Guest -Jonski-

Ristiäiset vai nimiäiset?


487 posts in this topic

^ Olen samaa mieltä. Meillä ristiäiset pidettiin ensisijaisesti vauvan nimenantojuhlana, kuin kirkkoon liittämisenä. Eikä toinen meistä vanhemmista kuulu kirkkoon ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

no sen verran vielä lisään omaa kantaani, jottei väärinkäsityksiä tule, että jos tällaisen juhlakahvitilaisuuden nimi on nimiäiset niin sitten minusta ne on ok. Mutta monissa nimiäsissä on seremoniamestari, kummit ja vanhemmatkin aseteltu "suuren nimen julkistuksen ajaksi" kuten kristilliseen perinteeseen on kuulunut, ja tämä minusta on jo tosi huvittavaa... oikeasti joskus vain kastemalja puuttuu. :rolleyes:

 

Tietysti lasta saa juhlia (ja pitääkin). Sitä en tarkoita etteikö saisi juhlia, mutta tosiaan muodollisuuksien kopionti ja nimien vääristely on todella hupaisan tekopyhää minusta. Mutta ehkä se onkin nimiäisten perinne sitten.

 

Meillä mies on "tapa ev.lut", ja minäkin ko seurakuntaan kuulun. Minulla on kuitenkin teitynlainen kanta uskon asioihin, joka ei ihan käsikädessä ev.lut oppien kanssa kulje. Siksi minä keskustelen papin kanssa uskon asioista, ja mitä minä hyväksyn tilaisuudessa sanottavaksi. Hieno kompromissi oli minun ja mieheni vihkiseremoniakin.

Ps. meidän kummeista kaikki kuuluu johonkin uskontokuntaan mutta kaikki eivät ev.lutteja ole.

Edited by tweety

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viettäähän ihmiset hääjuhlaakin (ei kirkkohäitä). Onko sekin sitten joku irvikuva?

 

 

 

Meilläkin on päädytty nimiäisiin. Mies ei kuulu kirkkoon ja itse olen kiikun kaakun sen suhteen, että eroanko vai en. Kirkolliset tapahtumat ovat meille juurikin vain tapajuttuja ja näin jälkikäteen itseäni harmittaa, että vaatimalla halusin kirkkohäät ihan vaan sen puitteiden vuoksi.

(no okei joku pienen pieni siemen itselläni jostain muustakin siinä touhussa oli...).

 

Mutta siis siksi en enää niitä kirkkohäitäkään pitäisi, että vaikka uskonkin johonkin ylempään voimaan niin en usko siihen sillä tavalla kuin kirkossa opetetaan. Pidän kirkkoa vain instanssina, kuten esim. valtiota ja pidän monia kirkon tekemiä asioita erittäin väärinä. Mielestäni se uskon kipinäni (mihin ei Raamatun tekstit, Jeesukset sun muut kuulu) ei vaadi kirkkoa ympärilleen eikä täten meidän lapsen nimeäminenkään vaadi kirkon siunausta.

 

Kyllä monessa suvussa kastekin on vain tilaisuus, jossa suku saa tietää lapsen nimen ja pääsee toivottamaan uuden jäsenen sukuun tervetulleeksi. On se ihan samanveroisen juhlan arvoinen asia ilman sitä kirkkohömpötystäkin (pakko karrikoida ja puhua hömpötyksestä kun kerta nimiäiset ovat irvikuva). Ja kyllä, meidän suvussa hommaan kuuluu varmaankin myös lahjat ja kaikki muu, mikä ristiäisissäkin olisi paitsi pappi ja kirkko ja kaste.

 

 

 

Kyllä me jouluakin vietetään ihan vaan läheisten läsnäolon ja hyvän ruoan ja jakamisen merkeissä ilman että kirkollinen puoli siihen liittyisi. Sama juttu pääsiäisen ym. kanssa. Joulu = hyvää ruokaa, läheiset ihmiset ja Ehkä jotain mukavaa pientä pakettia, pääsiäinen = suklaamunia, pashaa, mämmiä, rairuohoa ja kevään tuntua. Eli EI jolu = Jeesuksen syntymän juhla ja pääsiäinen = paaston loppu tai jotain (niin paljon tämäkin kiinnostaa, etten ole varma mitä pääsiäisenä varsinaisesti "kuuluisi" juhlia).

