Nikita85

Mikä ärsyttää eniten

430 posts in this topic

^Heh, kirjoitit niin elävästi, että luulen osaavani kuvitella tuon tilanteen täysin. :D

 

Omalta kohdaltani luulen, että jos joskus saan positiivisen tuloksen raskaustestiin, olen aivan shokissa muutaman minuutin ja vasta sitten iskee hymy korviin. Miehen käytös tulee olemaan jännä nähdä, sillä en osaa yhtään ajatella, miten hän mahtaa suhtautua, kun on normaalisti kuitenkin melko hillitty ihminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meilläkin mies se rauhallisempi ja maltillisempi. Mies toki osoittaa tunteita yms, mutta yllättävissäkin tilanteissa ajattelee ja toimii rauhallisesti. Mä taas esim. sen plussan saatuani töhötin ympäri kämppää ja en malttanut pysyy paikoillani. Viimestään siinä vaiheessa miehen piti herätä ja raahautua ylös sängystä ja suuntasikin puhumaan mun vatsalle mitä edelsi se että ekana sen piti ottaa mut kiinni! :lol:

 

Pitäsköhän seuraavan testauksen yhteydessä asentaa kamera ikuistamaan mein reaktiot ja lähettää "hauskoihin kotivideoihin"? :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää oma itse, ku jos on menkat myöhässä päivänkin, niin jostain ihme alitajunnasta tulee heti ajatus "entäs jos..."

 

Ainii joo, pitäskö se olla jossain vaiheessa hedelmöitettykin? Mies varmaan ilahtuisi ikihyviksi, jos ilmoittaisin meidän odottavan Jeesus-lasta.

 

Nimim. 4kk ilman ja selibaatti vaan jatkuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää, kun ei ehkäisyn lopettamisen jälkeen voi yhtään tietää milloin ne ekat menkat tulee :( Pelottaa, jänskättää ja ärsyttää ja odottavan aika kuluu niin kovin kovin hitaasti...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ärsyttää, kun ei ehkäisyn lopettamisen jälkeen voi yhtään tietää milloin ne ekat menkat tulee :( Pelottaa, jänskättää ja ärsyttää ja odottavan aika kuluu niin kovin kovin hitaasti...

 

Sama juttu.. Jos kierto pysyy samana niin pitäisi alkaa lauantaina, mutta kun ei sitä tiedä.. Ja itseni tuntien kuvittelen olevani raskaana jos ei ne menkat sitten ala viikonlopun aikana.. Voisihan niinkin varmaan toki käydä, mutta jotenkin en siihen usko..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua ärsyttää odottamisen yrittämisen odotus <_<

Kävin ma papa-kokeessa ja tuloksia siis odotellaan, mutta kun se oli seulatutkimus niin ilmoitettiin että tuloksissa menee 4-6 viikkoa... ja jos possuflunssa alkaa piakkoin riehumaan, kestää vielä pidempään. Huoh. No, hyvää kannattaa odottaa, eikö? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mua ärsyttää odottamisen yrittämisen odotus <_<

Kävin ma papa-kokeessa ja tuloksia siis odotellaan, mutta kun se oli seulatutkimus niin ilmoitettiin että tuloksissa menee 4-6 viikkoa... ja jos possuflunssa alkaa piakkoin riehumaan, kestää vielä pidempään. Huoh. No, hyvää kannattaa odottaa, eikö? :)

Mulla oli aikoinaan pieni löydös kaupungin seulonnassa ja tulokset tulikin jo 1,5-2 viikon päästä kokeesta. Ymmärsin niin, että jos jotain ikävää löytyy niin vastaus tulee jo aiemmin ja säikähdinkin kivasti, kun kirje kopsahti luukusta paljon odotettua aiemmin :mellow: Tarkoitan siis, että jos sulle ei tule parin kolmen viikon kuluessa huonoja tuloksia niin kaipa se yrityksen jo uskaltaisi aloittaa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sama juttu.. Jos kierto pysyy samana niin pitäisi alkaa lauantaina, mutta kun ei sitä tiedä.. Ja itseni tuntien kuvittelen olevani raskaana jos ei ne menkat sitten ala viikonlopun aikana.. Voisihan niinkin varmaan toki käydä, mutta jotenkin en siihen usko..

 

Ja kuukautisia ei näy.. Pitäisiköhän testata..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika rauhassa olen saanut vauvauteluilta olla, mutta nyt ne harvatkin ärsyttää, koska toiveissa olisi, mutta ei se ole niin yksinkertaista..

Varsinkin utelut ihmisiltä, joilla on ekasta yrityksestä tai vahingossa tärpännyt, ärsyttää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä ärsyttää lähes päivittäin muuttuvat ajatukset. Tänään "lapsi tänne ja heti" ja huomenna taas "ei vielä, ei ehkä ollenkaan" -ajatukset. Nyt kun vauvalle on annettu vihdoin lupa tulla, olen siis alkanut hannailemaan asian kanssa. Olenko sittenkään valmis äidiksi jne... Kaippa tämä on normaalia. Itseäni ärsyttää siltikin.

