus vaivaa?

 

itsellä nyt sormet ja polvi kipuilee kun yrittävät turpoilla, johtuu helteestä. onneksi meillä on viilee asunto ja pesen käsiä jääkylmällä vedellä ja käytän polvessa kylmäpakkauksia tarvittaessa, näin ei ole tilanne päässyt pahaksi ja pystyn hoitamaan vauvaani! lopetin juuri imetyksen reuman ja osteopenian takia, nyt saisin lääkkeenkin alottaa, mutta en alota jos ei tarvitse. mutta ei mua haittaa toi imetyksen lopetus, näin on helpompaa ja mukavampaa muutenkin, vaikka ilman näitä sairauksia olisin vähän pitempään imettänytkin.

[myy79]

^ Mä en tiettävästi narskuttele hampaita, puren vain nukkuessa tosi kovaa yhteen. Nyt tosin en ole purrut, kun toi nivel ei ole täysin vieläkään paikallaan.. en pysty syömään kovia ruokia.

 

Huomenna reumahoitajalle, lääkeneuvontaan. Aloitan salizypriinin ja ehkä jopa kortisonin? (puhui nimittäin kortisonin käytöstä, ihan kun se olisi lääkelistassa ollut).

[Elli1976]

Mullakin on purentakisko ja suosittelen sitä kyllä kaikille yöpurijoille/ narskuttelijoille. Mulla on sen myötä jäänyt jatkuvat pää- ja leukakivut sekä leukanivelen raksuminen kokonaan pois.

[GretaG]

Komppaan muita purentakiskon suhteen! Ihan ehdoton vekotin, jos on ongelmia leuan/purennan kanssa. Itse en narskuttele vaan puren hampaita öisin ja kiskosta olen saanut ison avun.

[myy79]

Pitää tuosta keskustella sitten hammaslääkärin kanssa, kun seuraavan kerran menen syksyllä (ellei tää purenta pahene). Mulla teettää vaan ongelmaa se, että on tosi reilusti ulkonevat etuhampaat ja pari hammasta poistettu sitten tuolta sivuilta.

 

Niin ja tänään käyty reumahoitajan juttusilla. Reseptit salzpyriiniin sekä kortisoniin. Huomenna pitäis alottaa ja 2vkon päästä pitäis sitten käydä ekassa kontrolliverikokeessa..

 

Onko muilla miten tullut oireita tuosta salzpyriinistä? 

Edited May 30, 2013 by myy79

[LeeLoo]

^ Pissa muuttui neonkeltaiseksi, ei muuta minulla

[Damanda]

Salazopyrinistä tuli mulle vakava sivuvaikutus, eli valkosolut alkoi tuhoutua. Toisin sanoen joku kuume tms. olis voinut olla mulle tosi vaarallinen tuolloin. En siis voi käyttää salazopyriiniä. Tuo mahtaa olla kuitenkin harvinainen vaikutus, ja kannattaa siis käydä verikokeissa tarpeeksi usein että tietää noi veriarvot.

 

/muoks. ja hampaista, että mullakin on yksi hammas poistettu, ja ei muutenkaan ole mikään kaunein rivistö, osittain päällekkäin ovat. Mutta silti on purentakisko

Edited June 5, 2013 by Damanda

[sins]

Leukanivelet on minulla hiukan vintteellään, toinen on jossain määrin tuhoutunut, ja saman puolen leukaluu on hieman toista lyhyempi. Purentakisko on minulla myös, ja valitettavasti vinot hampaat, jotka tuntuvat avopurennan takia menevän pikkuhiljaa lisää ristiin... Raudat oli teininä, mutta vaikutus oli lyhytaikainen

 

Aloitin sen aiemmin mainitun Enbrelin, ja melkoista tavaraa on, auttoi lähestulkoon yhdessä yössä...?! Sivuvaikutuksina tuli laikku pistoskohtaan ja ilmeisesti jonkinnäköistä ihottumaa muualle kroppaan, joka ei ehtinyt mennä kovin pahaksi, koska pistin vain kolme piikkiä. Täällä siis tärppäsi ja tällä viikolla onkin jo ensimmäinen neuvola

 

Mulla on nyt tuo kortisoni edelleen käytössä, en ole uskaltanut jättää kokonaan pois. Mutta aivan kuin olisin huomaavinani, että oireet olisivat hieman itsellään vähentyneet, aamujäykkyyttä ei ole ainakaan kovin paljon.