Share this post


Link to post
Share on other sites
Minä annoin miehelle vaihtoehdot, joko ristiäiset tai ei mitään. piste. Minulle nimiäiset on ristiäisten irvikuva, kaikki muutetaa vain toisen nimiseksi.

ristiäiset -> nimiäiset

kummi -> haltiakummi

 

no sen verran vielä lisään omaa kantaani, jottei väärinkäsityksiä tule, että jos tällaisen juhlakahvitilaisuuden nimi on nimiäiset niin sitten minusta ne on ok.

 

 

Eikö nämä asiat vähän riitele keskenään? Nimiäisethän ovat juuri ikäänkuin ristiäiset ilman kirkko-osuutta, eli kahvitilaisuus. Ekassa viestissä sanot sen olevan irvikuva ja tokassa sanot sen olevan ok :unsure:.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luetaapa tekstiäni kuin piru raamattua... ;)

 

En näe ristiriitaa, sillä käytän sanaa nimiäiset nyt joka mahdollisesta tavasta juhlistaa vauvaa muutoin kuin ristiäisillä. Sillähän tämä vaihtoehtoinen tapa tunnetaan. Mutta usen nimiäiset kopioivat täysin ristiäiset, jolloin ne ovat ristiäisten irvikuvia. Mielestäni nimiäisiin voisi keksiä omia perinteitä. Esim. Kummit ovat puhtaasti kristillistä perinnettä. Mikä funktio nimiäisissä kristillisillä perinteillä on?

 

Vauva on juhlimisen arvoinen kastettiin tai ei, mutta vielä en ole nähnyt nimiäisiä, jotka olisivat olleet nimenomaan nimiäiset, eikä "riisutut" ristiäiset.

 

OT: Avioliitto, siihen vihkiminen ja kristinusko eivät liity samallatavalla toisiinsa. Avioliiton historia on kristinuskoa vanhempi, mutta kaste ja ristiäiset on puhtaasti seuraus kristinuskosta. Nimiäiset tosiaan kaipaisi mielestäni oman leimaansa.

 

Mutta tulipa heitettyä kissa pöydälle... anteeksi.

 

Edit: pääsiäisenä päättyy toki paasto, mutta kristityille se on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, ja juutalaisille juhla siitä miten Mooses vapautti Egypitin orjuudesta. knoppi. Pääsiäistä edeltävään paastoon "laskedutaan" laskiaisena. Laskiainen ei ole mikään pulkkailu juhla pullineen alkujaan siis.

Edited by tweety

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee nimiäiset. Minä kuulun kirkkoon, mutta mies ei. Ja mies ei halua, että lasta kastetaan, joten häntä ei sitten kasteta (kompromissi, minä päätän nimestä B) ). Eikä tämä uskonnollinen asia minulle mikään tärkeä olekaan. Haluan kuitenkin esitellä vauvamme suvulle, joten jonkinlainen juhla olisi kiva järjestää. Ja minusta olisi hassua vain esim. lähettää tekstiviestillä nimi sukulaisille.

En ole koskaan ollut mukana muissa tilaisuuksissa kuin ristiäisissä, joten minulla ei ole mielikuvaa mistään muusta. Näin ollen tilaisuus tulee olemaan aika samantyylinen kuin kaste. Itse asiassa tilaisuus on kirkossa, koska meidän avioliittomme siunataan samaan aikaan :) . Häitäkään en pysty kuvittelemaan pelkkänä paperitilaisuutena maistraatissa, joten niitäkin haluan juhlistaa omalla tavallani.

Sukuni on uskonnollisesti katsoen tapa-uskovaisia, mutta heillä nuo häät ja kastetilaisuudet istuvat aika syvällä. Näin ollen tämä on siis kiva kompromissi heillekin, että vietetään samantyyliset juhlat.

 

Kaikki siis tyylillään. Minua ei häiritse ollenkaan muiden ratkaisut. Kunhan juhlasta tulee onnellinen ja ikimuistettava :) .

