Milloin kerroitte raskaudesta työnantajalle?

[Viljamiina]

Mä kerroin rv13 np-ultran jälkeen, jotenkin tuntui reilulta kertoa hyvissä ajoin, jotta saavat järkättyä sijaisen etc.

Edited December 26, 2013 by Viljamiina

[Sanghi]

Mä kerroin varastopäällikölle rv12. Hän kiitteli kovasti että kerroin noinkin aikaisessa vaiheessa että osaa olla laittamatta mua kaikista raskaimpiin hommiin. Itse pomo saa tietää varmaan nt-ultran jälkeen,että osaavat sumplia sijaisen ja työkuviot kuntoon hyvissä ajoin.

[annaar]

Vähän ehkä OT, mutta just plussasin ja nyt jo vähän jännittää kertoa työnantajalle. Oon vasta vähän päälle kuukausi sitten aloittanut kyseisessä paikassa. Sama työnantaja on kyllä ollut jo pidempään, mutta vaihdoin joulukuussa toimipaikkaa ja sain esimiehen aseman. Ahdistaa vähän, että miettivätkö he, että oon jotenkin "suunnitellut" tän ajoituksen siihen, että sain paremman aseman töissä. 

 

Myös se vähän ahdistaa, että kesä (toukokuusta syyskuun loppuun) on töissä TODELLA tärkeä aika ja viimeks eilen esimies hehkutti mulle, kuinka on ihan innoissaan siitä, että oon siellä ja kertoi kaikkea kesäkaudesta. Jos kaikki menee hyvin, jäisin siis äitiyslomalle elokuun puolivälin jälkeen, mutta työ on kuitenkin aika raskasta, joten saattaa hyvinkin olla, että pitää jäädä pois jo aiemmin.  On jo nyt vähän petturi olo, kun tiedän että heille oli yksi tärkeä asia minun palkkaamisessa se että he tarvitsevat etenkin kesäksi osaavaa henkilökuntaa. 

 

Jännittää jo se hetki kun joudun asiasta kertomaan. Todennäköisesti kuitenkin kerron hyvissä ajoin, tokan neuvolakäynnin jälkeen, jotta osaavat varautua asiaan ajoissa. 

[Marietta]

Annaar, mulla on hiukan sama tilanne. Tai siis, mut monen vuoden määräaikaisuuksien jälkeen vakinaistettiin just ja nyt.... Näyttää "rumalta" :-/ täältä käpykylästä ei löydy ehkä kunnollista sijaista helposti. Keskenmenotaustan takia en halua edes kertoa kovin aikaisin. huoh näitä ongelmia :/

Edited January 22, 2014 by Marietta

[zinnia]

Kerroin sekä esimiehelleni, että lähimmille (meidän paikkakunnan toimistossa meitä yhteensä vain 5 hlö) työkavereille, kun viikkoja oli 13+2. 

[ACK]

En esikoisesta nyt muista kuollaksenikaan. Olisko ollut kuitenkin yli 20 rv kun tiedettiin jo sukupuolikin

 

Nyt nykyisestä tuli paljastettua 15+5 kun tuli semmosisa työkuvioista puhe että oli pakko.

[annaar]

Marietta: Joo, mulla ainakin on vähän syyllinen olo ja pelottaa mitä töissä ajatellaan kun kerron. Toivottavasti ei tuu sitten sen jälkeen tukalat oltavat. Toisaalta taas, raskaushan on ihan luonnollinen osa elämää eikä siinä pitäis olla mitään pahaa tai hävettävää. eikä pomolla loppujen lopuks oo oikeus olla mitenkään loukkaantunut.

 

Jännittää kuitenkin sen verran paljon asiasta kertominen, että oon miettinyt pitäiskö sanoo pokkana vaan, että ei ollut suunniteltu juttu ja tuli ihan yllätyksenä. Jos se vähän auttais suhtautumista, kun en olis ainakaan tietoisesti "petturi". Eikä se nyt ihan täysin valekaan olis, koska en tosiaankaan ollut ajatellut, että ihan näin nopeasti tärppäis. 

[Sanghi]

annaar: Voin lohduttaa hieman sillä,että työnantajalla täytyisi aina olla mielessä se että kun hän palkkaa hedelmällisessä iässä olevan naisen,on "riskinä" aina että hän jää jossain vaiheessa äitiyslomalle.. Ei kannata kantaa huonoa omaatuntoa tuosta asiasta. Tsemppiä paljon odotukseen ja tulevaan..