[LeeLoo]

^ Voi hienoa, että E auttoi, ja onnea plussasta!

 

Minulla tuli Enbrelistä tosi ärtsyä kutinaa pistoskohtaan. Sen takia en pysty pistämään esim. reisiin, joissa on turhan vähän rasvaa: sinne ihottumaläntti ja kutina iskee pahemmin. Vatsanahka alkaa olla jo aika pistelty. Kutinaan auttaa jonkin verran se, että yrittää välttää lääkkeen joutumista ihokerroksiin pyyhkäisemällä neulan siihen desinfiointipyyhkeeseen ennen pistoa (jos siis siihen on jäänyt tippa lääkettä ilmakuplan poiston jälkeen) ja pistämisen jälkeen pitää neulaa hetken paikallaan, jotta lääke ehtii imetyä, ja vetää naulan hyvin hitaasti pois. Jos reiästä tulee pisara lääkettä, on kutina ja ihottuma taattu, siksi pitää toimia hitaasti. Lisäksi pistoskohdan puuduttaminen kylmäpussilla ennen ja jälkeen auttaa, kun pintaverenkierto alueella hetkellisesti vähenee eikä aine pääse leviämään ihon alle.

[sins]

Kiitos LeeLoo, aika mullistavia ja jännittäviä aikoja tässä kyllä elellään   

Mukava tietää, että sitten raskauden jälkeen on tehokas lääke tiedossa, jos oireet pääsevät pahaksi. Pistin reiteen, tarvinnee koittaa vatsanahkaa sitten joskus. Punaiset laikut näkyivät reisissä aika pitkään, varmaan parisen viikkoa viimeisen piikin jälkeen, ja ihossa tuntui myös sellainen tiiviimpi kohta. Kiitos myös pistosvinkeistä LeeLoolle   pitää tuo kylmäpussihommakin laittaa korvan taakse!

[Snow]

Hei!

 

Ajattelinpa minäkin kirjoittaa tänne omia kokemuksiani, jos näistä olisi jollekin apua. Olen siis 30-vuotias reumaatikko ja olen sairastanut nivelreumaa vuodesta 1989 (todettiin tuolloin). Käytännössä olen testannut lähes kaikki lääkkeet ja lääkeyhdistelmät trexanista, slazopyriniin, kultapiikkiin ja biologisiin lääkkeisiin. Särkylääkkeenä on pienestä asti ollu Pronaxen (naprometin). Eri lääkkeitä tuli kokeiltua vuoteen 2004 saakka, jolloin biologiset lääkkeet tulivat Kelan korvattaviksi lääkkeiksi. Sain tuolloin käyttööni Humiran, joka vaikutti todella loistavasti. Kolme kuukautta lääkkeen aloittamisesta puolet nivelturvotuksista lähti pois ja puolen vuoden päästä olin täysin oireeton. Tulehtuneimmat nivelet minulla oli tuolloin sormet, ranteet, päkiät ja varpaat (parhaimmillaan minulle on pistetty kortisonia nukutuksessa käsiin lähes kaikkiin niveliin). Vuoden 2004 jälkeen Humira toimi todella hyvin monta vuotta. Vuonna 2010 tuli sitten lapsen hankkiminen ajankohtaiseksi ja jätin Humiran (5kk varoaika) ja sen kanssa olleen Trexanin (3kk varoaika) pois. Humira jäi siis pois huhtikuussa 2010 ja Trexan heinäkuussa. Tuo aika ilman lääkkeitä meni yllättävän hyvin, vaikka pelkäsin sitä etukäteen todella paljon. Luultavasti johtui pitkästä rauhallisesta kaudesta.

 

Syksyllä päästiin sitten virallisesti "vauvantekopuuhiin". Ja onnekaasti tärppäsikin heti toisesta kierrosta! Täytyy kyllä sanoa, että oli melkoinen shokki. Tuossa vaiheessa oltiin vielä mentaliteetilla, että tulee, jos on tullakseen. Niveletkin, kun oli vielä hyvässä kunnossa. Itse raskausaika meni minulle melko hyvin. Ihan oireeton en ollut, sillä jouduin käymään ottamassa 3-4 kertaa kortisonipiikkejä tulehtuneimpiin niveliin (hyvän pistäjän löytäminen on kyllä aina haaste, varsinkin, jos haluaa piikit pieniin niveliin). Kaiken kaikkeaan selvisin koko raskauden ilman YHTÄÄN AINOAA SÄRKYLÄÄKETTÄ! Tästä oli todella iloinen!

