Miljamaria

Tutista luopuminen

178 posts in this topic

Tyby oli 1v 1kk kun leikattiin tutista kärki. Tyby sanoi, että rikki joka kerta kun laittoi suuhunsa sen jälkeen, ei siitä mitään tullut ja parin maistelun jälkeen tyby vei roskiin kun kerran oli rikki. Se eka ilta oli pahin, tutti oli kuitenkin tärkeä osa rauhoittumista, mutta tosi nopsaan se unohtui.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö oli 1v ja 9kk. Kerrottiin että se unohtui pääsiäisenä päiväkotiin ja sieltä pääsiäispuput olivat sen sitten vienneet. Oli kyllä aika rankkaa luopua tutista ja välillä harmittaa että miksi nyt jo, jos joskus on hankalaa. Mutta toisaalta hyvä että siitä on jo luovuttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika oli n. 1,5 vuotta kun tutti jätettiin pois. Samalla kaavalla kuin Heidi. Ekana iltana itkua kesti 0,5 h, tokana vähän enemmän ja sitten helpotti. Yllättävän helposti musta meni, tutti kun oli pojalle ihan henki ja elämä :rolleyes: Jälkikäteen aatellen tutin olisi voinut jättää pois jo 1-vuotiaana kun se ei vielä merkinnyt pojalle mitään. Noh, tokan kanssa sitten ollaan tässäkin viksumpia ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä myös aika lailla samoin kuin Heidillä...eli tutista leikattiin pala pois ja annettiin mukaan sänkyyn. Tyttö piti sitä mukanaan vielä muutaman illan, jonka jälkeen sen sai heittää pois. Aika helposti onnistui, ilman pahempia huutoja. Tytöllä oli silloin ikää 1 v 2 kk. Päivä tutti oli jätetty pois jo vuoden iässä ihan kivuttomasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poitsu söi tuttia vaan nukkuessaan (siis yöllä ja päikkärit). Nyt pääsiäisenä jätettiin tutti pois. Ei oikeestaan sen kummemmin asiaa selitelty vaan nukkuessa ei ollutkaan tuttia. Ikää oli siis tällöin 1 v 7 kk. Ei poika tutin perään juuri haikaile mutta moni asia on kyllä muuttunut... Nukkumaan meneminen on ollut paljon hankalampaa. Ei sillä että poitsu itkisi vaan tutti on aikaisemmin toiminut tulppana ja rauhoittajana. Nyt pojalla suu käy kuin moottoriturvalla ja nukuttaminen on hitaampaa sen takia...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on aikeissa tämän kevään aikana (tai viimestään kesällä) vierottaa tutista. Tyttö ei siis ehtisi vielä täyttää 1,5 vuotta. Tutti on alusta asti ollut lähinnä vain nukkumista varten ja yölläkin pelkästään nukahtamisvaiheessa. Halusin ensin lopettaa imettämisen ja siitä sitten rauhassa vierotetaan tuo tutti pois. Kaipa tässä kuukauden sisään vois alkaa yrittämään vierottamista, kun imetyksen lopettamisestakin on jo pari viikkoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vanhin antoi tuttinsa 2-vuotiaana joulupukille, jotta tämä saisi viedä sen tonttuvauvoille. Keskimmäisen tutista "orava" oli käynyt haukkaamassa palan. Olisko ikää ollut kans 2 vuotta.. Nuorimman tutin laitoin roskiin, kun se ei kerta kaikkiaan kelvannut lapselle, ikää oli 8kk.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika oli 1v9kk, kun me "keskusteltiin" aiheesta, että annettaisiin tutit pikkuvasikoille, -lampaille ja -possuille.

Vastaukseksi tuli "Joo", ja niin ne tutit sitten vain jätettiin pois. Sen muutaman kerran, kun poika kyseli tuttien perään,

muistutettiin, että poju itse suostui antamaan ne noille pikkueläimille.