Edited by Louna83

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää kun olen saanut neuvon odottaa yhden kierron keskenmenon jälkeen ja nyt tuhruttanut vähän per päivä pian viikon ajan. Keskenmenosta on nyt kuukausi kulunut ja normaalisti kuukautiset vetävät vertoja Niagaran putouksille. Nyt ei oo varmaa, onko tää nyt kuukautisvuotoa vai ei <_<

 

Ja ärsyttää ku tuntuu, että elämä pyörii näitten alapääasioiden ympärillä...PLAAH!

 

Muokattu: Niagaran eikä "Niegaran putoukset, p#rk###

Edited by curly

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua ärsyttää masentuneisuus, huonotuulisuus, stressaaminen, itkuisuus, kateus muiden raskauksia ja vauvoja kohtaan, epätietoisuus omasta naistentaudin tilasta (lääkäritkään ei aina tunnu tietävän, missä mennään), miehen peräytyvä asenne, joka taas johtuu siitä, että itselleni tämä vauvakuume, raskautuminen ym. on muodostunut suureksi pakkomielteeksi...

 

Ärsyttää eniten kuitenkin se, että en pysty olla rennosti ja suhtautua yrittämiseen (kunhan sellainen taas saataisiin kunnolla käyntiin!) ilman stressiä, itkuraivareita, syyllistämistä, katkeruutta ja kaikkia kamalia tunteita laidasta laitaan. Eihän tätä hormonihirviötä kohta jaksa kukaan katsella, ainakaan tuo oma rakas mies. :mellow:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana Forget-me-not, nyt täällä paremmissa fiiliksissä. Katsotaan nyt vähän miten kauan meinaa vastaukset viipyä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää niin helkkaristi kun haluaa niin kovasti sen lapsen ja sitä ei vaan sitten tuu niin pian ku olis toivonu!! Ärsyttää myös aivan suunnattomasti tämä oma pää kun ei osaa olla stressaamatta asiasta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

ärsyttää kun haluaa lapsen mutta ei tiedä onko ajoitus sittenkään se oikea

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä pätee varmaan aika moneen muuhunkin, mutta mulla on ollut aina sellainen pieni ajatus takaraivossa, että mitä jos en voikaan saada lapsia....? Omilla vanhemmillani meni melkein 10 vuotta, että tulivat raskaaksi, joten tiedän ettei se välttämättä ole helppoa. Ärsyttää lähinnä se, et js nyt onkin niin, että en tule raskaaksi, ja olen sitten ensin syönyt 10 vuotta pillereitä ja pelännyt raskautta, ja nyt taas kun sitä haluaisin se ei onnistu... :unsure: Ja toisaalta tuntuu, että olen elämässä saanut jo niin paljon, ettei kenellekään kaikkea onnea anneta... <_< Toivon tietysti hartaasti, että olen väärässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen odotuksen odottamisen alkua koin olevani kaikin puolin terve, mutta odotuksen odotuksen aikana onkin ilmennyt kaikenlaista mm. keskenmenonriskiä lisäävää. Lisäksi paino tippui stressatessa yhtäkkiä kilokaupalla, mistä normaalisti niin säännöllinen kuukautiskiertoni taisi loukkaantua, joten en voi enää luottaa siihenkään. Well... periksi ei anneta. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ärsyttää, että ees ärsyttää...

 

- ei edes kunnolla olla aloitettu yrittämistä (päätettiin jättää ehkäsy pois just ehkä oviksen mentyä), mutta silti kuukautiset oli pettymys

- kolme päivää siitä kun oltiin päätetty antaa lapsen tulla, kaverini ilmoitti olevansa raskaana. Oma yritys tuntuu yhtäkkiä niin vähäpätöiseltä ja samalla harmittaa jo valmiiksi se, jos ei saadakkaan lasta ja samaan aikaan kuuntelee koko ajan toisen onnea.

- valmistaudun koko ajan siihen ettemme saa lapsia ja olen miettinyt jo kokonaan uranvaihdon ja elämänmuutoksen liittyen siihen, jos lasta ei kuulukkaan

- Olen käytännössä päättänyt ettemme saa lasta, vaikka kuten sanoin, yrityskään ei ole juurikaan alkanut

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eniten ärsyttää:

- niin iloisia kuin muiden raskaus- ja vauvauutiset ovatkin, niin toisinaan tulee kamalan surullinen olo, että miksen jo minäkin... Vaikka siis ihan omasta päätöksestä on kyse, niin jotenkin ei vaan malttais odottaa.

- ajatus siitä, että jos lapsen hankkiminen ei koskaan onnistukaan, niin kuinka paljon tulee mietittyä sitä, että mitä jos olisi aikaisemmin yrittänyt...

Share this post


Link to post
Share on other sites

ärsyttää se, että odottaessa sitä raskautumista kumminkin koko ajan vähän joutuu miettimään, että mitä lääkkeitä käyttää ja aina saa lääkäreille selitellä, että raskaus on toiveissa (esim. kun kirjoittavat reseptiä, menet röntgeniin tmv.).

Eniten ärsyttää kuitenkin se, että ei ole mitään tietoa kuinka kauan täytyy odottaa. Jos olisikin kristallipallo, joka kertoisi h-hetken, niin olisi paljon helpompaa odotellakin :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now