 

Elokuussa 2011 meille syntyi ihana pikku tyttö. Imetys ei oikein lähtenyt käyntiin tytön ollessa kooltaan niin pieni (johtui ilmeisesti raskauden lopuvaiheessa kohonneista sappiarvoista). Tytölle piti siis antaa lisämaitoa pienestä saakka ja niinhän sitä sitten opittiin, että pullosta tulee paremmin ko tissistä. Pumppasin kuitenkin 2,5 kk, jonka jälkeen luovutin, kun niveletkin alkoi olla jo huonommassa kunnossa. Minun kohdallani piti siis täysin paikkaansa, että reuma aktivoituu 6-8 viikon jälkeen synnytyksestä.

 

Aloitin noin 3 kk synnytyksestä Embrelin. Ajatuksena oli siis käyttää biologista lääkettä, jossa on lyhyempi varoaika, kun haaveissa on kuitenkin hankkia tytölle sisarus. Käytin Embreliä reilut puoli vuotta, mutta sillä ei ollut minuun mitään vaikutusta. Tämän jälkeen siirryin takaisin Humiraan, joka oli ollut pitkään todella hyvä. No kävi ilmi, että ei enää Humirakaan vaikuttanut millään tavalla. Tästä tietysti iski kova masennus kiputilojen päälle. Kesällä 2012 sain aamuisin todella pitkään miettiä, että joko kädet olisi siinä kunnossa, että voi nostaa tytön sängystä. Mieskin on rakennusyrittäjä, joten kesällä hänellä oli kovat kiireet ja hän ehti vähemmän olla apuna kotona. Kevät ja kesä meni siis pääasiassa särkylääkkeiden (pronaxe, panadol, ibumax) ja kortisonipiikkien voimalla. Juhannuksen jälkeen sain ajan reumapolille ja siellä päätettiin vielä testata viimeistä mahdollisuutta itse pistettävistä biologisista lääkkeistä. Aloitin siis Simponin (kaikkien biologisten rinnalla minulla olis siis myös suun kautta otettava Trexan). Simponista sain onneksi avun ja oireet alkoi helpoittaa. Tässä vaiheessa tyttömme oli vuoden ikäinen. Itselläni on ollut haaveena, että sisaruksille ei tulisi kovin suurta ikäeroa. Koska tilanne oli kuitenkin mikä oli niin päätin käyttää lääkkeitä ainakin sen puoli vuotta.

 

Joulun jälkeen 2012 päätettiin sitten miehen kanssa, että jätän lääkkeet tauolle. Simponissa on siis 6 kk varoaika ennen raskauden yrittämistä. Jätin samaan aikaan myös Trexanin pois. Oireet alkoi pahentua jo parin kuukauden päästä lääkkeiden jättämisestä. Sain reseptin suun kautta otettavaan kortisoniin ja ohjeet ottaa viikon kuuri kerran kuussa (20mg/päivä). Tämän avulla, särkylääkkeillä ja kortisonipiikeillä ollaan siis menty tähän asti. Nyt on siis kovat toiveet raskaaksi tulemisesta. Ja tällä hetkellä onkin jännät hetket, kun odottelen, alkaako ne kuukautiset vai ei. Peukut on siis pystyssä, että ei!

 

Unohdin vielä tuolla aiemmin mainita, että lopetin punaisen lihan syömisen 2010 toukokuussa ja aloitin gluteenittoman ruokavalion kesällä 2012 samalla kun aloitin Simponin. En ole ihan varma johtuuko Simponista vai gluteenittomasta ruokavaliosta, mutta kivut väheni ja ovat edelleenkin vähäisempiä, vaikka Simponi ei olekaan enää käytössä.

 

Kuulisin mielelläni kommentteja ja vinkkejä, miten olette itse selvinneet lääkkeettömistä ajoista. Onko esim. avannosta ollut apua?

[Mariahs]

Olen iloinen, että löysin tämän ketjun googlen kautta. Niin kuin aiemmin on todettukin, muut ketjut ovat hiljentyneet vuosien saatossa. Heti piti siis rekisteröityä tänne, jotta voin kommentoida ja kertoa oman tarinani.