 

Kivuttomasti ja helposti meni tutista luopuminen! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika oli 10 kk kun yksinkertaisesti kieltäytyi tutista. Tutin nähdessään alkoi heittelemään sitä pois ja ei suostunut syömään. Siihen loppui tutin syönti meillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tutti meni rikki n. kuukausi sitten. Isi oli leikannut tuttiosaa pois ja antoi sen pojalle ihmeteltäväksi. Poika totesi tutin olevan rikki ja vei sen roskiin. Tutista luopuminen meni yllättävän helposti eikä ole vaikuttanut yöuniin. Tosin ennen nukahtamista juttelee/huutelee sängystään mutta se on pientä. Olin varautunut paljon vaikeampaan luopumiseen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika oli n. 7kk kun otettiin tutti pois. Vierottautuminen kävi tosi helposti eikä poika tuntunut kaipaavan tuttiaan ollenkaan vaikka oli aiemmin ollut hyvin hanakka imuttelia. Lohdutettiin muilla tavoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vieroitettiin esikko niin, että kun mukava serkkutyttö (6v.) tuli kylään, vietiin tutti yhdessä oraville. Selitin ummet ja lammet, miten oravavauvat tarvitsevat tuttia ja esikko enää ei. Eka ilta meni ok, pienillä itkuilla mutta yöllä tyttö heräsi ja huusi raivokkaasti tunnin verran. Oli ihan kamalaa! Seuraavana päivänä päiväunille sama juttu. Iltapäivällä haluisi mennä hakemaan tuttia ja käytiinkin katsomassa paikkaa jonne tutti jätettiin, mutta eipä ollut tuttia enää siellä. Nähtiin myös sattumalta orava, ja taas kerroin että orava oli käynyt hakemassa. Parina päivänä oli itkuia tutin perään, kunnes tyttö itse totesi ettei tarvitse tuttia enää. Yöt kuitenkin olivat pitkään levottomampia kuin tutilla. Tyttö sai myös valita kaupasta itselleen lelun palkinnoksi oravilta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä meidänkin olisi pikku hiljaa päästävä eroon tutista kun tyttö on 2v4kk... :rolleyes:

Mutta se ei ole mitään helppoa.. yritetty on... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on nyt reilu viikko oltu kokonaan ilman tuttia ja hienosti on mennyt. :) Tehtiin siis sillä tavalla, että leikattiin tutti poikki ja sitten illalla ihmeteltiin, mitenkäs tutille on käynyt. Sinä iltana tyttö huusi hetken, mutta pian jo rauhoittui eikä seuraavina iltoina mitään kitinöitä. :) Myös päiväunet menivät todella hienosti ilman tuttia. Yötkin tuntuu nyt menevän paremmin, kun ei tarvitse enää herätä tuttia etsimään. Nyt sitten vaan vähän on mietityttänyt, että miksei kokeiltu jo aiemmin, kun näin helposti meni. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Tutti meni rikki" -metodi ei toiminut ollenkaan.. Siispä piilotimme tutit ja emme enää antaneet tuttia unille mennessä. Tätä ennen poika oli nukahtanut muutamaan otteeseen ilman tuttia(nakannut lattialle tms), joten aivan mahdottomalta ei tutista luopuminen tuntunut. Tutti oli käytössä ainoastaan unilla ja luovuttiin 1v3kk iässä.

 

Yllättävän hyvin on yöt menneet, vaikka tutti on aikaisemmin ollut helppo keino rauhoittaa uudelleen uneen. Nyt yleensä riittää, kun äiti tai isä mutisee jotain rauhoittavaa pojulle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän pojalle tutti maistuu ja luulenpa, että hän tulee seuraamaan isänsä jalanjälkiä... Mieheni oli syönyt tuttia kolmevuotiaaksi! Hänelle oli tosin huomauteltu, että "isot pojat eivät syö enää tuttia" ja hän olikin syönyt tuttia salaa. Aina, kun joku perheenjäsen, naapuri tai kuka tahansa ohikulkija oli näköpiirissä, tutti oli pysynyt housujen takataskussa. Kun hän jäi taas yksin, löysi tutti tiensä takaisin suuhun. (Anoppi oli tarkkaillut tätä touhua kerran keittiön ikkunasta ja osasi siksi kertoa tämän jutun. :lol: ) Kerran sitten hammaslääkärissä "ilkeä hammaslääkärisetä" oli todennut, että "nyt loppui poika tutin lutkutus!" ja napannut tutin pois ja nakannut roskiin. Että siihen loppui mieheni osalta tutin syönti! Jonkin asteiset traumat hänelle tosin taisi mokomasta lääkärisedästä jäädä, sillä hän muistaa vieläkin elävästi, kuinka oli pelännyt ja siksikin lakannut edes haluamasta tuttia suuhunsa. :rolleyes::lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ihana tarina.