[Medinilla]

Mä jännään myös työnantajalle kertomista ihan hirveästi! Oon jo monesti ollut aikeissa kertoa mutta aina on mennyt pupu pöksyyn... Ehkä ensi viikolla? Sitten alan stressata sitä että miten sitä asian esittäisi. Huh, muutenkin mietin ihan liikaa työkuvioita äitiysloman jälkeen vaikka nyt pitäisi vaan osata iloita tästä hetkestä.

[Guest Verushka]

Mulla on taas sellainen tilanne että on ollut vakituinen työ jo useamman vuoden ja luottamusmiehenä mulla on jo se irtisanomissuoja, joten suunnittelen kyllä kertovani hyvissä ajoin, että jos kaikki menee hyvin, en kesäloman jälkeen aloitakaan syyskautta vaan jään äitiyslomalle. Tiedän että meillä työnantaja on vaan mielissään kun saa enemmän aikaa sumplia ensi lukuvuoden jutut kuntoon. Mulla on siitä kiva tilanne että pääsen tavallaan äippälomalle jo viikoilla 21+ koska äitiysloma alkaa heti 2,5 kk:n kesäloman perään

[Guest tossavainen]

Mua jännitti kertoa esimiehelle esikoista odottaessa, koska olin kanssa aloittanut vasta tuossa paikassa työt. Oltiin yritetty kuitenkin jo vuosi kun plussa vihdoin tuli ja keskenmenokin oli ollut aikaisemmin, niin se nyt vain sattui juuri tuolle ajankohdalle, eikä ollut mitenkään suunniteltu juttu. Silti hermostutti - koska vaikuttihan se siltä et vakiduuni ja pam, raskaaksi ! Onnekseni esimies oli myös raskaana ja samoilla viikoilla, joten otti uutisen tosi iloisesti vastaan. Tästä raskaudesta kerroin heti np-ultran jälkeen, oikea esimies oli edelleen hoitovapaalla ( kuten minäkin)  joten kerroin sijaistavalle esimiehelle, joka on ollut mun pomo jo aikaisemmassa työssä ja ollaan tunnettu ja oltu kavereita kuutisen vuotta, nýt ei siis edes jännittänyt töihin kertoa kun tiesi että vastaanotto on varmasti positiivinen, vaikka en töihin palaakaan kun kuukaudeksi ja jään taas pitkäksi aikaa pois. Hyvä tuuri käynyt et töissä on ollu tosi hyvä vastaanotto, vaikka oon ollu enemmän pois töistä kun töissä Noo, eiköhän sitä vielä ehdi homehtumaan siellä kyllästymiseen saakka...

Edited April 5, 2014 by tossavainen

[Guest RGB]

Kerroin viikko plussatestin jälkeen esimiehelle. Hän tiesi myös että yritämme toista lasta. Mulla ei ollut mitään syytä salata asiaa ja koin että mahdollisissa ongelmatilanteissa on paljon helpompaa, kun pomo tietää missä mennään.

[upper]

Mä oon kertonut nt-ultran jälkeen

[Tuulianna]

Mä kerroin heti ar-ultraa seuraavana päivänä, olikohan se sitten 7+ viikolla. Olin juuri aloittanut tässä uudessa työssä, ja oli kauhea morkkis asiasta. On edelleen (nyt 10+), mutta ehkä aavistuksen helpottanut, kun töissä on suhtauduttu niin hienosti!

[Quinn]

Kerroin pomolleni noin viikko nt-ultran jälkeen. Koin parhaaksi kertoa, jotta voimme aloittaa ajoissa järjestelyt sijaisen järjestämiseksi äitiysloman ajaksi, joka alkaa kesken kesälomien. Tämän jälkeen oli helpompaa kertoa asiasta alaisilleni ja muille esimiehille, joita asia koskee. Vaikka en koe olevani korvaamaton, niin aika ison muutoksen tämä aiheuttaa omalla osastollani.

[Kattohaikara]

Ennen nt-ultraa emme kerro edes perheillemma ja työnantaja saa tietää asiasta vasta kun on pakko. Itse kun tiedän raskausuutisen vaikuttavan aivan huimasti kohteluuni ja vuoroihini työpaikalla.