 

Minulla on selkärankareuma todettu 3v sitten, oireilut alkoivat tosin jo 3v aiemmin. Minulla on ollut käytössä trexan 20mgx1xvko ja salazopyrin nyt viimeisen vuoden 2xpvä. Enbrelin aloitusta harkittu n.vuosi sitten, mutta vielä ei ole tarvinnut aloittaa, koska olotila & verikokeet olleet normaalit. Se on siis "varalla" ja seuraavaksi suunnitteilla, jos oireet pahenevat.

 

Olin tosi sairas (kädet, päkiät yms.paisuksissa sekä yöllinen, valvottava selkäkipu) jouluna 2011, vaikka minulla oli tuolloin trexan & salazo-lääkitys (mikä nytkin). Kuulin reuman luonnonmukaisesta hoidosta ja varasin heti ravintoterapautille ajan tammikuussa 2012. Hän suositteli siirtymään gluteenittomaan ruokavalioon, koska siitä oli ollut hänen reumapotilailleen hyötyä. Olisi pitänyt ensin käydä kyllä keliakiakokeissa, mutta eipä tullut silloin mieleen. No sitä kokeilua meni noin 3-4vkoa ja oikeestaan kaikki niveloireet hävisi ruokavalio-kokeilun myötä. Joten siitä lähtien olen lääkityksen lisäksi ollut gluteenittomalla. Kortisoniakin käytin ensimmäisen vuoden, mutta siitä ei ollut mitään apua minulle, ainoastaan lihomiseen se vaikutti.

 

Olemme olleet yhdessä jo yli 10v, mutta näin kolmenkympin paikkeilla ensimmäisen kerran on ajatus tullut myös omasta perheesta konkreettiseksi. Pari vuotta sitten (ennen gluteenitonta) koitimme jättää trexanin pois lastensaantia ajatellen. Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana oireet palasivat niin pahoina, ettei ollut mitään järkeä olla käyttämättä lääkettä, sillä en olisi selvinnyt arkipäivän elämästä. Joten nyt kun sairaus on rauhoittunut (ja jopa lääkärinikin suositteli), olisi uusi yritys edessä ja toiveissa.

 

Trexan lopetettiin toukokuun alussa, joten pian 3kk varoaika on takana. Salazoa syön lisäksi 2xpvä. Lääkärini kyllä sanoi, että plussatuloksen saatua minun tilassani voisin salazonkin lopettaa. Kipulääkkeitä suositteli välttämään ainakin 10 ensimmäisen viikon ajan, silloin kuulemma kehittyy lapsen aivot & hermosto. Kipulääkkeitä en ole tarvinnut nyt tämän lääkkeettömän 2.5kk aikana ollenkaan. Ajattelin ottaa "varmemman päälle" ja käyttää vielä elokuunkin ehkäisyä. Vasta syyskuussa voisi "oman mielen rauhan vuoksi" jättää pillerit pois. Olen henkisesti varautunut, että "raskautuminen" ei tapahdu hetkessä, joten sen suhteen ei ole paineita varsinkaan nyt, kun olotilakin on hyvä. Parina päivänä on yksi varvas oikkuillut, mutta ei vielä sen enempää, että lääkettä olisi tarvinnut.

 

Elämme siis jännittäviä aikoja

[Elli1976]

Tulen tänne narisemaan, josko joku tietäväisempi osaisi sanoa, mikä niveliäni vaivaa.

 

Mulla on siis fibro ja kahdessa sorminivelessä lieviä rustomuutoksia. Nyt sormet ovat tosi reilusti turvoksissa (kuulunee toki näille viikoillekin), mutta sormien minkäänlainen käyttö sattuu. Taivuttaminen erityisesti. Sama homma varpaissa ja polvet ovat niin arat, että on vaikea kävellä. Voiko raskaus olla aktivoinut jonkun tulehduksen vai onko tämä laitettava vain turvotusten piikkiin?

