Sign in to follow this  
Followers 0
Leno

Julkiset kulkuvälineet vs. oma auto

12 posts in this topic

En löytänyt tälle aiheelle omaa ketjua, mutta jos jossain on tästä jo keskusteltu niin saa linkata. :)

 

Eli siis: keskustelua siitä, kuinka tärkeä asia auto on ollut lapsiperheessä vai onko tullut käytettyä vain julkista liikennettä.

 

Meillä on pian 4v täyttävä poika ja koskaan ei ole ollut autoa (eikä kortteja). Täällä missä asumme on julkinen liikenne toiminut niin hyvin, että kulkeminen on ollut vaivatonta. Vauva oli kolmiviikkoinen, kun kulki ekan kerran paikallisbussilla ja siitä lähtien olemme sitä käyttäneet monta kertaa viikossa. Koskaan ei ole ollut ongelmia. Myöskin pitkät matkat on onnistunut kaukoliikenteen busseilla ja junilla.

 

Nyt kuitenkin on tullut autokuume ja mies olis halukas menemään autokouluun. Mulla itelläni ehkä järki sotii vielä sitä vastaan, että onko se auto nyt niin tarpeellinen mutta kait sekin lopulta helpottais vähän menemisiä ja tulemisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vähän olen huono vastaamaan koska asumme maalla ja täällä ei julkista liikennettä ole, tai on toki 1 auto aamusella ja 1 auto tulee takasin iltapäivällä (koulubussit) niin meille auto ja itseasiassa kaksi on ihan välttämättömyys. Ei mitään mahdollisuutta että tultas ilman toimeen vaan molemmat tarvitaan kyllä omat.. Toki onhan se kallista pitää kahta autoa ja maksaa niiden kulut. Hankkia molempiiin autoihin omat istuimet jne.. Mutta eipä täälläpäin suomea oikein muuta vaihtoehtoa ole :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asutaan Helsingissä ja julkiset kyllä siis liikkuu. Tällä hetkellä mies on töissä junaradan varrella (mekin asutaan aseman vieressä), että ei sikäli ole tarve autolle, mutta esimerkiksi eräs työpaikka jota tuossa hain oli Vantaalla ja reittiopas sanoi autolla matka-ajaksi ilman ruuhkaa 30min ja julkisilla ilman ruuhkaa 1h. Mies on iltatöissä joten töissä ollessani mun täytyisi hakea lapset viideltä päiväkodista. Työvuoro päivävuorossa loppuu neljältä, joten ei ole mitään toivoakaan ehtiä julkisilla viideksi hakemaan lapsia pk:sta. 

 

Onneksi siis on auto, koska näin työnhakijana autottomuus rajoittaisi mun työmahdollisuuksia aivan valtavasti. 

 