Share this post


Link to post
Share on other sites
Edit: pääsiäisenä päättyy toki paasto, mutta kristityille se on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, ja juutalaisille juhla siitä miten Mooses vapautti Egypitin orjuudesta. knoppi. Pääsiäistä edeltävään paastoon "laskedutaan" laskiaisena. Laskiainen ei ole mikään pulkkailu juhla pullineen alkujaan siis.

 

Alkujaan kyse on antiikin hedelmällisyysjuhlista, joita vietettiin satokauden päätyttyä (Saturnalia, joka tunnettiin germaanisissa maissa yulena ja täällä meillä nykyisinkin jouluna) ja juuri ennen uuden satokauden alkua*. Kristinuskon myötä lopputalven hedelmällisyysjuhliin ympättiin uusia merkityksiä ja tuloksena olivat karnevaalit**, joissa viimeistä kertaa ennen paastoon laskeutumista juhlitaan ja mässäillään. Nykyisistä katolilaisista paastoon laskeutumisen juhlista tunnetuimpia lienevät mardi gras -karnevaalit Rio de Janeirossa, Venetsiassa ja New Orleansissa.

 

 

*Tähän perinteeseen on yhteys myös suomalaisilla laskiaisloruilla, joissa toivotaan mm. pitkiä pellavia ja muuta menestystä tulevalle satokaudelle.

 

**Joka jo nimenä viittaa lihasta luopumiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuota en tiennyt, mutta ikuisena OT-fanina kiitän tuosta alkuperätiedosta :lol: Minä ymmärsin, että dumb ei pääsiäisen juhlan kristillistä syytä tiennyt, mutta okei... ehkä tosiaan ihan ensimmäistä alkuperää etsittiin. (tyhmä minä... kyllä kristillinen joulu ja pääsiäinen taitaa olla yleissivistystä. *nolo*)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me pidimme tytölle kastajaiset, vaikka itse en kirkkoon kuulu. Mietimme todella kauan, että kastetaanko tyttöä, mutta isovanhempien mieliksi (painostuksesta) kastajaiset pidettiin. Olivathan ne ihan kivat kemut ja tyttö saa sitten isompana itse päättää haluaako riparille lähteä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko sanoa, että kyllä se takaraivossa se Jeesuksen ylösnouseminen oli, mutta mielestäni kun joskus olen sen sanonut "pääsiäisen syyksi" niin minulle on korjattu sen olevan paaston loppu. Ja tuohan nyt onkin sitten enempi tiedossa, että suurin osa kristillisistä juhlista juontaa juurensa jostain aivan muista pakanallisista juhlista. Siis nimenomaa niiden sijoittelu on pyritty laittamaan niin, että ne "jyräisivät alleen" jonkun pakanajuhlan ja täten se pakanallinen puoli unohtuisi. Jeesuskaan ei ole oikeasti syntynyt jouluna. Sillä on vaan haluttu "jyrätä" tuollainen keskitalven juhla.

 

Eikä mielestäni varsinkaan tänä päivänä kuulu yleissivistykseen kristinuskon jutut yhtään sen enempää kuin muidenkaan uskontojen. Kuuluuko elämänkatsomusoppiin (tai mitä se uskonnon sijaan järjestettävä nyt viralliselta nimeltään edes on) edes kristinuskon läpikäyminen niin tarkkaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jatketaan OT:tä :lol: Nyt vaihdan mielipidettäni. Nimiäiset jotka kopio ristiäiset on jees... kristityt on vuosia varastanet toisten juhlat. joten kerran näinkin päin sitten... ;)

Edited by tweety

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kummiperinne ei muuten ole sekään alkujaan kristillinen perinne. Raamatussakaan ei taideta kummeista puhua mitään, vai muistaako joku toisin?

 

Tasapuolista varmaan olisi, että eri uskontojen edustajat tai uskonnottamat eivät lainailisi tapojaan ja perinteitään toisiltaan. Mutta mitähän silloin nykyisistä juhlatavoista jäisi jäljelle? Eipä paljon mitään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

emme kumpikaan puolisoni kanssa kuulu kirkkoon emmekä myöskään halua, että (tulevan) lapsemme nimenantotilaisuus liittyy mitenkään kirkkoon tai uskontoon. siitä syystä siis nimiäiset (tai millä nimellä sitä nyt haluaa sitten kutsua).

 

muoks. kummeja aiomme kuitenkin lapsellemme pyytää ja heitä kyllä tullaan kutsumaan ihan kummeiksi.