[LeeLoo]

^ Vaikea kyllä sanoa. Voi varmaan olla kyse kummastako vaan, vaikka harvemmin kai raskausaikana reuma aktivoituu, yleensä vasta sen jälkeen. Kävisin kyllä varmaankin näytillä. Oletko hoitosuhteessa jonnekin reumapolille? Sormet kipuilevat varmaan usein ihan turvotuksen vuoksi, mutta polvien kivut kuulostavat vähän huolestuttavalta. Toisaalta kun nivelesi jo löystyvät synnytyksen alla, voi sekin aiheuttaa kipuja. 

 

Tsemppiä 

Edited July 26, 2013 by LeeLoo

[Elli1976]

LeeLoo, en ole hoitosuhteessa minnekään. Työterveydessä eivät uskalla edes lonkan bursiittiin pistää kortisonia nyt, ja tk-meininki on ihan toivotonta. Ehkä vaan kärsivällisesti odottelen, helpottaako olo, kun tästä jakaannun. Kiitos tsempeistä!! 

[myy79]

Kävin tänään reumapolilla kontrollissa..

 

Reumatekijä oli positiivinen, joten näillä mennään. vuoden ainakin nyt tuota salazopyriniä, kortisonit jätetään nyt pois parin viikon sisällä. Polvessa ns. hiljainen tulehdus (verenkierto vilkastunut), joten voi olla, että paukahtaa taas turvotus ja kipuilu. puolen vuoden päästä taas kontrolli, paitsi jos kipuja/turvotusta tulee ennen sitä. 

 

 

Niin, mulla näytti raskaustesti vajaa kuukausi sitten positiivista, mutta meni kesken kuudennella viikolla. lääkkeillä ei tuohon vaikutusta, joten ei vain ollut hyvä yksilö tms. Mulla kierto normalisoitui nyt kesällä, josta epäillään tuota reumalääkitystä "syyksi". Eli mulla ollut joulusta asti tulehdustila ja nyt noi lääkkeet sai kropan kuntoon.. toivottavasti tärppää pian uudelleen..

[Onda]

Minulla on myös selkärankareuma, todettiin 6 vuotta sitten (ei siitä voi olla niin kauan, sehän oli vasta viime vuonna!), mutta myöhemmin olen saanut selville että asiaa oli pohdittu lääkärin toimesta jo kaksi-kolme vuotta aikaisemmin (mutta lääkäri ei sitten minulle viitsinyt asiasta kertoa <.< ). Tulehdustilat ovat SI-nivelissä, ensin oikea, vuosi myöhemmin vasen. Ei olla todettu, että olisi edennyt rankaan, vaikka nykyään kärsinkin kylkikivuista. Itse pärjään myös Salazopyrinillä, vaikka minulla siinä onkin melkein maksimi annos eli 2 * 3 tabl/pvä.

 

Ja hieman esitietona, minulle lääkäri alkoi puhua lasten hankkimisesta jo diagnoosinsaantipäivänä ja kuulin, että synnytys voisi muuttaa reumani oireettomaksi.

 

Olen vaihtanut lääkäriäni kerran kun muutin toiselle paikkakunnalle ja väsyin matkaamaan (myöhästelevän) lääkärin vastaanotolle, vaikka kävinkin siellä vain kerran vuodessa. Se on ollut ainut kerta kun olen tullut itkien kotiin reumavastaanotolta - olin hakemassa lähetettä polille yksityiseltä ja lääkäri totesi suoraan, että minut lähetetään lannerangan röntgeniin jotta voidaan selvittää biologisten lääkkeiden aloittamista. Minulle ei kuitenkaan kerrottu juuri mitään niistä lääkkeistä. Kysyin häneltäkin, että onko niin että lastensaanti voisi helpottaa reumaa ja lääkäri teilasin sen suoraan ja lisäsi vielä, että biologisten lääkkeiden kanssa tulee olla ehkäisyn kanssa erityisen tarkka, sillä niitä ei voi käyttää raskaana ollessaan. Olin aivan tyrmistynyt ja tosiaan kotiin päästyäni itkin illan sängyssä - olimme jo alkaneet puhua lapsista miehen kanssa, vaikkei aika silloin ollutkaan vielä täysin oikea (n. vuosi ennen tjottailun alkua tämä keissi). Silloin alkoi meillä melkoinen keskustelu kotona siitä, pitäisikö lapsia alkaa yrittämään jo silloin. Lopulta koitti (pelätty) ensikäynti reumapolilla, jonne otin siten miehenkin mukaan.