Tämä siis kannanotto vain yhden aiheen kannalta. Me ei kyllä päästäisi myöskään koskaan miehen vanhemmilla käymään ilman autoa ja mun äitinikin luokse ajaa autolla 10min mutta julkisilla 40min (kiitos surkean poikittaisliikenteen). Ei siis haluta elää ilman autoa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen vähän myös surkea tähän vastaamaan prinsessan;n tapaan, koska asutaan paikassa jossa julkista liikennettä ei ole 1x päivässä suuntaan kulkevan koulukyydin lisäksi lainkaan ja kaikkialle on pitkä matka (kylälle 15km, kaupunkiin 300km). Eli meille kaksi autoa on aivan välttämättömyys elämän sujumisen kannalta. Jos olisi aivan aivan pakko, varmaan sinniteltäisiin yhdellä autolla mutta hankalaa olisi. Meidän työajat on enimmäkseen erilaiset ja työpaikkojen välillä on noin 6 kilometriä, joten melkoista edestakaisin suhaamistahan tuo olisi. Mies myös tarvitsee toisinaan työpäivänkin aikana autoa joten senkin takia olis aivan urpoa ensin viedä minut ja tyttö hoitoon/töihin 15km päähän ja ajaa sitten takaisin se 6km omiin töihin ja taas hakea meidät päivän jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tosiaan kulkeminen helppoa ihan julkisillakin, mutta silti autokuume on nyt ihan huipussaan ja päätettiin, että mies vielä tän kevään aikana aloittaa autokoulussa. :) Toinen lapsi on toiveissa, ja mies järkeili sitä että helpompaa kuljettaa kahta muksua autolla varsinkin pitemmillä matkoilla joten myönnyin. Ihan vaan periaatteesta aion kuitenkin käyttää myös julkisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan onnellisesti autottomia. :) Asutaan hyvien jukisten liikenneyhteyksien äärellä ei-pääkauunkiseudulla (pääkaupunkiseutu taitaa olla ainoa alue Suomessa jossa julkinen liikenne voi olla paljon epäkäytännöllisempi ajallisesti kuin oma auto, koska välimatkat ovat niin pitkiä). Me oltiin ennen lasten saamista totuttu kulkemaan pyörillä tai bussilla eikä olla vielä koettu ettei se toimisi lastenkin kanssa. Lähinnä on ihmetyttänyt joidenkuiden oletukset siitä, että auto hankitaan viimeistään toisen lapsen tullessa, sillä kulkeehan ne lapsetkin bussissa tai pyörän kyydissä siinä missä aikuisetkin. :) Kyllähän niitä tilanteita joskus tulee kun tuntuu, että olisipa auto nyt juuri mukava olla olemassa, jos vaikka haluaisi äkkiseltään piipahtaa jossain kauempana tai laiskottaa itseä ihan hirveästi vaan vaikka tavallinen kauppaan meno.:P Mutta ne hetket on aika harvassa ja niistä saatava hyöty on meidän mielestä paljon pienempi kuin auton aiheuttamat haitat kuten osto- ja ylläpitokustannukset. Kun on vierestä seurannut autonomistajien elämää, tuntuu että autoveroihin, korjauksiin, bensaan yms. uppoaa aika lailla rahaa! Ja kyllä meillä painaa vaakakupissa yksityisautoilun ympäristövaikutuksetkin. Välillä lainataan jonkun kaverin autoa muutamaksi tunniksi jos halutaan vaikka hakea isompi lasti tavaraa Ikeasta (tämä tuli esimerkkinä mieleen kun just olisi aika hankkia parvekkeelle kevätuudistusta :D ) tms. Pitkät matkat kaupunkien välillä menevät musta helpommin esimerkiksi junassa kuin omalla autolla kun lapset saavat liikkua ja leikkiä vapaasti koko matkan, ja aikuisetkin voivat vaikka nukkua ajamisen sijaan. Meillä ei ole koskaan parkkiongelmia eikä tarvitse murehtia, kuinka kohta syntyvän kolmannen turvaistuin mahtuu takapenkille. ;) Meidän mielestä ideaaliratkaisu olisi sellainen carpool-toiminta, jossa autofirmalle maksetaan vuodessa pieni summa, ja sitä vastaan auton saa käyttöönsä tietyn verran vuoden sisällä omien varausten mukaan. Näin voisi varata auton vaikka mökkireissun ajaksi jos tarvitsisi. Mutta jos pitää valita oman auton tai autottomuuden välillä niin autottomuus on meille itsestäänselvyys. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asutaan Helsingissä, aivan juna-aseman vieressä, ja meillä on myös auto. Selvästi useammin tulee käytettyä junaa tai muuten julkisia kuin autoa - on se vaan niin kätevää ja helppoa (ja ilmaistakin!) jyryytellä vaunuilla suoraan matalalattiajunaan kuin alkaa venkslata kaukalon ja matkarattaiden kanssa tai nostella vaunuja takakonttiin. Esikoisen päiväkoti on aseman toisella puolella eli päiväkotireissuillekaan ei tarvita autoa. Kuitenkin autoakin koen tarvitsevani silloin tällöin, koska jos on menossa vaikkapa kylään paikkaan, jonne ei pääse helposti junalla tai bussejakin joutuisi vaihtamaan, on se autolla silloin aika paljon helpompaa ja vaivattomampaa. Samoin käyn ehkä kerran viikossa isossa marketissa kaupassa, ja silloin on kätevää kun kauppareissu sujuu nopeammin ja saa painavat ostoskassit takakonttiin. Auto siis helpottaa elämää toisinaan ja säästää aikaa, mutta ihan välttämätön se ei meille olisi. En ole valmis siitä luopumaan kokonaan, mutta olisin kyllä erittäin kiinnostunut kokeilemaan jotain yhteiskäyttömallia. Nyt kun tuo auto seisoo 95% ajasta omalla parkkiksella, niin tuntuu melko älyttömältä maksaa kalliit huollot ja vakuutukset ja verot yms. täysimääräisinä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan myös toistaiseksi oltu onnellisesti autoton lapsiperhe. Toki meillä on vasta yksi 11kk ikäinen, mutta tähän mennessä tarvetta omalle autolle ei ole ollut. Me ei asuta missään isossa kaupungissa, vaan sen verran pienemmässä, että täällä kulkee bussit luokkaa kerran tunnissa, ja aika vähän paikallisliikennettä tuleekin käytettyä. Ollaan valittu asuinpaikkamme siten, että normiarjessa pääsemme helposti kävellen tai pyörällä kulkemaan. Miehellä on parin kilometrin työmatka, ja saman verran mulla kerhoihin ja kaupungille. Ostimme sellaisen kärrypyörän, jossa pystyi lasta kuljettamaan jo muutaman kuukauden ikäisestä ja isompia tavaroita saa myös kulkemaan. Muihin kaupunkeihin on musta joka tapauksessa mukavampi kulkea junalla tai bussilla lapsen kanssa.