[mannis]

Työhaastattelussa Viikkoja tuossa vaiheessa joku n. 15, ja halusin, että tietävät tilanteen palkkauspäätöstä tehdessään. Eipähän tuo sitten onneksi vaikuttanut, vaan aloitin jo seuraavana päivänä uudessa työssä. Vanhassa työpaikassa kerroin sitten samalla kun irtisanouduin.

[MolliPolli]

Olen niin avoin kaikesta, että muutaman viikonkin selittely tuntui typerältä. Kerroin jo jossain 11 viikon paikkeilla. Ajattelin, että jos kesken menee, haluan toisaalta, että esimies tietää miksi syöksyn itkien töistä kotiin.

[Vesililja]

Jouduin kertomaan raskaudesta aiemmin kuin olisin halunnut eli siinä viikolla 10, viikkoa ennen Nt-ultraa. Syynä oli työmatka, jolle olin jo aikaisemmin lupautunut mutten olisi loppuraskauden vuoksi päässyt osallistumaan. Samaan syssyyn jouduin kertomaan eräälle työtoverillekin. Loppujen lopuksi työmatka vielä peruuntui, joten se turhautti aikalailla kun olisin vielä halunnut pitää tiedon itselläni.

 

Suhtautuminen oli kyllä aivan ihanaa heiltä, joten olin ihan hyvillä mielin. Heidän lisäksi olen kertonut asiasta töissä vain yhdelle henkilölle ja muut saavat sitten pikkuhiljaa huomata.

[Sunrize]

Nykyinen esimies on hyvä ystäväni, joten hänelle kerroin ensimmäisten joukossa. Muuten töissä porukka ei kuitenkaan tiedä ja tiedon ajattelin pimittää niin pitkälle kuin se on mahdollista löysien vaatteiden ansiosta. 

[TurSu]

Esimies oli ensimmäisten joukossa jotka tiesivät asiasta. Kerroin muistaakseni viikolla 6+1, koska siitä viikon päästä oli ultra-aika ja sairaalalle matkaa yli 1,5tuntia/suunta ja tietenkin piti olla silloin pois töistä. Esimies myös tiesi lapsettomuushoidoista. 

 

Jos tilanne olisi ollut erilainen, niin luultavasti olisin kertonut näillämain (eli viikolla 12, kun pahin keskenmenoriski on ohi). Kuitenkin aiheuttaa työnantajalle isoja järjestelyjä. Esimiehelle olen sanonut ettei vielä saa kertoa asiaa eteenpäin. Omassa yksikössä työskentelevät tietävät sekä seuraavaksi lähimmässä kaksi henkilöä. Kesäkuun lopulla tulee työpaikan yhteinen tapahtuma, joten uskompa että silloin yksi jos toinenkin huomaa tilanteen.

[Estate]

Sama kuin TurSulla yllä, eli esimies oli ensimmäisiä (tai siis ensimmäinen), joka sai tietää. Ihan tuon neuvola/ultra-asian takia halusin kertoa. Mies kertoi omalla työpaikallaan tulevasta vauvasta heti nt-ultran jälkeen. Oli käynyt viemässä työpaikalle karkkeja mystisen viestin kanssa. Olivat sitä kuulemma töissä sitten pähkäilleet, että kenelle on nyt sitten lapsi tulossa.

[kmk]

Meillä oli pakko kertoa heti ihan alussa, olisikohan ollut rv 7 ... Syy tähän että työskentelin sikiölle vaarallisten liuottimien kanssa. Ja siirto  välittömästi toisiin työtehtäviin tai erityisäitiysvapaalle... Onneksi löytyi muita helpompia ja kevyempiä töitä

[Korppu]

Minäkin kerroin jo hyvin aikaisilla viikoilla tilanteen pakosta, koska en halunnut raskaana ollessa osallistua sellaiseen erityistyöpäivään kuuluvaan urheilutoimintaan, jossa olisi ollut vaarana kaatua. Muuten olisin varmaan odottanut vähän kauemmin.

[Satu-Maarit]

Mä jouduin kertomaan tosi aikaisin, oli rajua pahoinvointia enkä oikein pystynyt keksimään mitään tekosyitä missä olen. Olisikohan ollut rv 8 kun kerroin esimiehelle, vannotin olemaan asiasta hiljaa ja kerroin sitten muille työkavereille lomilta tultuani rv 12+3.