 

Voitte arvata huojennukseni määrän, kun huomasin että siellä olikin eri lääkäri. Tämä lääkäri totesi, ettei minulla ole mitään järkeä vaihtaa biologisiin lääkkeisiin, sillä olen muuten perusterve ja kipuni eivät rajoita arkielämääni pahemmin. Ja lääkäri totesi, että salazopyrin ei vaikuta raskauteen, joten lääkkeistä ei tarvitse huolehtia, vaikka plussa tulisi. Olin niin huojentunut ja onnellinen sen jälkeen

 

Nyt minut meinattiin siirtää tälle "itkettäjälle", mutta sain siirrettyä vastaanoton takaisin tälle mukavalle lääkärille. Olen käynyt vastaanotoilla normaalisti vuoden välein, mutta nyt on puolitoista vuotta edellisestä ja olen itse käynyt otattamassa suojakokeet, jotta voin itse seurata arvoja niiden ohjearvojen kautta. Tulehdusta minulla on aina ollut vaihtelevasti diagnoosista lähtien, mutta ei hälyyttävästi ja valkosoluja minulla on ohjearvoihin nähden liikaa, joten lääkitys ei ainakaan ollut niihin vaikuttanut

[sins]

Lyhyenä kommenttina tuli mieleen, että olen lukenut, että Ameriikoissa jotkut käyttävät tuota "biologista" Enbreliä läpi raskauden. Eli ilmeisesti sen ei ainakaan pitäisi olla kovin vaarallinen. Ja itselläni oli myös ohje, että plussatestiin saakka voi käyttää

[Onda]

Kyllä mullekin lääkäri sanoi, että on hänelläkin ollut potilaita, jotka ovat käyttäneet biologisia lääkkeitä läpi raskauden. Totesi vain hymyillen, että "jos ilman sitä ei pärjää, niin eihän sitä silloin muuta voi". Eli heitä siis kyllä on Lääkkeen merkistä en kyllä sitten tiedä

[Rellu]

Tännekin jossain vaiheessa kirjoittelin, kun nivelreuma puhkesi esikoisen syntymän jälkeen. Tuolloin kituuttelin vuoden ennen lääkäriin menoa, koska olin päättänyt että vuosi pitää imettää ja eihän lääkäri tietenkään anna mun tehdä sitä vaan lykkää lääkkeitä, näin siis kuvittelin. Polvet ja kädet turvoksissa ja pahasti ontuen menin ensimmäiselle lääkärikäynnille...

 

Sen jälkeen salazopyrinit ja trexanit kokeiltu, parannusta entiseen, mutta lonkka, polvet ja sormet turpoilee, liikunta ollut kipujen vuoksi vähäistä, paino noussut ihan hirveästi. Lääkäri sanoi että nyt taitaa olla aika siirtyä biologisiin, mutta mä halusin kokeilla raskautumista ennen sitä.

 

Kortisonimäärä pärjäsin hyvin plussaan asti (5kk) ja sitten yritin jättää kokonaan pois, mutta lopulta söin 2,5mg kortisonia päivittäin. Nyt imetän ja syön 7,5mg kortisonia ja seuraavalla lääkärikäynnillä kai aloitetaan Enbrel. Kortisoni on kyllä ihmelääke, harmi ettei sitä voi syödä jatkuvasti!

 

On kyllä mahtava tunne kun polvi ei turpoa jokaisen pienen kävelylenkin jälkeen! Tai kun pystyy kutomaan sukan ilman että sormet ovat käyttökelvottomat seuraavana päivänä... Tai kun pystyy syömään ilman leukakipuja. Ranne kyllä kärsii, kun meidän vauva on aika isokokoinen (4kk/8kg), mutta onneksi on kantoreppu ja vauva viihtyy lattialla ja sylissä voi pitää istualtaankin.

 

Mutta koko ajan seuraan tilannetta, sillä oma terveys on kyllä niin tärkeää vauvan kanssa ollessa. Heti jos olo heikkenee, pitää kuulemma soittaa reumapolille ja lupasivat aikaistaa lääkärikäyntiä, että saan apua mahd. pian.

[Mariahs]

Nyt tauti on aktivoitunut uudelleen, pari sormea, päkiä, isovarvas, polvi jne. reistaa. Miten te muut olette tästä vaiheesta selvinneet, mitä kipulääkettä tms. käyttäneet ennen raskautta?