 

Täysin ilman autonkäyttömahdollisuutta täällä olisi hankala tulla toimeen, kun paikallisliikenne on mitä on, ja muutamiin vakivierailupaikkoihin ei julkisilla pääse mitenkään. Me saadaan kuitenkin tarvittaessa aika hyvin autoa lainaan jommankumman äidiltä. Ihan pikkuvauva-aikana tarvetta oli enemmän, tällä hetkellä hyvä jos kerran-pari kuussa. En silti usko että ikuisesti voidaan pysyä autottomina, etenkään jos en saa sellaista työtä johon pääsee helposti pyörällä tai julkisilla. Mieluiten kuitenkin vältetään auton hankkimista mahdollisimman pitkään, sekä ympäristösyistä että kustannusten takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kaksi alle kouluikäistä ja hyvin on elämä sujunut ilman autoakin. Asumme noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta, pyörällä ja julkisilla pääsee hyvin kulkemaan, läheisiin automarketteihin kävelemme tai menemme bussilla. :) Töihin on sekä minulla että miehellä pidempi matka, mutta lasten hoitopaikkojen läheltä pääsemme kumpikin suorilla bussiyhteyksillä töihin. Kotimaan lomamatkat teemme junalla ja tarvittaessa vuokra-autolla, minulla on ajokortti, miehellä ei.

 

Ainoa autokuumeinen perheessämme on esikoinen, joka on nyt 5,5-vuotiaana alkanut hahmottaa, että suurimmalla osalla hoitokavereiden perheistä on auto. :D Itse suhtaudun aika nihkeästi henkilöautoiluun jo sen takia, että se vähentäisi huomattavasti sekä meidän vanhempien että lasten arkiliikkumista. Haluan opettaa muksuille sen mallin, että omin jaloin voi ja kannattaa liikkua mahdollisimman paljon.

 

Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin seudulla, jolla ei julkista liikennettä oikeastaan edes ollut, ja sain silloin yliannostuksen henkilöautossa istumisesta. En myöskään erityisemmin nauti ajamisesta itse.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asutaan Pk-seudulla ihan ok bussireittien lähellä, mutta auto on silti ehdoton. Mies kulkee työmatkat omalla autolla, julkisilla matkaan menisi tunti, omalla autolla 20min. Mä olen kyllä lasten kanssa käyttänyt julkisia ja mielelläni käytänkin, mutta sekin käy turhan hankalaksi jos haluaa liikkua sivuttaissuunnassa eikä vain kohti etelää ja Helsingin keskustaa.

