nakeroinen

Meikkasitteko sairaalassa?

459 posts in this topic

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, että meikkasitteko sairaalassa ollessanne? Ei nyt varmaan ykkösasiana mielessä mutta itse ainakin halusin olla kuitenkin saman näköinen kuin yleensäkin, ettei tarvitse sitten myöhemmin kauhistella otettuja valokuvia (kun nyt muutenkin oli ihan pöhöttynyt). Eli kyllä, itse ainakin meikkasin ihan samaan tapaan kuin normaalistikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kyllä meikit mukana ja etukäteen ajattelin, että varmasti meikkaan, mutta olin niin tuskaisen kipeä synnytyksen jälkeen, että ei tullut mieleenkään alkaa meikkaamaan. Jos olisin ollut "normaalikunnossa" niin varmasti silloin olisin meikannutkin kun vieraita tulossa tai kun kotiin lähdössä.

Edited by RouvaR

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli meikit mukana ja meikkasin kevyesti molempina päivinä ennen kuin tuli vierailijoita. Perheenjäseniä ja lähiystäviä olivat, mutta ehostus on minulle niin jokapäiväinen ja itsestäänselvä juttu, ettei olisi tullut mieleenkään olla niin tekemättä. Enhän jättänyt hampaitakaan pesemättä. Ja kun sen on tottunut joka päivä tekemään niin aikaa menee viitisen minuuttia. Ei siis mikään sotamaalaus kuitenkaan kyseessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en aio pakata sairaalakassiin mitään ylimääräistä, joten meikkejäkään sinne ei tule. En todellakaan jaksaisi uhrata aikaa meikkaamiseen ja oman ulkonäön miettimiseen, kun muut asiat vievät huomion kyllä ihan täysin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli meikit mukana, mutta sitä oli osastolla niin tajuttoman väsynyt ja muutenkin ihan hurjan kiinni vauvassa, että jäi meikit käyttämättä. Pois lähtiessä vähän mustia silmänaluksia yritin piilotella, mutta siihen tais jäädä meikkaamiset :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kyllä meikkasin ihan kevyesti heti kun jalkeille pääsin. Pidin sitä aika tärkeänä osana toipumista, siinä missä hiusten pesua ja puhtaita vaatteitakin. Menetin aika paljon verta ja olin ihan valkoinen, ja tuli paljon parempi mieli kun laittoin valokynää ja poskipunaa ja harjasi hiuksensa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytyy sanoa että eipä kyllä tullut sairaalassa mieleenkään :) Meikit oli kyllä mukana mutta käyttämättä jäivät.

 

Mulle riitti ehostukseksi osastolla mainiosti suihku, hammaspesu, harjatut hiukset ja puhtaat vaatteet ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En jaksanut meikata ja arvelin näin jo etukäteen. Siksi kävin ennen synnytystä värjäyttämässä ripset ja kulmat, etten olisi ihan niin värittömän näköinen. No, kuvissa olen kuitenkin kalpea kuin lakana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En edes ottanu meikkejä mukaan, kun sillä hetkellä ei voinu vähempää kiinnostaa miltä sairaalassa näytin, kun kaikki tuli kuitenkin katsomaan vauvaa eikä mua.

 

Tärkeintä oli päästä suihkuun ja olla puhdas.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse meikkaan kotioloissa jo kun lähden viemään roskapussin. Meikki on osa olemustani eikä mikään sotamaalaus vaan kevyt meikkivoide, puuteri ja silmämeikki. Näin laittauduin sairaalassakin suihkun jälkeen. Lisäksi pesin hiukset päivittäin ja föönailin ne muotovaahdon kanssa.

 

Olin synnytyksen jälkeen tosi hyvässä kunnossa ja ymmärrän hyvin ettei kaikkien voimat ja kiinnostus todellakaan riitä meikkailuun. Itsellä lähinnä se laittautuminen oli ajankulua vauvan nukkuessa kun huonekaveri ei antanut telkkariakaan katsoa. :)

Edited by nuupis

Share this post


Link to post
Share on other sites

En todellakaan meikannut, enkä tainnut nähdä kenenkään muunkaan meikkaavan. Keskityin toipumiseen ja vauvaan, en itseni pakkeloimiseen (tosin en pakkeloimiskunnossakaan olisi ollut...).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meikit oli mukana, mutta olin niin tuskaisen kipeä, ettei kyllä olis pystynyt edes meikkaamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meikkasin jokaisena päivänä sairaalassa ollessa, koska kyseessä on minulle yhtä jokapäiväinen ja itsestäänselvä asia kuin vaikkapa suihkussa käyminen.