Edited by Tuu-tikki

Share this post


Link to post
Share on other sites

edit. poistetaas kuitenkin, turhaa paskanjauhantaa on parempi välttää.

Edited by Viljatuuli

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kummiperinne ei muuten ole sekään alkujaan kristillinen perinne. Raamatussakaan ei taideta kummeista puhua mitään, vai muistaako joku toisin?

 

Ei varmasti puhutakaan. Eihän raamatussa edes puhuta yhdenkään lapsen kastamisesta mitään.

 

Itse halusin ehdottomasti juhlistaa vauvan syntymää. Kyllähän siitä ohjelmasta helposti tulee vähän samantapainen, kun on musiikkia ja kakkua. Ne nyt kuitenkin on ihan perus juhlajuttuja, joita on myös häissä ja vaikka sitten synttäreilläkin. Meillä ei otettu kummeja, mutta ymmärrän kyllä sen jos joku haluaa vauvalleen "läheiset ihmiset". Mun mielestä nimi oli vain kiva kertoa kaikille yhtä aikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kummiperinne ei muuten ole sekään alkujaan kristillinen perinne. Raamatussakaan ei taideta kummeista puhua mitään, vai muistaako joku toisin?

 

Tasapuolista varmaan olisi, että eri uskontojen edustajat tai uskonnottamat eivät lainailisi tapojaan ja perinteitään toisiltaan. Mutta mitähän silloin nykyisistä juhlatavoista jäisi jäljelle? Eipä paljon mitään.

Kummiperinnettä ei tosiaan mainita Raamatussa, mutta se syntyi kyllä jo toisella vuosisadalla, ja siitä on mainintoja erilaisissa varhaiskristillissä teksteissäkin jo ihan tuolta ajalta :)

 

Ristiäiset meillekin tulee sitten joskus, molemmat kun kuulutaan kirkkoon ja uskotaan, opiskelenpa minä vielä kirkon saarnavirkaankin, joten kasteella on meille muutakin merkitystä kuin vain nimen antaminen :) Yritän lämmitellä miestä jo ajatukselle jumalanpalveluksen yhteydeydessä kastamiselle :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vietettiin maaliskuussa nimiäisiä.

Yksinkertaisesti perusteltuna siitä syystä, että emme miehen kanssa usko mihinkään

"ylempiin voimiin", eikä näin ollen kuuluta myöskään kirkkoon, eikä

tytärtämmekään kastettu, ja liitetty seurakuntaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee ristiäiset.

 

Itse olen ateisti, mutta kunnioitan miehen toivetta pitää kiinni perinteistä, joita hän tahtoo kunnioittaa ja vaalia, vaikka vain tapakristitty onkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee luonnollisesti nimiäiset, koska kumpikaan meistä vanhemmista ei kuulu kirkkoon... Perhepiirissämme pidetään myös monet muut tilaisuudet (häät ja jopa hautajaiset) uskonnottomina.

 

Jos mieheni olisi halunnut lapsellemme kasteen, olisin siihen kyllä suostunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on ristiäiset ensi kuussa. Me kumpikin kuulutaan kirkkoon ja myös uskotaan Jumalaan vaikka ei mitään "himouskovaisia" ollakaan. Siksi on tärkeää että myös lapsemme saa kasteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee ristiäiset, vaikkei kumpikaan miehen kanssa olla mitään uskovaisia tai ajatella lapsen kastamista mitenkään uskonnollisella tavalla. Lähinnä ajatellaan niin että lapsi saa itse päättää sitten tulevaisuudessa omasta uskonnostaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille tulee ristiäiset, vaikkei kumpikaan miehen kanssa olla mitään uskovaisia tai ajatella lapsen kastamista mitenkään uskonnollisella tavalla. Lähinnä ajatellaan niin että lapsi saa itse päättää sitten tulevaisuudessa omasta uskonnostaan.

Miten silloin saa paattaa itse jos on jo jonkun uskonnollisen yhteison jaseneksi kastettu? Eikos nimiaiset ole enemman sellainen etta lapsi saa neutraalin alun ja voi sitten oikeasti itse paattaa. Kastetun lapsen on esim pakko liittya koulussa uskonnon opetukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now