 

Lisäksi me ajetaan about kerran kuussa isovanhempien luo, jotka asuvat kaikki yli sadan kilometrin päässä. Junilla ja busseilla pääsisi, mutta halvemmaksi tulee kun menee omalla autolla.

 

Kun mä joskus menen töihin, saattaa olla edessä toisenkin auton hankkiminen. Työpaikan sijainnista riippuen kun ne matkat voi tosiaan julkisilla kestää ja kestää..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kaksi alle kouluikäistä lasta, ei autoa. Mies välillä haaveilee ja olen tainnut luvan hankintaan antaakin, mutta ihan tyytyväinen olen ettei ole saanut toteutettua haavettaan. Vauva-aikoina itsekin joskus kaipailin, kun olisihan se vähän väliä syövän vauvan kanssa helpompaa piipahtaa nopeasti autolla vaikka kaupassa, mutta nyt lasten kasvettua en enää kaipaa.

 

Meillä on molemmissa pyörissä lastenistuimet (ja mummollakin kiinnike) ja neljästään (tai kaksin yhden lapsen kanssa) kulkiessa pyöräilläänkin paljon. Kolmestaan lasten kanssa kuljen matkasta riippuen tuplilla tai esikoinen kävelee/pyöräilee vierellä, kauemmas bussillakin. En ole ikinä omistanut autoa eikä mun lapsuudenperheessäkään sitä pikkulapsuuden jälkeen ollut niin olen tottunut kulkemaan pidempiäkin matkoja kävellen/pyörällä, isompienkin kantamusten kera. Tänään viimeksi raahasin pyörällä kaupasta ehkä 20 kg ruokaa, 13 kiloinen lapsi tarakalla toki. :D Aikaa menee usein enemmän mikä kieltämättä välillä tympäisee, mutta eipä tarvitse erikseen varata aikaa liikuntaan. Hyötyliikunta on mun tärkein liikuntamuoto ollut aina.

 

Satunnaisesti käyn isommilla ostoksilla kaverin kyydillä, sukulaisilta ollaan lainattu autoa reissua varten noin kerta vuoteen, ja isovanhempien kyydillä kuljetaan heitä nähdessämme kuukausittain. Pidemmät matkat itse teen mieluummin junalla muutenkin, varsinkin vilkkaiden lasten kanssa.

 

Asuinpaikka ollaan valittu sen mukaan, että autoton elämä toimii. Supermarketit/neuvola kilometrin päässä, päiväkotipaikat saatiin puolen kilometrin päästä, kaupungin keskustaan sopiva pyörämatka, ja suunnilleen puolivälissä muutaman kilometrin päässä olevista mun ja miehen työ-/koulupaikoista. Ollaankin puhuttu, että jos joskus omaa ostetaan, katsellaan ensisijaisesti tältä samalta alueelta. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asutaan erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella, ja on myös auto. Mä kuljen PALJON mieluummin julkisilla varsinkin taaperon kanssa. Pystyy juttelemaan ja olemaan lapsen kanssa eikä tarvitse ajaa (en mitenkään vihaa ajamista, mutten rakastakaan, varsinkaan ruuhkassa). Mutta täytyy sanoa, että auto on ollut meille myös tarpeellinen, koska 1) toiset isovanhemmat ja muutamat hyvät kaverit asuvat paikoissa, minne taas ei ole järkeviä julkisia yhteyksiä (julkisilla matka kestää n. 1h15min, autolla 30-40min) 2) kesällä mökille ja muualle kiva reissata autolla tavaroiden kuljetuksen takia 3) aikuisten harrastuksiin ja niistä takaisin kotiin pääsee nopeammin autolla ja 4) nyt esikoisella on harrastus, jonne myös menee julkisilla väh. 30 min ja autolla 10min (joo, huonosti suunniteltu, mutta harrastusta ei voi valita lapselle pelkän sijainnin mukaan :D).

Työmatkat kuljemme poikkeuksetta pyörällä tai julkisilla.

Edited by Sopa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0