 

Kärsin jonkinasteisesta sairaalakammosta ja mm. sairaalavaatteista tulee mulle ihan totaalinen potilasolo. Meikit ja omien vaatteiden pukeminen vieraiden saapuessa tekivät itselleni mukavamman olon ja olo tuntui niin freesiltä kuin se synnytyksen jälkeen voi tuntua :)

Edited by Sharonah

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli myös meikit mukana ja meikkaan itsekin jokapäivä, mutta sairaalassa en jaksanut. Kotiin lähtö päivänä taisin laittaa vähän puuteria ja ripsaria että näyttäisin vähän enemmän ihmiseltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En meikannut, en ees pakannut niitä mukaan. Normaalisti meikkaan joka päivä, mutta nyt pelkästään kotona ollessa vauvan kanssa muutenkin, en meikkaa.

 

Ei siellä kukaan muukaan meikannut, joten en todellakaan ollut ainoa joka näytti nuutuneelta ja väsyneeltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meikit oli mukana, mutta niitä kykenin käyttämään (pakonsanelemana!) vasta kotiinlähtöpäivänä, jolloin kävimme kertomassa kokemuksiamme synnytysvalmennusryhmälle. Ihan pystyynkuolleelta näytin joka tapauksessa, eli hukkaan meni! :D Valokuvissa muistutan lähinnä Kasper-kummitusta... Mutta onneksi pääosassa on koko ajan vastasyntynyt ihana palleroinen, joten se on ihan sama miltä mamma näyttää! ;)

Edited by Honeynut

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei käynyt meikit pienessä mielessäkään, oli ihan riittävästi muuta hommaa. En normaalistikaan meikkaa juuri koskaan.

 

Jo suihkussa käyminen oli riittävä ponnistus ja suihkuun sain mennäkin vasta synnytyksen jälkeisenä päivänä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En meikannut, vaikka meikit mukana olivatkin. Ihan tarpeeksi työtä oli että sain hiukset harjattua joka päivä (sektion takia en ilokseni pystyssä pomppinut..). Enkä oikeasti siinä tilanteessa juuri välittänyt muutenkaan muusta kuin vauvasta.

Normaalisti en voisi mennä minnekään ihmisten ilmoille ilman meikkiä. Mutta tuo oli eri tilanne. Vauva oli pääroolissa, en minä. :lol:

 

Ja itseasiassa kotiinpääsynkään jälkeen en meikannut juuri koskaan vaikka meille olisikin tullut vieraita. Vauvaa nekin tuli katsomaan eikä mun naamaa... Ja jotenkin tuntui puhtaammalta kölliä vauvan kanssa lähekkäin ihan naturellina ilman mitään myrkky-tököttejä naamassa..

Joskus ristiäisten jälkeen aloin taas meikata päivittäin, kun ristiäisiin meikkasin huolellisemmin ja huomasin että voihan sitä minustakin vielä ihan nätin saada kun vaan jotain asialle tekee.. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En meikannut, ei ollut edes mukana! Ei kyllä käyny mielessäkään ruveta ehostamaan, nuutuneelta, valkoiselta ja perseeseen ammutulta karhulta olisin näyttänyt joka tapauksessa. Mulle on meikkaus osa itseäni ja ammattiani mutta en kokenut tarpeelliseksi meikata edes vieraita varten. Ja tosiaan ei siellä mun mielestä sitä tehny kukaan muukaan.

 

En tee sitä vielä kotioloissakaan hyvä kun ehtii tukkansa harjaamaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taisin vähän tummia silmänalusia peitellä, mut en meikannut muuten. Paitsi sit kotiinlähtöpäivänä laitoin vähän meikkiä ja se oli mukavaa.

Oma shampoo oli mukana ja olipa ihanaa pestä hyvälle tuoksuvalla Tigillä hiukset, kun muuten oli ihan rähjäinen ja sairaalavaatteinen. Niin ja yritin aina miettiä myös, että minkä värisissä sairaalavaatteissa näyttää freeseimmältä (vaihtoehtoja oli ainakin turkoosi, pinkki, sininen ja keltainen) :lol: Ei niist kyl mikään oikein toiminut...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joka aamu kävin suihkussa ja sen jälkeen meikkasin; ripsaria, puuteria ja huulikiiltoa. Extravaqancan tavoin minustakin oli ihanaa, kun oli mukana omat pesutuototteet ja tuoksui hyvälle suihkun jälkeen. Oltiin sairaalassa 7 vrk.

 

Niin, ja ihan itseäni varten sen tein, en vieraiden enkä kenenkään muidenkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Parina ekana päivänä oli tuskaa seisoa edes sen aikaa, että sain käytyä suihkussa ja käytävällä vessassa, joten en tod meikannut. Sitten olo koheni ja kotiin lähtiessä laitoin meikkiäkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ottanut meikkejä edes mukaan, koska en missään tapauksessa olis sairaalassa ollessa meikannut. Loppuviimeks olin niin kipeekin, että jo suihkuun pääsy oli saavutus, joten turhaa se olis ollutkin. Kuten joku tais jo mainitakin, niin mustakin tuntu paremmalta olla ihan pienen vauvan kanssa ihan puhtaana, kun vauvaa kuitenkin tuli halailtua ja pusuteltua tiheeseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now