 

Mä en ota vielä mitään paineita pojan tutin käytöstä. Hän aika myöhään (n. 7kk) vasta innostui sen imuttelusta. Ajattelin, että ellei itekseen lopeta hommaa, niin tossa lähempänä 2 vuoden ikää vipattais tutit menemään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen 2v 3kk vei tutin pyöräkaupan tädille ja sai polkupyörän. Itkua kesti pari kolme päivää, mutta polkupyörä oli niin tärkeä, että helpotti tutti-ikävää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä mietin kannataisiko mun koittaa vieroittaa neitiä nyt tutista kun meille on tulossa vauva kun neidillä on ikää 1v 1kk?? Jos saisin ennen 11kk ikää tutin pois, kaipaisiko neiti tuttia enään muutaman kuukauden jälkeen?? Tutti meillä on käytössä just yöunille ja päikyille sekä lohdutuksena.

 

Itse olen imenyt peukaloa neljä-viisi vuotiaana, ja sainkin kitalakiraudat kolmannella luokalla ja pois sain ne seiskalla. Nyt vain olen huomannut että purukalustossa on tapahtunut jotain muutoksia huonompaan suuntaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tyttö aloitti päiväkodissa vuoden ikäisenä ja siellä tutin käyttö väheni merkittävästi. Nyt tarvitsee tuttia vain nukkumaan mennessä. Toivon, että tästäkin päästään lähitulevaisuudessa eroon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoiselta jätimme tutin pois vähän ennen kuin hän täytti yhden vuoden. Emme halunneet sepitellä tarinoita oravista tai muistakaan tutin kaipaajista, koska epäilin niiden olevan vielä rankempi juttu. Ajattelin, että on parempi, että pieni lapsi on kiukkuinen meille vanhemmille kuin "kiukkuinen" itselleen, "omasta päätöksestään". Yhtenä iltana vaan jätimme tutin antamatta (meillä tutti oli ollut vain unituttina ja lohtuna silloin, kun syli ei riittänyt ja rintaa ei voinut antaa) ja annoimme tilalle unitavaran (litteän tyynyn). Sanoimme, ettei hän enää saa tuttia, mutta tämän saa. Tietysti suru oli suuri ja melkein kaksi tuntia hän ekana iltana tuttinsa perään itkiki. Makasin koko ajan vieressä ja lohdutin. Seuraavana päivänä mies nukutti päiväunille ja tuttia itkettiin kolme varttia, illalla ei enää ollenkaan.

 

Mitä tekisin nyt toisin? Ottaisin tutin ensin pois päiväunilta. Luin jostain, että se olisi lempeämpi tapa, kun päiväunille nukahtaminen ei ole lapselle yhtä iso juttu kuin koko yön kestävä "ero" vanhemmista.

 

Tämä toinen ei tuttia tykännyt syödä, vaikka aluksi kovastikin yritimme opettaa. (Tosin vasta muutaman viikon iästä.) Nyt lapsi on jo yli 5 kk, joten emme meinaa enää edes tuttia tarjota. Nykyinen suositus tuntuu olevan, että jo puolivuotiaana napattaisiin tutti pois, tai vähintäänkin rajoitettaisiin sen käyttö vain unille ja suurimpiin suruihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me otettiin tutti pois toissa päivänä. Poika on nyt reilu 10 kuukautta. Tuttia käytettiin vaan nukahtamiseen, lohdutukseksi se ei oikein enää edes kelvannut.

 

Ekana iltana nukahtaminen kesti 15 minuuttia, jolloin välillä kävin lohduttamassa, mutta lähdin sitten aina pois. Itsekseen nukahti eikä koko yönä herännyt tuttia kaipaamaan. Pojalla on aina ollut unipupu unikaverina, joka varmasti auttoi "lohdukkeeksi". Seuraavana päivänä päikkäreillä sama homma, mutta illalla ei tarvinnut enää kertaakaan käydä silittelemässä. Eli tosi hyvin on ainakin tähän asti mennyt meidän tuttivieroitus. Meille tämä taisi olla oikea aika, kun tutti ei niin tärkeä enää ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me otettiin n. pari vuotiaana ensin pois tutti ja annettiin vielä jokusen viikon syödä tuttipulloa ja sitten tuttipullo vaihtui lopulllisesti nokkamukiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulen kysymään täältä kun valmis ketju aiheesta löytyi. Oletteko siis suoraan jättäneet sekä päivä- että yöunilta tutin pois? Itse olin ajatellut että jättäisin ensin tutin pois päiväunilta ja sitten yöunilta, kun päiväunet sujuu ilman tuttia. Mutta hämmentääköhän se lasta vaan lisää? Olisiko parempi ottaa kerralla tutti kokonaan pois?

 

Entä miten lapsi on suhtautunut uuden vauvan tutin syömiseen? Meille on 4kk päästä syntymässä toinen vauva ja esikoinen olisi tarkoitus ennen sitä vierottaa tutista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now